Kinkyjen kansalliskartta

[Kolumnisti]

Kinkyjen kansalliskartta

Suomineito on missinmitoissa oleva pitkä ja sorja maa, jossa kaikki julkinen toiminta on keskittynyt vahvasti navan alle. Ihmiset ovat aikojen alusta asettuneet etäälle toisistaan ja kasvaneet kaus kaltaisistaan. Tavoiltamme ja puheenparreltamme olemmekin eriytyneet niin, että hyvin usein puhumme maanmiehistämme kuin mistäkin muukalaisista. Tämä näkyy myös paikallisissa pervobilekulttuureissa, joista minullakin on omat ontologiset olettamani.

Aloittelevalle kinkylle nimeäisin kotimaan ykköskohteeksi Suomen Turun, jossa olen kokenut kinkynä itseni enemmän tervetulleeksi kuin missään muualla. Bileitä edeltää useimmiten uusien infotilaisuus, ja jos varsinaiselle pääkallobilepaikalle uskaltautuu, on se täynnä ystävällisesti ojentuvia käsiä - kun uusi tulokas bongataan, mennään oitis kättelemään ja toivottamaan tervetulleeksi. Turun bileistä minulla on ainoastaan pari kielteistä kommenttia. Koska klubibileet pidetään tyypillisesti paikallisessa tissibaarissa, eksyy joukkoon väkisinkin joka kerta muutama känninen ja lääppivä vanilja. Lisäksi on todettava, että turku kielenä on minun pohjoisella kielitajullani silkkaa hepreaa.

Koska olen itse viettänyt suurimman osan elämästäni Lapin rajalla ja Oulun vahvan vaikutuksen piirissä, riipii sydäntäni todeta että ikävin bilekokemukseni toistaiseksi on Kinky Pohjola. Mulle ne oli ko isot kotipilleet joihin kukkaan ei ollu minua kuttunu. Oululaiset itessään on ihania ja ainutlaatusia persoonia, mutta uuella naamalla on niitten kans kyllä mahottoman vaikia päässä juttuun. Se nyt vaa on se homma siellä pohojosessa niin, ettei kettään käyvä asioikseen kyssyyn, vaa jäläkeen päin kavereilta utelemalla saahaan tietää kuka se oli ketä ei etukätteen tiietty. Jos sattuu olemaa ummikkona kyläsä ja haluais nähä uusia ihimisiä, niin kyllä se pikkasen sulukeutuneelta tuntuu. Jos nää haluat tutustua, niin teikän pittää ensin tuntia joku joka kehtaa ottaa teikätki mukkaa porukkaa.

Tämä kulttuuriero on nähdäkseni poikinut muutamankin baarissa tapetille nousseen konfliktin. Oululaiset todella ovat mitä sydämellisimpiä elämänmuotoja, mutta sitä ei todellakaan olla kelle tahansa, vaan niille harvoille jotka jo on havaittu sen arvoisiksi. Minä tiedän, ettei se ole sisäsiittoisuutta vaan aivan toden totta kulttuurikysymys, mutta olen itsekin kokenut nahoissani miten luotaantyöntävältä se voi tuntua. Toisaalta, jos onnistut saavuttamaan oululaisten luottamuksen, niin voin kertoa ettei se lähde kirveelläkään. Paitti jos teikä mennee tekemää jottai iha helevetin tyhymää.

Tamperelaisten kinkyjen kanssa olen elänyt samalla tontilla kohta kymmenen vuotta, ja silti minulla on niistä geneerisesti melko vähän sanottavaa. Epävirallisia tapaamisia täällä on viljalti ja yhä enenevissä määrin, mutta mihinkään organisoituun aatteelliseen toimintaan ei tällä Suomen suurimmalla kirkonkylällä tunnu juurikaan olevan kollektiivista dentenssiä. Se on sikäli sääli, että Pirkanmaalta löytyy jos jonkin sorttista alan asiantuntemusta, minkä lisäksi sijainti olisi mitä otollisin suureellisempaankin aktivoitumiseen. Talkootyö ei vain syystä tai toisesta ole ottanut täällä tuulta alleen.

