Subit! Ilkeintä mitä omistajasi on sinulle koskaan sanonut?

[Nvriih]

Se meni jotakuinkin näin (pohdittuani ääneen miksei mua enää panna):

"Kuten sanoin, oot lihonut aika paljon siitä kun tavattiin."

[latexbun]

Se meni jotakuinkin näin (pohdittuani ääneen miksei mua enää panna):

"Kuten sanoin, oot lihonut aika paljon siitä kun tavattiin."

En tunne sinua henkilökohtaisesti, joten en voi muuta sanoa, kuin että ikävästi sanottu sinua kohtaan. Yleisestikin kaikki tuollaiset kommentit ovat ikäviä, varsinkin silloin kun niissä ei ole mitään rakentavaa.

Itsehän olen näistä suhteessa saamistani ikävistä kommenteista ollut aina hyvin hiljaa, koska olen ajatellut olevani:

a) täysin syyllinen näistä kommenteista, olivat ne joko totta tai suuttumuksessa sanottuna,

b) häpeällinen uhriutuja ja marttyyri, joka hakee ymmärrystä foorumilta.

Nyt kun ymmärrän, että näistä saa puhua, enkä syytä ketään puhumalla, voin todeta että samankaltainen kokemus minullakin on kuin sinulla Nvriih. Oman lihomiseni taustalla oli paha alkoholiongelma, joka ei onnekseni enää minua vaivaa.

Syy ylipainoon on tietenkin aina yksilöllinen. Pahinta kuulemaani lausetta on vaikeaa eritellä, enkä tahtoisikaan. Se joka ilkeilee, harvoin on täysin syytön itsekään.

[Nvriih]

Se meni jotakuinkin näin (pohdittuani ääneen miksei mua enää panna):

"Kuten sanoin, oot lihonut aika paljon siitä kun tavattiin."

En tunne sinua henkilökohtaisesti, joten en voi muuta sanoa, kuin että ikävästi sanottu sinua kohtaan. Yleisestikin kaikki tuollaiset kommentit ovat ikäviä, varsinkin silloin kun niissä ei ole mitään rakentavaa.

Itsehän olen näistä suhteessa saamistani ikävistä kommenteista ollut aina hyvin hiljaa, koska olen ajatellut olevani:

a) täysin syyllinen näistä kommenteista, olivat ne joko totta tai suuttumuksessa sanottuna,

b) häpeällinen uhriutuja ja marttyyri, joka hakee ymmärrystä foorumilta.

Nyt kun ymmärrän, että näistä saa puhua, enkä syytä ketään puhumalla, voin todeta että samankaltainen kokemus minullakin on kuin sinulla Nvriih. Oman lihomiseni taustalla oli paha alkoholiongelma, joka ei onnekseni enää minua vaivaa.

Syy ylipainoon on tietenkin aina yksilöllinen. Pahinta kuulemaani lausetta on vaikeaa eritellä, enkä tahtoisikaan. Se joka ilkeilee, harvoin on täysin syytön itsekään.

Kyllähän se kommentti tiputti itsetunnon maanrakoon.

Lihominen toki oli fakta (syynä stressi ja kiire pitää itsestä huolta), ja tiedossa oli, että dom tykkää hoikista. Onneksi sain tuosta kommentista kimmokkeen laihduttaa, mikä on tietenkin terveydenkin osalta järkevää.

Itsetunto on pikkuhiljaa palautunut myös sen myötä, että laihduttuani dom haluaa minua enemmän. Lisäksi uusi leikkikaveri ei välitä paskaakaan painostani, mikä on auttanut tuntemaan itsensä suht ok:ksi. Tyytyväinen en ole kroppaani ollut oikeastaan koskaan.

[Ansku]

Hurjia nää kommentit ihmisten painosta...
Itselle paino on aina ollut mielentila. Jos ei mene hyvin, paino nousee, jos menee hyvin, niin paino tippuu. Jos paino on nousussa, ei itsellä ole muutenkaan hyvä olla, joten toisen sanomat ilkeät kommentit aiheesta eivät todellakaan auta asiaa. Nykyään, kun olen ehjempi, vahvempi ja paremmin sinut itseni kanssa, olen ymmärtänyt että jos toisen tarvitsee kommentoida mun painoa, on suhde kuollut ja mädännyt niin monelta kantilta, että sitä on turha jatkaa. (JA tämä nyt koskee minua. Muiden kokemuksia en tällä kommentoi.)

