Kirjoittaja Aihe: Osallistu kirjoittamalla väitöstutkimukseen kinky-yhteisöstä ja arjen kinkystä!  (Luettu 14721 kertaa)

Qurat

  • Majuri
  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 674
  • I´m really bad..
  • Galleria
Luin ne muutamat linkitykset hiukan viistosti ja joutun toteamaan, että en osaa kuvitella, miten saisi aiheesta kirjoittaa paremmin tai objektiivisemmin. Puoluettomuus kirjoituksissa yllätti, koska usein aiheen käsittelyssä otettaan joku uhrin tai sivusta katsovan "normaali" ihmisen asema ja se näkyy. Sulla sitä ei ollut ollenkaa. Nyt hiukan harmittaa, etten oikein osaa ilmaista itteensa kirjallisesti niin hyvin,mettä voisin osallistua, meni se päivämääräkin jo.
Kiitos, jatkaa samalla linjalla.

JodieJo

Käsitän tutkimuksessani kinkyn laajemmin kuin pelkän BDSM:n. Haluaisin siksi mukaan myös muita kuin BDSM-ihmisiä. Jos joku suinkin jaksaa, niin jakakaa ihmeessä Fetlifessä, kun itse en siellä ole! Kirjoituskutsua saa myös jakaa omissa piireissä, omille tutuille, Facebook-ryhmiin ym.

Useimmiten tutkimus keskittyy nimenomaan BDSM:ään ja sadomasokismiin. Itse olen tehnyt sen vedon, että käytän termiä kinky, juurikin siksi, että en halua rajata aihettani pelkästään näihin. Olen myös huomannut, että Suomessa kinkybileissä on sekä SM-jengiä, että fettareita sulassa sovussa bilettämässä. Tämä on yksi olettaakseni suomalaiselle bileskenelle ominainen piirre.

Kirjoituskutsuun siis saavat osallistua, ja toivon, että osallistuvat myös muut kuin BDSM-ihmiset. Siksi en määritellyt termiä tarkemmin, koska minua kiinnostaa ihmisten oma identifikaatio skeneen ja termeihin.

Aikaakin on toukokuun loppuun saakka! :)

Triss

  • Vieras
Ooh, tiedejulkaisuja rakastavalle pornoa  :love: Lupaan vastata ja koetan saada sopivia vastaajia tavoitettua myös tuttavapiiristäni.

Ihan mielenkiinnosta, miten olet käsitellyt aineistossasi niitä fettareita ja kinkstereitä jotka eivät missään nimessä halua käyttää sanaa kinky itsestään? Heitä on vaikea tavoittaa ja skenessä he eivät pyöri. Kinky on aika - yllätys yllätys - stigmatisoiva termi ja moni fettari ei halua tulla siihen liitetyksi :) Tietyllä tapaa väikkärisi, jonka aihetta toki rakastan, uhkaa tulla ainoastaan skenessä pyörivistä oleva kvalitatiivinen (?) tutkimus. Tähän hätään en kerkiä lukaista jo olemassa olevaa läpi mutta sitä olisi hyvä ainakin käsitellä jossakin kohtaa keskustelua.

Mr Birch

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1355
  • Testi näyttää, että on aika häipyä (82 % vanilla)
  • Galleria
Pistetäänpäs vaikeusastetta ja kierroksia lisää, en tarkoita niinkään tutkijalle, vaan kannanottoja tässä keskustelussa pyöriviin taustaoletuksiin.
1. Meillä on kohteita, joita on tarkoitus tarkastella, mutta emme ymmärrä ja rajaa niitä samalla tavoin, vaan kukin omalla tavallamme, johon vaikuttaa koko elämänhistoriamme,  toki olemme myös kulttuuri(e)mme vankeja siinä. Ja btw, ovatko kohteemme sellaisia, että ne ovat olemassa havaitsijoista riippumatta vai ovatko ne sellaisia, että ne ovat olemassa mielessä tai jossain mieltä vastaavassa sosiaalisessa rakenteessa (joskus puhutaan esim. arkkityypeistä ja kollektiivisesta alitajunnasta)?
 