Helsingin bileissä en ole koskaan tullut käyneeksi, mutta niistä minulla on maatilan tyttönä sellainen sisäsyntyinen ennakkoluulo, että pitäisi olla jotenkin hienompaa sakkia että siellä kelpaisi. Jos on kumit Kiinasta tai korkkarit Kookengästä, niin pahaa naamaa tullee joka nurkkapöydästä. Jyväskylään minulla ei puolestaan ole koskaan ollut hinkua, koska kuulemma paikallisen swinger-historian nimissä kinkyilyyn kuuluu kaikenlaista pöytien alla suikkarointia sekä läähätysrunkkailua. Oulun yläpuolella taas tuskin koskaan tulee niin montaa Yhdistynyttä Kinkyä kuutiokilometriä kohtaan löytymään että mitään bileitä aikaiseksi saataisiinkaan, vaikka usein kuulee jopa ventovierailta ihastuneita huokailuja siitä miten riettaita meth kuulema olemmath. Susirajan kinkykartta odottaa niin ikään vielä Kolumbustaan.

Stereotypiat ovat stereotypioita. Niistä on haittaa aina kun niiden takia rajaamme omaa kokemustamme maailmasta. Hyötyä niistä sen sijaan on silloin, kun koetamme saada omaa kokemustamme sopimaan siihen maailmaan jonka olemme uskoneet olevaksi - ne tuovat turvaa ja järkeä silloin, kun koemme itsemme jossain tilanteessa vieraaksi. Siksi ymmärrän sen, että monilla meistä on niistä niin hirveän vaikeaa rahtusenkaan joustaa. Silti olen sitä mieltä, että on ennen kaikkea oma etumme utilitaristisen hyödyn ohella osata myös joustaa ja luopua niistä, antaa mahdollisuus sellaisellekin mikä ei ennakko-olettamaamme sovi. Se kuitenkin edellyttää näiden ennakkoluulojen myöntämistä ja asettamista kyseenalaiseksi.

Siksi haluankin kysyä, minkälaisia stereotypioita teillä on eri puolella Suomea tapahtuneista kinkyjen kohtaamisista ollut? Ovatko ne osoittautuneet harhaksi, vai ovatko omat havaintonne tehneet niistä teille empiirisesti todennettuja? Suositteko jonkin paikkakunnan kinkytarjontaa muistakin kuin logistisista syistä? Tai oletteko ehkä itse törmänneet johonkin olettamukseen, joka on kohdennettu teihin vain maantieteellisen vaikuttamisalueenne perusteella?

I showed you mine, I dare you to show me yours. Ehkä ennakkoluuloja purkamalla voisimme jopa kehittää itse itseämme.


- pikkusisko, Lapin tyttö ja etelän lintu, muun-manselainen.

(Etukätteen jo anteeksi jos joku murre-puritaani pahottaa mielensä. Mie en maha sille mittään että minun puhheessa kuuluu parraimmillaan niin oulu ko kuusamo ja tornionjokilaaksoki sekasi vaikka kuin koitan niitä piettää erillään. Sen sijjaan jos ykski vielä väittää että molen Savosta niin katotaan..!)

[fen84]

Turku. 

[Isrika]

Itselleni ensimmäiset bileet ikinä oli TAFF Tampereella, jonne halusin lähteä kaverin kovan hehkutuksen jälkeen. Hän myös mainosti bileiden fiilistä ja ihmisiä siellä niin paljon, että tämä rohkaisi lähtemään jopa yksin seuran puuttuessa. Ilmoitin itseni staffiin,  että takuulla tulee lähdettyä ja tutustuttua ainakin joihinkin ihmisiin. Täällä olin ollut rekkautuneena muutaman kuukauden, enkä siis tuntenut kuin tämän kaverini entuudestaan.
Todellakin kannatti lähteä. Minut otettiin vastaan erittäin lämpimästi. Niin staffiin kuin muutenkin. Nyt tähän kohtaan on pakko kuitenkin mainita se, että tähän vaikuttaa myös oma asenne aktiivisuus. Jos piilottelet jossain nurkassa, etkä itse ota kontaktia kehenkään, niin varmasti saat olla rauhassa. Kun menee itse juttelemaan ihmisille iloisesti, niin varmasti he myös juttelevat takaisin. Monien sinä iltana tapaamieni ihmisten kanssa olen ollut tai olen tekemisissä edelleen. Sama toimintakaava pätee myös Mixein bileissä. Kiitos Tampere. 
Tampereen miitit eivät taas niin olleet minun juttuni, mutta se johtuu ihan itsestäni eikä varsinaisesti ihmisistä niissä.