Exän suosikkilitania: "Oot tyhmä, naiivi ja läski".
Rakkaat, sille on ehkä ihan syynsä, että hän on exä. Paino on itseasiassa nyt aika lailla samoissa kuin silloin, mutta eron jälkeen laihduin kyllä selkeästi. Parempi näin. Mun on hyvä olla ja opin tuolta nutipäältä paljon elämästä ja miten siinä pidetään itsestään huolta.

Jos ketjussa kysyttiin ilkeitä asioita, joita on sanottu "rakkaudella", niin ei. Yhtään esimerkkiä ei siitä ole.

[Perhonen89]

Tän ketjun myötä aloin miettiä, että onko joku olettamus, että subin pitäisi sietää domilta tulevia ilkeyksiä?  toki jos ilkeily on on molemmille ok, niin mikäs siinä, mutta moni näissä ketjuissa mainituissa asioista on musta laskettavaksi jo henkiseen väkivaltaan, joka taas musta ei ole ok.

[Lady Whip]

Jos D on esteetikko.
Sub lihonut suhteen aikana häiritsevän paljon.
Onko parempi subille olla tietämätön siitä miksi D on etääntynyt eikä seksikään toimi enää vai saada tietää syy. (kuten Nvriihille tapahtui.)

Toinen vaihtoehto loukkaa. Toinen jättää epätietoisuuteen.
Kumman valitsisitte? Miksi?

[Nvriih]

Jos D on esteetikko.
Sub lihonut suhteen aikana häiritsevän paljon.
Onko parempi subille olla tietämätön siitä miksi D on etääntynyt eikä seksikään toimi enää vai saada tietää syy. (kuten Nvriihille tapahtui.)

Toinen vaihtoehto loukkaa. Toinen jättää epätietoisuuteen.
Kumman valitsisitte? Miksi?

Ei ehkä tullut tarpeeksi ilmi, että minusta eka vaihtoehto parempi. Arvostan, että se asia minulle ilmaistiin kun se toi ongelmia. Pystyin silloin korjaamaan tilannetta. Epätietoisuus olisi ajanut homman konkurssiin. Joskus toisen rehellisyys sattuu, mutta pitkällä aikavälillä on oikea tie.

Ilkein asia se on ollut, mutta en tainnut avata sopivasti sitä, että se oli myös tarpeen. En arvannut, että tuo herättää niin paljon keskustelua kun aiemmissa kommenteissa oli kans tätä painoasiaa sivuttu.

[Pikkusaurus]

Jos D on esteetikko.
Sub lihonut suhteen aikana häiritsevän paljon.
Onko parempi subille olla tietämätön siitä miksi D on etääntynyt eikä seksikään toimi enää vai saada tietää syy. (kuten Nvriihille tapahtui.)

Toinen vaihtoehto loukkaa. Toinen jättää epätietoisuuteen.
Kumman valitsisitte? Miksi?

Asiat voi myös esittää nätisti ja kannustaen. Raaka suoruus ei ehkä aina ole se paras ratkaisu.

[Von]

toki jos ilkeily on on molemmille ok, niin mikäs siinä, mutta moni näissä ketjuissa mainituissa asioista on musta laskettavaksi jo henkiseen väkivaltaan, joka taas musta ei ole ok.

Tämä on tarkkuutta vaativa asia ainakin miesvetoisessa D/s-suhteessa. Karkea kielenkäyttö saattaa muutoin olla molemmille mieluisa osa yhteiseloa, mutta naisten ulkonäköepävarmuuksiin ei voi sorkkia. Olen personal treenannut omiani, ja suosittelen kaikille, nimenomaan auttamaan subin itsetunnon kanssa.

[Nvriih]

Jos D on esteetikko.
Sub lihonut suhteen aikana häiritsevän paljon.
Onko parempi subille olla tietämätön siitä miksi D on etääntynyt eikä seksikään toimi enää vai saada tietää syy. (kuten Nvriihille tapahtui.)

Toinen vaihtoehto loukkaa. Toinen jättää epätietoisuuteen.
Kumman valitsisitte? Miksi?

Asiat voi myös esittää nätisti ja kannustaen. Raaka suoruus ei ehkä aina ole se paras ratkaisu.

Äh, hitsi. Nyt joudun kyllä puolustelee mun domia, kun tämä asia lumipallon lailla kasvoi. Ei kannattais laittaa juttuja ilman taustatietoja...