2. Meillä on ihmisinä kyky ymmärtää ja muodostaa käsitteitä, mutta kuinka universaali, kulttuurisidonnainen tai yksilöllinen tämä kyky tutkimuksen kohteen suhteen on? (Jos tai kun tekoäly näyttää tulevan, pitäisikö siltä kysyä, miten tämä kohde jäsentyy? Ja kun aurinkokunnan ulkopuolelle lähetetään luotaimia, pitäisi niiden viestikapuloihin saada mukaan asianmukaisesti muotoiltu ja koodattu kysymys: miten käsitätte kinkyn?)

3. Kieli ja sanastot. Onko tutkimuksen kohde olemassa eri tavoin eri kielissä? Ovatko jotkut kielet suotuisampia sen käsittelylle? Kieli voidaan käsittää niinkin vahvasti, että olemisen tapamme riippuu siitä eli kuten Heidegger sanoi, kieli on olemisen talo. Onko (jokin tietty) kieli siis myös tämän tutkimuksen kohteen olemiseen erityisesti vaikuttava tekijä? Mikä merkitys on erityissanastoilla, saavatko ne esim. aikaan jotain toimintatapoja ja estävät toisia näkymästä ja toteutumasta?

Siksi minua hieman huvittaa, kun täällä tuhahdellaan puheena olevan tutkimuksen laadullisuudelle. Kuulkaas, jostakin ne kyselyiden ja muiden tiedonkeruiden vaihtoehdot, luokitukset ja kategoriatkin laadullisesti tulevat, ei niitä tyhjästä lasketa olemaan. Tietystihän kohteen syvin olemus ja vastaus perimmäiseen kysymykseen voi olla myös 42.


Radien

  • Vieras
JodieJo: Kiitos selvityksestä. Toinen asia (jonka takia siis itse rajaan itseni kohderyhmän ulkopuolelle) on se, että miksi tutkittava ei saa itse päättää saako hänen tekstiään jatkokäyttää toisissa tutkimuksissa? Henkilökohtaisesti minä ei häiritsisi yhtään vastata SINUN tutkimukseesi kun tiedän tutkimussuunnitelman, mutta en halua antaa "vapaata valtakirjaa" siihen että kuka tahansa tutkija voi sitä tulevaisuudessa käyttää ihan mihin tahansa tutkimukseen. Syyt lienevät ilmiselvät kun puhutaan kinkystä. En tiedä kansatieteen tutkimuskäytäntöjä, mutta eräillä toisilla aloilla yleensä on suosituksena antaa tutkittavan itse päättää asiasta.

Diegen

  • Vieras
JodieJo: Kiitos selvityksestä. Toinen asia (jonka takia siis itse rajaan itseni kohderyhmän ulkopuolelle) on se, että miksi tutkittava ei saa itse päättää saako hänen tekstiään jatkokäyttää toisissa tutkimuksissa? Henkilökohtaisesti minä ei häiritsisi yhtään vastata SINUN tutkimukseesi kun tiedän tutkimussuunnitelman, mutta en halua antaa "vapaata valtakirjaa" siihen että kuka tahansa tutkija voi sitä tulevaisuudessa käyttää ihan mihin tahansa tutkimukseen. Syyt lienevät ilmiselvät kun puhutaan kinkystä. En tiedä kansatieteen tutkimuskäytäntöjä, mutta eräillä toisilla aloilla yleensä on suosituksena antaa tutkittavan itse päättää asiasta.

Lisäksi kesken tutkimuksen / missä vaiheessa tutkimusta pitäisi olla mahdollisuus vetäytyä tutkimuksesta yleisen tutkimuseettisen säännöstön mukaisesti. Laadullinen tutkimus ei ole minun juttu, joten jätän vastauksen sen eettisyydestä muille. En määrittele itseäni kinkyksi, joten en ole tutkimusryhmää.

JodieJo minäkin kiitän selvennyksestä. Voin osallistua tutkimukseen kuinka eri asioita koetaan kinkiyden skaalassa.