Helsingin bileistä minulla on ollut sama mielikuva kuin Pikkusiskolla. Olin väärässä. Tosin en ole käynyt kuin Wäiskin bileissä.
Siellä minulla oli kyllä jo seuraa mukana, joka esitteli minut ripakopalliselle ihmisiä. Kukaan ei katsonut kieroon ja kaikki olivat ystävällisiä. Wäiskille on tullut lähdettyä useamman kerran, vaikka reissut nouseevatkin hintavaksi matkan ja majoituksen vuoksi. Olen siellä tutustunut joka kerta myös uusiin ihmisiin, kun oma asenne on avoin ja juttelee kaikille. Pätee siis sama kuin Tampereella tai missä tahansa varmasti.

Turku on tähän asti jäänyt välistä, koska on logistisesti hankalampi kuin tre tai hki. Nykyisellään myös dc-bileet ovat sellaisia, etteivät enää herätä mielenkiintoa. Tästä syystä on jäänyt myös Jyväskylä välistä. Varsinkin kun kuulemma siellä on tiukempi dc kuin missään muualla.
Oulua kohtaan minulla on omat antipatiani, jotka olen kehittänyt jo ennen skenen löytämistä, joten asia ei liity mitenkään tämän baarin jäseniin. Tästä syystä kuitenkin Oulun bileet eivät ole olleet varsinaisesti edes harkinnassa.

Sen verran olen ihmisiin tutustunut skenessä ja ulkopuolella, että omat stereotypiat alueista on muodostunut. Oululaiset voivat olla hyvin mukavaa sakkia, mutta vaatii tosiaan jonkun joka ensin ottaa mukaan siihen sakkiin ja esittelee muille. Hesalaisista olen kuullut että heitä pidetään snobeina jotka katselevat pitkin nenän varttaan muita. Se on väärin. Mätiä munia on joka paikassa, mutta oman kokemuksen mukaan he ovat hyvin ystävällisiä ja heidän porukkaansa pääsee helposti.

Tampere on vähän jakaantunut. Osa ihmisistä on aivan huippuja ja ystävällisiä, niin kinkyissä kuin vaniljoissa, mutta osa sitten taas sellasia jotka näkevät vain sen oman napansa ja hyvällä tuurilla käsivarren mitan päähän. Olen hengaillut Tampereella ehkä "liikaa" ja minun pitäisi puhua vain skeneen liittyvistä ihmisistä, mutta kulttuurillisesti myös vaniljat kuuluvat mukaan.
Ehkä tämä kulttuuriasia on myös se, jonka vuoksi Tampereella on omia pikkuporukoita ja se talkootyö ei pyöri ihan yhtä hyvin kuin muualla.

Turkulaisista itselläni on se käsitys mitä usealla on Hesalaisista. Pitäisiköhän haastaa joku osoittamaan ennakkoluuloni vääräksi?

Ennakkoluuloihin kulttuuritaustan vuoksi olen itsekin törmännyt hyvin hyvin usein. Kaikkihan nyt jutut tietävät jutut pohjalaisakoista. joudun kyllä myöntää, että moni niistä osuu minuun. Alueellinen kulttuuri on kuitenkin muuttunut/muuttumassa paljon siitä, mitä se on ollut. Edellinen sukupolvi on paljon jurompi kuin nuorempansa, joten ehkä me pohjalaiset lämmetähän tästä muillekki.