Mutta siis Domini oli kannustanut painon pudotukseen jo pari vuotta. Ostanut kalliita jumppakortteja ja vihjaillut lempeästi ja tomerammin. En vaan ottanut onkeeni kun en tiennyt miten paljon se hänelle merkitsi. Lopulta hänen oli kai pakko sanoa vain ihan suoraan, jotta sai kantansa selväksi. Ja hyvä niin, se oli se tarvittu wake up call.

[Ansku]

Äh, hitsi. Nyt joudun kyllä puolustelee mun domia, kun tämä asia lumipallon lailla kasvoi.

Älä nyt huoli! Sä vain annoit muille ajattelemisen aihetta. Näyttää siltä, että asiaan ovat törmänneet monet muutkin ja kaikissa eri sävyissä ja variaatioissa. Sä sait kannustusta ja kimmokeen. Hyvä näin. Itse sain kumuloituvaa vihaa ja kimmokkeen syömishäiriöön, jolta onneksi täpärästi pelastuin. Itse olen nykyään hyvin tarkka siitä, että mun ei tarvitse ostaa rakkautta laihuudella. Riittää tälle perheelle toi oman äidin anoreksia.

[24hSlave]

Tän ketjun myötä aloin miettiä, että onko joku olettamus, että subin pitäisi sietää domilta tulevia ilkeyksiä?  toki jos ilkeily on on molemmille ok, niin mikäs siinä, mutta moni näissä ketjuissa mainituissa asioista on musta laskettavaksi jo henkiseen väkivaltaan, joka taas musta ei ole ok.

Hep.. Ketjun alulle panija eli mää kyllä tykkään enemmän henkisistä loukkauksista kuin esim fyysisestä kivusta. Nöyryytys on myös todella kova sana. Tuo oma "pahin asia" oli se niin sanottu ensimmäinen asia jonka Valtiatareni minulle suoraan sanoi joten kyllähän se aluksi aika pahalta tuntui kunnes sen sitten hyväksyi. Mielenkiinnolla olen lukenut näitä ihmisten jakamia tuntemuksia ja useampi on tosiaan puhunut painosta. Sitä tuo oma valtiatarenikin välillä vihjaa ja kovasti on yritystä ollut painonpudotukseen.

[Pikkusaurus]

Jos D on esteetikko.
Sub lihonut suhteen aikana häiritsevän paljon.
Onko parempi subille olla tietämätön siitä miksi D on etääntynyt eikä seksikään toimi enää vai saada tietää syy. (kuten Nvriihille tapahtui.)

Toinen vaihtoehto loukkaa. Toinen jättää epätietoisuuteen.
Kumman valitsisitte? Miksi?

Asiat voi myös esittää nätisti ja kannustaen. Raaka suoruus ei ehkä aina ole se paras ratkaisu.

Äh, hitsi. Nyt joudun kyllä puolustelee mun domia, kun tämä asia lumipallon lailla kasvoi. Ei kannattais laittaa juttuja ilman taustatietoja...

Mutta siis Domini oli kannustanut painon pudotukseen jo pari vuotta. Ostanut kalliita jumppakortteja ja vihjaillut lempeästi ja tomerammin. En vaan ottanut onkeeni kun en tiennyt miten paljon se hänelle merkitsi. Lopulta hänen oli kai pakko sanoa vain ihan suoraan, jotta sai kantansa selväksi. Ja hyvä niin, se oli se tarvittu wake up call.

Okei, sitten domisi on toiminut ihan hyvin minäkin tarkoitin vastaukseni enemmän Lady Whipille ja ylipäätänsä, eikä ollut niinkään tarkoitus viitata sillä sinun domiisi.

[Normandie]

No, ensin hiukan omalta osaltani korjaan tuota otsikkoa, eli kukaan ei ole koskaan "omistanut" minua. Suhteissani on kuitenkin ollut alistuva ja alistava. Se masokisti eli minä ja se sadisti eli se toinen osapuoli. Niin tai näin....

Ilkein ja turhin asia oli se, kun tässä yhteydessä tarkoittamani mies vuosia sitten laittoi minulle kännyviestin la-su välisenä yönä joskus aamuyön pimeimpinä tunteina. Havahduin siihen syvästä unestani ja se viesti, se hieno hengentuote kuului sanasta sanaan näin:

"Vitun läski olet"

Tuota viestiä siinä sitten aikani tuijottelin ja ajatuksissani pyörittelin. Monia tunteita koin ja olin jo kirjoittamassa hänelle jotakin yhtä syvällistä takaisin. En sitten viitsinyt. Ajattelin, että antaa olla. Tiesin, että halusikin minun loukkaantuvan, suuttuvan, pahastuvan enkä halunnut antaa sitä tyydytystä hänelle. Hän odotti kommenttiani ja minä nautin tilanteesta enkä vastannut mitään. Käänsin kylkeäni ja nukahdin sitten uudelleen. Meni sitten jokin aika, ennen kuin suostuin tapaamaan hänet.