Diegen

  • Vieras
1. Meillä on kohteita, joita on tarkoitus tarkastella, mutta emme ymmärrä ja rajaa niitä samalla tavoin, vaan kukin omalla tavallamme, johon vaikuttaa koko elämänhistoriamme,  toki olemme myös kulttuuri(e)mme vankeja siinä. Ja btw, ovatko kohteemme sellaisia, että ne ovat olemassa havaitsijoista riippumatta vai ovatko ne sellaisia, että ne ovat olemassa mielessä tai jossain mieltä vastaavassa sosiaalisessa rakenteessa (joskus puhutaan esim. arkkityypeistä ja kollektiivisesta alitajunnasta)?

Saamme vastauksen siitä ryhmästä, jota tutkimme sillä kysymyksenasettelulla jolla tutkimme. Laadullinen tutkimus vaikuttaa sekoittavan objektisuuden käsitteen subjektin ollessa osana arviota. Asenteiden, mielikuvien, ajatusrakenteiden ja tekojen välistä yhteyttä tutkitaan paljon. Vastaako ihmisen käsitys itsestään hänen tekojaan, onko ihminen TRUE palstaa lainaten.

Ehdotankin ennakkoasenteiden ja subjektiivisuuden poistamista. Silloin pitää olla objektiivisesti mitattavia tai skaalattavia tarkasteltavia asioita, jotka ovat helposti mitattavissa hyvin laajalta joukolta. Tämän tulee tapahtua ilman ennakkokäsityksiä ja rajauksia ryhmiin. Ryhmiin jaon tulee tapahtua myöhemmin. Tällöin ilmiöistä voi oppia ennakkokäsityksiään enemmän.

Mikäli puhutaan elävistä olennoista, ne ovat erilaisia ajankohtina a ja b. Ajankohta a ihminen ei ollut kinky, ajankohtana b on. Ilmiönalkamisikä on aina mielenkiintoinen. A ja b välillä on tapahtunut joukko asioita, jotka eivät välttämättä ole syy-yhteydessä toisiinsa. Onko lapsuudestaan lähtien vinksahtanut erilainen kuin aikuisiällä vinksahtanut. Ihmiset hakevat syyllistä asioille, oliko se vapaamielinen poikaystävä, kiusaaminen, ero.. Miten neuroatypia vaikuttaa?

Kollektiivinen alitajunta on hyvin usein merkittävänä pidetty ilmiö. Oivallus tapahtuu, kun siihen liittyvät osaset ovat tarjolla. Ilman keskustelua ei tapahdu oivalluksia.
 
2. Meillä on ihmisinä kyky ymmärtää ja muodostaa käsitteitä, mutta kuinka universaali, kulttuurisidonnainen tai yksilöllinen tämä kyky tutkimuksen kohteen suhteen on? (Jos tai kun tekoäly näyttää tulevan, pitäisikö siltä kysyä, miten tämä kohde jäsentyy? Ja kun aurinkokunnan ulkopuolelle lähetetään luotaimia, pitäisi niiden viestikapuloihin saada mukaan asianmukaisesti muotoiltu ja koodattu kysymys: miten käsitätte kinkyn?)

Käsitteet ja kieli ovat muuttuvia ja eri ihmisten taito tämän suhteen vaihtelee. Huumori on hyvin erilaista eri kulttuureissa, mutta kaikissa kulttuureissa sitä esiintyy. Kinkyä käsitteenä vertaisin huumoriin. Kinky kulttuurit ovat hyvin erilaisia, en tunne Suomen skeneä palstaa enempää, mutta sen mitä olen havainnut on saksalainen ja hollantilainen ajattelu hieman erilaista.
Yleensä käsite muodostetaan konsensuksen perusteella, sen sijaan, että clusteroitaisiin tekoälyn avulla kohteita ja luotaisiin ryhmille nimet. Ryhmät aina overlappaavat, elämä ei ole mustavalkoista. Ilmiöiden yleisyyden tarkastelu on perusepidemiologiaa.

3. 
Monikielisenä en sano muuta kuin kielet ovat hyvin erilaisia. Tämä Suomen sanasto vaikuttaa kovin rajalliselta. Ihmiset tekevät itselleen tärkeille asioille hyvin laajan sanaston ja siten eri kielien sanastot vaihtelevat.