[Raippa]

Minä sitten niin tykkään noista pohojosen murtehista kun ne on niin tökkivän kuuloisia kun ite olen kohta 30-vuotta kuunnellu tätä reen päälle puhumista. Ja elä pelekää. En minä vielä pohojosia puhuvia savolaasiksi sekoota. Se on sentähän oma kiero rotunsa.

Bilehistä en pysty sanomahan juuta enkä jaata. Olosuhtehet on toistaaseksi ollehet sitä luokkaa jotta turha muuta kuin haaveilla. Ehkä sitä joskus johonkin lokerohon itekkin mahtuis.

[poisongrrrll]

Oma ensikosketukseni varsinaiseen skeneen oli pari vuotta sitten Bizarren bileet, jonne menin ihan extempore nähtyäni flyerin viikkoa ennen bileitä. En tuntenut sieltä ketään ja menin yksin, mutta menin paikalle heti bileiden alettua ja sain hyvän kokemuksen mukaan ottamisesta ja ihmisiin tutustumisesta. En ole erityisen ujo tai introvertti, joten juttusille heittäytyminen on melko luontevaa. Sama kokemus on ollut muissakin bileissä tai muiden kaupunkien miiteissä, mutta siinä vaiheessa tuttuja on jo jonkin verran löytynyt. En oikein osaa sanoa asiasta muuta. 

[Ms. M]

On tullut käytyä bileissä niin Helsingissä, Turussa, Oulussa, kuin Tampereella. Kaikissa suht sama meininki. Eräissä Helsingin bileissä tosin eräässä esityksessä oli mukana naulapyssy, jota käytettiin lavalla yleisön ollessa todella lähellä. Mietittiin siinä, että mahtaako ihan turvallista olla ja onko tullut lupaa paikan puolesta...


Anyhow, mä jotenkin en osaa ihmisiä luokitella maantieteen mukaan. Toki Stadista löytyy varmaan snobeja, mut löytyy niitä muualtakin. Kaikissa mestoissa on omat sisäpiirinsä ja niiden sisäpiirit.

On itsestä kiinni, miten meininkiin pääsee mukaan. Ja haluaako niihin mukaan. Itse pidän kovasti siitä, että olen livenä suhteellisen anonyymi. Oikeastaan vain povilaiset tuntee kasvoilta, ja lähimmät pervoystävät. And that's the way, aha aha, I like it.

[PinkCat]

Mä oon käyny Turun bileissä muutaman kerran eikä oo kyllä ikinä tullu kukaan juttelemaan eikä kysymään eikä neuvomaan eikä morjenstamaan. Ihan itekseen on saanu töröttää. Mutta niin on saanu muuallakin. Jokaisissa pirskeissä missä oon käyny viime vuosina oon saanu olla ihan rauhassa enkä oo tutustunu keneenkään uuteen. Oulun kinkyjä en tunne enkä ole käyny siellä bileissä, kaikki muut paikkakunnat on kyllä ehtinyt käydä moneen kertaan vuosien varrella.
Ainoastaan sillon kun olin vielä uus ja nuori nainen, riitti niitä juttelijoita.
Mua aina harmittaa tuo Jyväskylän bileiden maine mutta oon itkeny siitä niin monta kertaa etten enää jaksa (enkä oo enää käyny pariin vuoteen siellä(kään)).

[latexbun]

Kinkyjen kansalliskartta
Helsingin bileissä en ole koskaan tullut käyneeksi, mutta niistä minulla on maatilan tyttönä sellainen sisäsyntyinen ennakkoluulo, että pitäisi olla jotenkin hienompaa sakkia että siellä kelpaisi. Jos on kumit Kiinasta tai korkkarit Kookengästä, niin pahaa naamaa tullee joka nurkkapöydästä. Jyväskylään minulla ei puolestaan ole koskaan ollut hinkua, koska kuulemma paikallisen swinger-historian nimissä kinkyilyyn kuuluu kaikenlaista pöytien alla suikkarointia sekä läähätysrunkkailua.