Minä en ollut lihonut suhteemme aikana vaan ihan yhtä lihava olin koko lyhyen yhteisen matkamme. Minä en hyväksy koskaan sitä, jos ihmisen ulkonäköön puututaan, on se sitten mikä tahansa syy. Tietenkin ihmisen pitää olla siisti ja puhdas jne., mutta jos sitten menee ilkeyttään jollekin sellaiselle alueelle, että se oikeasti voi tehdä ihmiselle pitkän mielipahan ja arven, niin sellainen sanoja on kusipää, joka niin tekee. En myöskään usko siihen, että todellista elämäntaparemonttia kukaan pysyvästi tekee, jos joku niin "ystävällisyyttään" neuvoo. Kyllä nuo asiat lähtevät ihan sen ihmisen omista korvien välistä. Minä tiedän olevani ylipainoinen ja jos ja toivottavasti kun joskus laihdun, niin teen sen vain ja ainoastaan itseni ja oman terveyteni vuoksi. Kenenkään vuoksi en laihduta ja nykyään kierränkin sellaiset dominoivat miehet kaukaa, joille naisen laihuus/hoikkuus/normaalipaino on tärkeää. Kukin tyylillään ja tavoillaan ja jokaisella on oikeus haluta, mitä haluaa mutta toisen ihmisen väheksymistä minä en siedä.

[Perhonen89]

No, ensin hiukan omalta osaltani korjaan tuota otsikkoa, eli kukaan ei ole koskaan "omistanut" minua. Suhteissani on kuitenkin ollut alistuva ja alistava. Se masokisti eli minä ja se sadisti eli se toinen osapuoli. Niin tai näin....

Ilkein ja turhin asia oli se, kun tässä yhteydessä tarkoittamani mies vuosia sitten laittoi minulle kännyviestin la-su välisenä yönä joskus aamuyön pimeimpinä tunteina. Havahduin siihen syvästä unestani ja se viesti, se hieno hengentuote kuului sanasta sanaan näin:

"Vitun läski olet"

Tuota viestiä siinä sitten aikani tuijottelin ja ajatuksissani pyörittelin. Monia tunteita koin ja olin jo kirjoittamassa hänelle jotakin yhtä syvällistä takaisin. En sitten viitsinyt. Ajattelin, että antaa olla. Tiesin, että halusikin minun loukkaantuvan, suuttuvan, pahastuvan enkä halunnut antaa sitä tyydytystä hänelle. Hän odotti kommenttiani ja minä nautin tilanteesta enkä vastannut mitään. Käänsin kylkeäni ja nukahdin sitten uudelleen. Meni sitten jokin aika, ennen kuin suostuin tapaamaan hänet.

Minä en ollut lihonut suhteemme aikana vaan ihan yhtä lihava olin koko lyhyen yhteisen matkamme. Minä en hyväksy koskaan sitä, jos ihmisen ulkonäköön puututaan, on se sitten mikä tahansa syy. Tietenkin ihmisen pitää olla siisti ja puhdas jne., mutta jos sitten menee ilkeyttään jollekin sellaiselle alueelle, että se oikeasti voi tehdä ihmiselle pitkän mielipahan ja arven, niin sellainen sanoja on kusipää, joka niin tekee. En myöskään usko siihen, että todellista elämäntaparemonttia kukaan pysyvästi tekee, jos joku niin "ystävällisyyttään" neuvoo. Kyllä nuo asiat lähtevät ihan sen ihmisen omista korvien välistä. Minä tiedän olevani ylipainoinen ja jos ja toivottavasti kun joskus laihdun, niin teen sen vain ja ainoastaan itseni ja oman terveyteni vuoksi. Kenenkään vuoksi en laihduta ja nykyään kierränkin sellaiset dominoivat miehet kaukaa, joille naisen laihuus/hoikkuus/normaalipaino on tärkeää. Kukin tyylillään ja tavoillaan ja jokaisella on oikeus haluta, mitä haluaa mutta toisen ihmisen väheksymistä minä en siedä.

Olipa siinä taas "sankari"