4. Minä kyseenalaistan aina kaiken ja tiedän sen, että se miten ajattelemme maailmasta kymmenen vuoden päästä eroaa tästä hetkestä. Osaako kysyä oleellisen kysymyksen, se vaihtelee. Onko vastaus 42? Kuka tietää.

Mr Birch

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1355
  • Testi näyttää, että on aika häipyä (82 % vanilla)
  • Galleria
Oivaa pohdintaa Diegen!

Ehdotankin ennakkoasenteiden ja subjektiivisuuden poistamista. Silloin pitää olla objektiivisesti mitattavia tai skaalattavia tarkasteltavia asioita, jotka ovat helposti mitattavissa hyvin laajalta joukolta. Tämän tulee tapahtua ilman ennakkokäsityksiä ja rajauksia ryhmiin. Ryhmiin jaon tulee tapahtua myöhemmin. Tällöin ilmiöistä voi oppia ennakkokäsityksiään enemmän.

Yksi ryhmäjako on kuitenkin tehtävä oitis: On valittava ne, joita tutkitaan (tässä tutkimuksessa) ja ne, joita ei tutkita. Voiko tämä tapahtua ilman ennakkoasenteita? On esimerkiksi jo valittu tämä foorumi joidenkin vaihtoehtojen joukosta joillakin perusteilla.

Tuossa ehdotuksessa palataan hienosti todella juurille, kysymykseen siitä, mitä objektiivisuus tarkoittaa. Objektiivisuus ei syvimmiltään tarkoita esimerkiksi puolueettomuutta tai tasapuolisuutta, niin kuin usein esitetään. Objektiivisuuden ankara määritelmä on, että havaittu ominaisuus on kohteessa eikä havainnoijassa. Kuitenkin Kantin mukaan voimme tavoittaa vain sen, mitä asia on minulle (das Ding für mich), mutta emme sitä, mitä asia on itsessään (das Ding an sich).

Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, että tutkimuksella tavoitellaan mahdollisimman osuvia merkkejä siitä, mitä tutkittavaan asiaan, kuten kinkyyn, on kiinnittynyt tai viittaamassa. Se ovatko nuo merkit asiaankuuluvia (relevantteja) ja toistuvatko ne riittävästi havainnosta toiseen (reliabiliteetti) on taas metodologinen, lopulta myös tieteenfilosofinen ja siten myös yhteisöllinen asia. Näin lähtökohtaisesti objektiivinen sisältää kuitenkin myös intersubjektiivista ainesta. (Ei kannata verrata menetelmäoppaiden vanhempia painoksia uudempiin, voi tulla ontto olo.)

Diegen

  • Vieras
Tutkimusasetelman rajaus on tärkeä osa tutkimuksen suunnittelua. Satunnainen otoskin voi vinoutua ja vinoutuma tulee ymmärtää siinä vaiheessa, kun tutkimuksesta tekee johtopäätöksiä. Tutkimusasetelma on lähtökohtaisesti vinoutunut tutkimusaineiston rekrytointitavan vuoksi tässä tutkimuksessa ja se lienee harkittu päätös tavoitettavuuden vuoksi.

Objektiivisuuden puute leimaa tätä valehtelevaa kaksinaismoraalista maailmaa. Kuinka saada vääristyneen kuvan muodostaneesta maailmasta totuudenmukainen kuva. Muistot ovat aina vääristyneitä.

Radien

  • Vieras
Tutkimusasetelma on lähtökohtaisesti vinoutunut tutkimusaineiston rekrytointitavan vuoksi tässä tutkimuksessa ja se lienee harkittu päätös tavoitettavuuden vuoksi.

Tuolta itsestänikin hieman vaikuttaa. Tässä rekrytointitavassa on valtava riski siihen, että aineisto vinoutuu täysin. Toki tutkimuksen tekijä tietää nämä kaikki asiat ja on tehnyt valintansa tietoisesti, koska tässä vaiheessa on jo tutkimussuunnitelmat hyväksytty. Olisi reilumpaa vain suoraan määrittää se kohderyhmä, koska rajaus on kuitenkin tehty. Mehän emme oikeasti tiedä kuinka paljon sadomasokisteja, BDSM-harrastajia (teen eron nyt puhtaisiin sadomasokisteihin) ja fettareita Suomessa edes on. Ei ole mitään kvantitatiivista dataa lukumäärien tueksi, joten on täysin mahdotonta tietää onko heistä edes suurin osa missään yhteyksissä BSDM-baariin, Fetlifeen tai BDSM-yhdistysten bileisiin. Minäkin olen kinkyillyt vuosia ihan ilman mitään kosketuksia näihin paikkoihin, ja tämän suhteen toinen osapuolikin (joka on ollut "kinky" lapsuudesta saakka) on yhteyksissä vain omaan fetissiskeneensä.