Itse olen käynyt jotakuinkin kaikkien maakuntien pippaloissa, paitsi siellä Oulussa, etäisyydestä johtuen, hesalainen kun olen. Mielestäni paras meno on ollut Turussa, tykkään siitä stripparimestasta sekä Barkerista. Tämä johtuu vain siitä, että näissä paikoissa on tilaratkaisun vuoksi mahdollista bongata ihmisiä paremmin kuin esim. Wäiskillä, eihän sieltä looseista näe mihinkään.

Jyväskylän bileissä olen ollut staffin jäsenenä vuosia sitten useampaan otteeseen, enkä voi allekirjoittaa väitettä julkisista orgioista. Rauhallista menoa siellä enimmäkseen on. BC on vähän kuin perinteinen jouluruoka. Samaa joka kerta.

Terveisin,
Lidlin verkkosukissa, Uffilta ostetuissa kengissä ja Anttilan alen jakkupuvussa Wäiskillä bilettänyt bunni.

[Blondie77]

On tullut käytyä bileissä niin Helsingissä, Turussa, Oulussa, kuin Tampereella. Kaikissa suht sama meininki. Eräissä Helsingin bileissä tosin eräässä esityksessä oli mukana naulapyssy, jota käytettiin lavalla yleisön ollessa todella lähellä. Mietittiin siinä, että mahtaako ihan turvallista olla ja onko tullut lupaa paikan puolesta...

Kommentoinpa tätä niin ei tartte enää olla "huolissaan". Satuin itse olemaan tuon esityksen toinen osapuoli ja olin myös yksi neljästä pääjärjestäjästä = lupa oli ja kaikkien esitysten sisältö oli etukäteen tiedossa. Myös ohjelma oli treenattu moneen kertaan ja myös huomioitu pyssyn käytön suunta yleisö huomioonottaen.. esitystä ei olisi toteutettu jos siitä olisi OIKEASTI ollut vaaraa sivullisille (tämän nyt sanoo järkikin).. että se siitä.. enempää en lähde tätä puimaan täällä. Piste. Enemmän olisin huolissani jos bileissä esim. laitteet aiheuttavat ongelmia (kuten esim. tänäkin keväänä olemme saaneet lukea) tai piiskat viuhuu ohikulkeviin tilan ahtauden vuoksi..

Mitä tulee bileisiin, niin Helsingin, Turun, Oulun ja Tampereen bileitä on tullut kierrettyä. Kaikissa on oma tunnelmansa, mutta kyllä illan fiiliksen on rakentanut yleensä seura.. mulle pääasia on, että bileitä järkätään ja mahdollistetaan sitä kautta jengin yhteenkuuluvuutta (jos sellaista edes on) ja tutustumista toisiin ja skeneen.

[Meeri]

Luulen että Bizarren häiriöt johtuu osittain siitäkin että siellä käy porukkaa jotka ei ole ns."kinkyscenessä". Bizarre on ainoita bileitä minkä pervoilusta kiinnostuneet "vaniljat" tietää, ja siksi säännöt ei ehkä ole ihan selviä. En tiedä missä Bizarre oikein mainostaa, mut lähes aina kun juttelen jonkun pervoilusta kiinnostuneen vaniljaelämää viettäneen kanssa, he tietävät suomen kinkykuvioista ainoastaan Bizarren bileet, ja moni jopa käynytkin.
Itseäni ei haittaa runkkarit ,alastomat setämiehet ja kalsaripellet. Sen sijaan ankea miljöö, jätesäkkisisustus ja pussikalja haittaa sen verran että paikka ei ole mua varten.

Turusta minullakin on samanlaisia kokemuksia kun monella muulla, ihmiset on ystävällisiä ja tulevat juttelemaan, vaikken enää olekaan nuori ja uusi kinky.

Helsingissä ei mielestäni ole ihmisillä kovin kummoisia asuja, wäiskillä enemmän näkee t-paitoja kun niitä kalliita kumiasuja. Hienoimmat asut ehkä olen nähnyt Taffissa. Helsingissä kuitenkin on aktiiviset bileet ja miitit, joten siksi sinne kannattaa tulla, ennakkoluuloista huolimatta.

Meillä Lahdessa sitten taas toteutuu tää legendaarinen "kaikki yhtä perhettä" kinkyscenemyytti. Meitä on vähän, ja me samat naamat hallituksessa vuodesta toiseen, joten alkaa ihmiset tuntumaan varsin tutuilta  .Meillä Lahdessa ei myöskään koskaan ole draamaa tai ristiriitoja yhdistystoiminnassa. Miittejä on silloin kun on, ja silloin kun on, siellä ei ole ketään.

[RedCatherine]

Aikanaan kun Turussa skeneen hiippailin, se sujui hyvin. Ennakko-oletukset olivat geneerisiä kinkyilyyn liittyviä orgioista high protokollaan, mutta kun halusin rauhassa katsella bileissä ympärilleni, kukaan ei häirinnyt. Ja kun päätin kurkata sisäpiiriin, vastaanotto oli mukava. Nykyään kun oma näkökulma on ex-sisäpiiriläinen, niin en osaa ihan eläytyä tulokkaaksi. Hyvää on kuitenkin raportoitu.

Tampere oli kaupunkiemme välisestä vihanpitosessioinnista huolimatta ihan mukavassa maineessa ja kun bileissä tuli käytyä aikanaan pari kertaa, niin hyvin sielläkin vauhtiin pääsi. Nyt on aikaa vierähtänyt siitäkin, pitäisikin ehkä käydä päivittämässä tiedot. Helsingin skeneä on tullut kurkittua viime aikoina, ja aluksi mietityttivät huhut elitismistä. Käytännössä osoittautui että merkittävin ero muihin lienee se että väkeä on enemmän ja tapahtumat isompia, mikä luo tietyn etäisyydentunteen. Onko se sitten hyvä vai huono, riippuu ihmisestä ja tilanteesta.

Muu suomi on kokematta vielä, eikä stereotypioitakaan ole ehtinyt muodostua kuin Jyväskylästä, jossa mannerilmasto ja murtoveden puute kuulemma tekee kansasta erityisen perverssiä ja himokasta. Pääsen ehkä vielä joskus näkemään, ovatko nämä puheet kenties kateutta, tai ehkä toiveajattelua.

[Ms. M]

On tullut käytyä bileissä niin Helsingissä, Turussa, Oulussa, kuin Tampereella. Kaikissa suht sama meininki. Eräissä Helsingin bileissä tosin eräässä esityksessä oli mukana naulapyssy, jota käytettiin lavalla yleisön ollessa todella lähellä. Mietittiin siinä, että mahtaako ihan turvallista olla ja onko tullut lupaa paikan puolesta...

Kommentoinpa tätä niin ei tartte enää olla "huolissaan". Satuin itse olemaan tuon esityksen toinen osapuoli ja olin myös yksi neljästä pääjärjestäjästä = lupa oli ja kaikkien esitysten sisältö oli etukäteen tiedossa. Myös ohjelma oli treenattu moneen kertaan ja myös huomioitu pyssyn käytön suunta yleisö huomioonottaen.. esitystä ei olisi toteutettu jos siitä olisi OIKEASTI ollut vaaraa sivullisille (tämän nyt sanoo järkikin).. että se siitä.. enempää en lähde tätä puimaan täällä. Piste. Enemmän olisin huolissani jos bileissä esim. laitteet aiheuttavat ongelmia (kuten esim. tänäkin keväänä olemme saaneet lukea) tai piiskat viuhuu ohikulkeviin tilan ahtauden vuoksi..

Mitä tulee bileisiin, niin Helsingin, Turun, Oulun ja Tampereen bileitä on tullut kierrettyä. Kaikissa on oma tunnelmansa, mutta kyllä illan fiiliksen on rakentanut yleensä seura.. mulle pääasia on, että bileitä järkätään ja mahdollistetaan sitä kautta jengin yhteenkuuluvuutta (jos sellaista edes on) ja tutustumista toisiin ja skeneen.