Useita vuosia sitten (en tiedä tämän hetkistä tilannetta, ilmeisesti kaikki on nykyään parempaa) BDSM-yhdistykset tuntuivat olevan varsin tarkkoja siitä kenelle heidän toimintansa on suunnattu ja muita ohjattiin aika tehokkaasti pois. Eräät yhdistykset oikein kunnostautuivat tässä. Eikä tämä BDSM-Baarikaan nyt mikään suvaitsevaisuuden esikuva ole. Kun puhutaan ihmisistä, jotka ovat todennäköisesti kinkyilleet koko elämänsä niin se toiminta, jota BDSM-yhdistyksissä harjoitettiin vaikka 10v sitten on ajanut "skenestä" (jos sillä on nyt tätä Baaria ja BDSM-yhdistyksiä tarkoitetaan) pois parikymppisiä ihmisiä. Parikymppisinähän "lapsuudesta saakka kinkyilleet" ottavat kontaktia tähän maailmaan. Nyt sitten 30-40-vuotiaina he toimivat muilla areenoilla, joilla kerrotaan nuoremmille omista kokemuksista "BDSM-skenen" parissa. Kyllä minä ainakin tiedän kinkyjä, jotka eivät ole missään tekemisissä skenen kanssa - sen vuoksi että kokevat meiningin turhan sovinnaiseksi itselleen.
« Viimeksi muokattu: 01.04.2017, 19:04 kirjoittanut Radien »

Mr Birch

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1355
  • Testi näyttää, että on aika häipyä (82 % vanilla)
  • Galleria
Satunnainen otoskin voi vinoutua ja vinoutuma tulee ymmärtää siinä vaiheessa, kun tutkimuksesta tekee johtopäätöksiä. Tutkimusasetelma on lähtökohtaisesti vinoutunut tutkimusaineiston rekrytointitavan vuoksi tässä tutkimuksessa ja se lienee harkittu päätös tavoitettavuuden vuoksi.

Entäpä, jos käsitteet otos ja sen attribuuttina vino eivät lainkaan sovi tutkimuksen taustaoletuksiin? On olemassa esimerkiksi grounded theory -lähestymistapa (GT), jossa ideana on teorian rakentaminen monitapaustutkimuksena aineiston monivaiheisen käsitteellisen koodauksen ja analyysin pohjalta. Ideana ei siis ole jonkin kehitellyn teorian tai hypoteesin testaaminen. Aiempi tutkimus tulee laajemmin mukaan vasta alustavaa mallia tarkennettaessa ja koeteltaessa.

Laadullinen tutkimus voi toteutua itsenäisesti tai se voi olla suhteessa kvantitatiivisiin lähestymistapoihin: joko niin, että ensin jäsennetään ilmiötä laadullisesti ja sitten kartoitetaan sen piirteiden esiintymistä ja keskinäisiä suhteita tilastollisin menetelmin tai päinvastoin, tilastollista, pelkistynyttä jäsennystä tarkennetaan ja rikastetaan tapausten ja niistä koostettujen abstraktimpien mallien avulla.

Diegen

  • Vieras
Grounded teoria, vapaasti suomennettuna kiville karahtanut tai ilmailukiellon saanut teoria ;-) kerää havaintoja, kunnes uusia havaintoja ei enää synny. Ja näistä havainnoista tutkija muodostaa tietokannan, jonka koodaa subjektiivisesti ja sen jälkeen muodostaa uusia teorioita tai malleja. Oletusarvo teoriassa on, että kaksi tutkijaa eivät päädy välttämättä samaan tulokseen aineistoa tarkastellessaan eli löydökset eivät ole välttämättä toistettavissa.
Riippuu siis tuurista miten aineisto saturoituu, kuinka tarkasteltavaa ilmiötä kuvaava se on ja tutkijasta kuinka viisaasti aineistoa tulkitsee.  ;D GT maistuu ehkä paremmin drinkkinä, kuin ainoana tapana tutkia jotakin aineistoa.