Kiitos selvennyksestä. En muuten ollut ainoa, joka asiasta oli ihan oikeasti huolissaan.

[submit]

On tullut käytyä bileissä niin Helsingissä, Turussa, Oulussa, kuin Tampereella. Kaikissa suht sama meininki. Eräissä Helsingin bileissä tosin eräässä esityksessä oli mukana naulapyssy, jota käytettiin lavalla yleisön ollessa todella lähellä. Mietittiin siinä, että mahtaako ihan turvallista olla ja onko tullut lupaa paikan puolesta...

Kommentoinpa tätä niin ei tartte enää olla "huolissaan". Satuin itse olemaan tuon esityksen toinen osapuoli ja olin myös yksi neljästä pääjärjestäjästä = lupa oli ja kaikkien esitysten sisältö oli etukäteen tiedossa. Myös ohjelma oli treenattu moneen kertaan ja myös huomioitu pyssyn käytön suunta yleisö huomioonottaen.. esitystä ei olisi toteutettu jos siitä olisi OIKEASTI ollut vaaraa sivullisille (tämän nyt sanoo järkikin).. että se siitä.. enempää en lähde tätä puimaan täällä. Piste. Enemmän olisin huolissani jos bileissä esim. laitteet aiheuttavat ongelmia (kuten esim. tänäkin keväänä olemme saaneet lukea) tai piiskat viuhuu ohikulkeviin tilan ahtauden vuoksi..

Mitä tulee bileisiin, niin Helsingin, Turun, Oulun ja Tampereen bileitä on tullut kierrettyä. Kaikissa on oma tunnelmansa, mutta kyllä illan fiiliksen on rakentanut yleensä seura.. mulle pääasia on, että bileitä järkätään ja mahdollistetaan sitä kautta jengin yhteenkuuluvuutta (jos sellaista edes on) ja tutustumista toisiin ja skeneen.

Kiitos selvennyksestä. En muuten ollut ainoa, joka asiasta oli ihan oikeasti huolissaan.

Veikkaanpa että näitä huolestuneita on ollut huomattavasti vähemmän kuin esityksestä rennosti nauttineita. Itsekin olin em. bileiden yksi järjestäjistä, enkä ole kuullut bileiden aikana enkä jälkeen minkäänlaista kritiikkiä naulapyssyn käyttöön liittyen. Bileiden (oletettuunkin) turvallisuusriskiin pitää puuttua heti kun joku asia arveluttaa, eikä seuraavana vuonna

Mutta noin yleisesti ottaen luulen että bileiden onnistumiseen vaikuttaa enemmän järjestäjien panostus, kuin maantieteellinen sijainti.

Mietin, onko itsellä parhaillaan jotain stereotypiota bileisiin liittyen. Kinkybileisiin ei ole, mutta swingers-bileisiin liittyen on - koska en ole käynyt.

Ennen ihan ekoja kinkybileitä kuvittelin tapahtuman olevan huomattavasti railakkaampi
ja toimintapainotteisempi

[submit]

On tullut käytyä bileissä niin Helsingissä, Turussa, Oulussa, kuin Tampereella. Kaikissa suht sama meininki. Eräissä Helsingin bileissä tosin eräässä esityksessä oli mukana naulapyssy, jota käytettiin lavalla yleisön ollessa todella lähellä. Mietittiin siinä, että mahtaako ihan turvallista olla ja onko tullut lupaa paikan puolesta...