Ps olen ollut loistavassa GT väitöksessä, jossa aineisto koostui viidestä ihmisestä. Tieteellisestä tasosta en voi sanoa mitään, koska laadullinen tutkimus ei ole minun erikoisalaa.

Mr Birch

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1355
  • Testi näyttää, että on aika häipyä (82 % vanilla)
  • Galleria
Tieteellisestä tasosta en voi sanoa mitään, koska laadullinen tutkimus ei ole minun erikoisalaa.
Ja sen huomaa. Mutta minun osaltani tämä topiikki nyt riittää. ;D

Diegen

  • Vieras
Jep minunkin, olen nauranut tarpeeksi.

JodieJo

Ihan mielenkiinnosta, miten olet käsitellyt aineistossasi niitä fettareita ja kinkstereitä jotka eivät missään nimessä halua käyttää sanaa kinky itsestään? Heitä on vaikea tavoittaa ja skenessä he eivät pyöri. Kinky on aika - yllätys yllätys - stigmatisoiva termi ja moni fettari ei halua tulla siihen liitetyksi :) Tietyllä tapaa väikkärisi, jonka aihetta toki rakastan, uhkaa tulla ainoastaan skenessä pyörivistä oleva kvalitatiivinen (?) tutkimus. Tähän hätään en kerkiä lukaista jo olemassa olevaa läpi mutta sitä olisi hyvä ainakin käsitellä jossakin kohtaa keskustelua.

En ole varma ymmärränkö kysymystä, mutta luonnollisestikin olen huomioinut mahdollisen aineistoni vinouman. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, on hankala tavoittaa ne kinkyt, jotka eivät ole esimerkiksi täällä foorumilla, tai yhdistysten sähköpostilistoilla ja Facebook-ryhmissä (mikäli yhdistykset ovat kirjoituskutsuani jakaneet, ovatko?). En ole toistaiseksi keksinyt muuta keinoa tämän korjaamiseen, kuin jakamalla kirjoituskutsua myös niille ystäville ja tutuille, joiden tiedän olevan kinkyjä, mutta jotka eivät ole mukana "skenessä". Tämä foorumi ei siis suinkaan ole ainoa paikka, jossa tätä kutsua jaan.

Kirjoutuskutsuni on lisäksi jaettu mm Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen sivuilla ja joissain (ei kinky-yhdistysten) Facebook-ryhmissä.

Olipa tutkimus sitten kvantitatiivista tai kvalitatiivista, vinoumilta ei voi välttyä, samoin kuin ei tutkijan subjektiivisuudeltakaan (objektiivista tutkimusta ei ole). Nämä asiat voi kuitenkin tiedostaa ja kirjoittaa auki tutkimukseen ja niitä voi pohtia samalla tavalla kuin vaikka sitä, että kaikki eivät osaa, halua tai kykene kommunikoimaan kirjoittamalla, tai käytä nettiä, mutta olen kuitenkin päättänyt kerätä aineistoani netin välityksellä ja nimenomaan tekstien muodossa.

Kansatieteessä oli aikaisemmin tapana tehdä väitöskirjat tyyliin "tässä on tämä asia, nyt kerron siitä teille kaiken". Nykyisin, kun kiinnostuksenkohteet ovat muuttuneet esimerkiksi pellavan viljelyn tai jalaskehdon tutkimuksesta enemmän ihmisten kokemusmaailman ja arjen ilmiöiden tutkimuksen suuntaan, myös aiheista tulee rajatumpia. Nykyisin halutaan keskittyä tarkemmin pienempään ilmiöön tai rajatumpaan tutkimuskohteeseen sen sijaan, että koetettaisi kertoa yhdestä aiheesta (pinnallisesti) kaikki samojen kansien välissä.

Ps. Tässä nyt tuli tekstiä reaktiona myös muiden kommentteihin, kuin Triss, vain sinulle. :)