Kommentoinpa tätä niin ei tartte enää olla "huolissaan". Satuin itse olemaan tuon esityksen toinen osapuoli ja olin myös yksi neljästä pääjärjestäjästä = lupa oli ja kaikkien esitysten sisältö oli etukäteen tiedossa. Myös ohjelma oli treenattu moneen kertaan ja myös huomioitu pyssyn käytön suunta yleisö huomioonottaen.. esitystä ei olisi toteutettu jos siitä olisi OIKEASTI ollut vaaraa sivullisille (tämän nyt sanoo järkikin).. että se siitä.. enempää en lähde tätä puimaan täällä. Piste. Enemmän olisin huolissani jos bileissä esim. laitteet aiheuttavat ongelmia (kuten esim. tänäkin keväänä olemme saaneet lukea) tai piiskat viuhuu ohikulkeviin tilan ahtauden vuoksi..

Mitä tulee bileisiin, niin Helsingin, Turun, Oulun ja Tampereen bileitä on tullut kierrettyä. Kaikissa on oma tunnelmansa, mutta kyllä illan fiiliksen on rakentanut yleensä seura.. mulle pääasia on, että bileitä järkätään ja mahdollistetaan sitä kautta jengin yhteenkuuluvuutta (jos sellaista edes on) ja tutustumista toisiin ja skeneen.

Kiitos selvennyksestä. En muuten ollut ainoa, joka asiasta oli ihan oikeasti huolissaan.

Veikkaanpa että näitä huolestuneita on ollut huomattavasti vähemmän kuin esityksestä rennosti nauttineita. Itsekin olin em. bileiden yksi järjestäjistä, enkä ole kuullut bileiden aikana enkä jälkeen minkäänlaista kritiikkiä naulapyssyn käyttöön liittyen. Bileiden (oletettuunkin) turvallisuusriskiin pitää puuttua heti kun joku asia arveluttaa, eikä seuraavana vuonna

Mutta noin yleisesti ottaen luulen että bileiden onnistumiseen vaikuttaa enemmän järjestäjien panostus, kuin maantieteellinen sijainti.

Mietin, onko itsellä parhaillaan jotain stereotypiota bileisiin liittyen. Kinkybileisiin ei ole, mutta swingers-bileisiin liittyen on - koska en ole käynyt. Swinkkujen bileiden kuvittelen olevan himonussijoiden paratiisi, lieneekö sitten totuus, vaiko oletus.

Ennen ihan ekoja kinkybileitä kuvittelin tapahtuman olevan huomattavasti railakkaampi ja toimintapainotteisempi

[Perhonen89]

Olen itse käynyt Tampereen, Turun ja Helsingin bileissä ja kaikissa bileissä tuntunut oloni kotoisaksi. Ehkä eniten olen kuitenkin viihtynyt ja tuntenut oloni kotoisaksi Tampereen bileissä. En tiedä johtuuko siitä, että Tampereen Mixein bileet ovat ensimmäisiä bileitä, joissa olen käynyt vai siitä, että olen Tamperelainen ja pidän vahvasti kotikaupunkini puolia. Mixein bileitä mainostetaan matalan kynnyksen bileinä ja koska bileet ovat tosiaan pienemmät kuin esimerkiksi Taffi, on ihmisiäkin yleensä ollut hiukan vähemmän, ja mielestäni pienemissä bileissä ilmapiiri ja tunnelma on ehkä jopa parempi kuin jos ihmisiä olisi paikalla esimerkiksi sata. Allekirjoitan kuitenkin sen, että organisoitua toimintaa on kenties vähemmän kuin muissa suuremmissa kaupungeissa, mikä on tosiaan sääli.

Turun puolta taas pitää tosiaan kehua järjestetyn toiminnan määrästä ja ensikertailaisten huomioimisesta. Uusien info on juttu, joka voisi olls käytössä muuallakin ja yhteishenki Turun baletin jäsenten kesken esimerkiksi risteilyllä toukokuussa oli todella hyvä. Niin ja eivät ne turkulaiset nyt niin sisäänpäinkääntyneiltä vaikuta, kuten aina haukutaan.

Helsingissä on kans mun mielestä ihan hyvä yhtäishenki, ei mitään valitettavaa.

Itselläni ollut tähän asti Bizarren bileiden aikaan aina töitä, joten niihin bileisiin en ole päässyt. Oulu taas on itselleni sen verran kaukana, ettei ole tullut reissattua sinne.