Lokerointi, hyödyt, haitat ja tavalliset väärinymmärrykset.

[bimso]

Kinky-skene on lokeroinnin mekka ja toisaalta täällä myös lokerointia vastustetaan. Ja profiileissa sitten näkyy usein bdsm-testin tulokset joilla muut voivat ihmisen lokeroida.

Miten teidän mirlestä lokerointia tulisi käyttää oikein?

[Viridian]

Kinky-skene on lokeroinnin mekka ja toisaalta täällä myös lokerointia vastustetaan. Ja profiileissa sitten näkyy usein bdsm-testin tulokset joilla muut voivat ihmisen lokeroida.

Miten teidän mirlestä lokerointia tulisi käyttää oikein?

No vaikkapa siten, että jos ihminen itse lokeroi itsensä joksikin, ei rynnätä vonkailemaan, josko sittenkin olisi tarjolla yleensä eri lokerosta löytyvää tavaraa. Tuota oon yrittänyt noudattaa, esim. en vonkaa miehiä jotka eivät ole kiinnostuneita naisista, enkä yritä kyykyttää ihan koko maailmaa. Mutta ympärillä näkee aika lailla sitä, että toiveikkaana tehdään omia lokerointeja, tai ei uskota lokeroihin vaan mieluummin yritetään kaikkea millä on pulssi.

Vir

[Isrika]

Jotkut, jotka eivät perusta lokeroinnista, voivat löyhästi lokeroida itseään siltikin jonnekin. Se yksinkertaisesti helpottaa seuranhakua, kun on antaa jokin käsitys mitä itse on ja mitä itse hakee.
Jotkut voivat olla palasia useammasta lokerosta tai sujahtaa kokonaankin useampaan lokeroon. Voi olla myös, että vain yhtä lokeroa toteuttaa useampien kanssa, muita vain yhden kanssa. Tai toisin päin.

Lokeroinnilla ei mielestäni ole merkitystä, jos henkilö ei hae seuraa. Jokainen saa olla mitä haluaa, vaikka sitten yksisarvisia.

[mauje]

Omasta puolestani lokerontapaiset ovat lähinnä valikoima...pitäisin lottovoittona "asiakasta" jolle se kaikki menisi. Kelpuutan siis kapeampi-alaisenkin vastapuolen, oleellista on aina ollut se ihminen edellä ja yhteiset intressit/lokerot sitten.

[stoge]

MÄ OON

PASKA SUBI

.

Väärinkäsityksiä ?
Kyse on nyt siitä että tarkottaako se koprafiliaa vai nöy. 

[Teateli]

oleellista on aina ollut se ihminen edellä ja yhteiset intressit/lokerot sitten.

Hyvin sanottu. Lokerot voi olla ihan hyviä selittään muille mitä on pään sisällä tai mikä kiinnostaa. Harva varmaan kuitenkaan sopii niihin täydellisesti. Ihminen on se jolla on väliä, mutta esimerkiksi seuranhaussa itsensä lokerointi on hyvä aluksi selittämään kuka olet noin suunnilleen. Olen myös itse huomannut, että yrittämällä "lokeroida" itseäni tai selvittämällä mitä mikäkin niistä tarkoittaa, olen huomannut itsestäni uusia puolia. En kuitenkaan ottaisi niitä määritelmiä liian vakavasti.

[Raduni]

Itelläni palaa käpy jos henkilö toitottaa "ettei mahdu mihinkään lokeroon". Se on vaan älyllistä laiskuutta jolla henkilö nostaa itsensä sellaiselle jalustalle, jossa hän on kaiken kategorisoinnin ulkopuolella. Ikään kuin hän olisi jokin maallisen järjen ulottumattomissa oleva kvanttimassa, jonka pukeminen rahvaanomaisiksi sanoiksi ja käsitteiksi olisi jotenkin loukkaava hänen erinomaisuudelleen.

[Galesi]

Ongelma lokeroissa on se, että kukin käsittää lokerot eri tavalla ja jokainen siellä lokerossakin on yksilö. Vaikka menet johkin tiettyyn lokeroon, et välttämättä ole kaikke sitä mitä kyseisessä lokerossa "normaalisti" ollaan. Sen takia mielummin tutustuu ihmiseen, eikä mieti niitä eri lokeroita ihan älyttömän tarkkaan.

[IKRM]

Lokeroijat mielellään lokeroi muita lokeroihin, mutta harvempi itse sellaisessa haluaa olla, ainakaan toisten toimesta laitettuna.

Ihminen haluaa tulla hyväksytyksi ja kohdatuksi ihmisenä, eikä lokeroon laitettuna lokeronsa edustajana.

IKRM

[Potulny]

Siinä mielessä samaa mieltä Radunin kanssa että kukin meistä kuuluu ja sopii täydellisesti ainakin yhteen lokeroon. Sen lokeron nimi on minä. Se mitä kaikkea siellä lokerossa sitten on niin on ihan oma juttunsa. Joidenkin lokerossa on vaan pari pientä lokeroa ja joillakin sitten enempi ja eri kokoisia.

Omassa lokerossani mulla on vaikka mitä lokeroita, ja sisältö niissä vaihtelee jonkin verran. Mut eipähän käy ainakaan elämä tylsäksi.

Onhan noilla kinkylokeroilla varmaan hyvä tarkotus, mutta kun kukin ymmärtää nää asiat omalla tavallaan ja sitä kautta koittaa kattoo löytyykö yhteisiä lokeroita ni voi mennä helposti metsään. Kaipa ne jotain suuntaa antaa mutta enempi mä kyllä luotan siihen ihmisen kanssa jutusteluun ja aitä kautta selvittään niitä kiinnostuksia.

[D79Mies]

Jotkut, jotka eivät perusta lokeroinnista, voivat löyhästi lokeroida itseään siltikin jonnekin. Se yksinkertaisesti helpottaa seuranhakua, kun on antaa jokin käsitys mitä itse on ja mitä itse hakee.
Jotkut voivat olla palasia useammasta lokerosta tai sujahtaa kokonaankin useampaan lokeroon...

Samaa mieltä tuosta. Lokerointi helpottaa täysin tuntemattomien lähestymistä. Varsinkin deittimielessä on aikamoista hakuammuntaa kuluttaa aikaa ja energiaa ihmisiin, joita ei voi lokeroida.

Ongelma lokeroissa on se, että kukin käsittää lokerot eri tavalla ja jokainen siellä lokerossakin on yksilö.

Se, että käsittää lokeron olevan eri asia kuin persoona auttaa tässä.

Omasta puolestani lokerontapaiset ovat lähinnä valikoima...pitäisin lottovoittona "asiakasta" jolle se kaikki menisi. Kelpuutan siis kapeampi-alaisenkin vastapuolen, oleellista on aina ollut se ihminen edellä ja yhteiset intressit/lokerot sitten.

Itse ajattelen toisia deittimaailmassa assorti-henkisinä konvehtirasioina. Kaikista rasian suklaista ei tarvitse tykätä vaan kokonaisuus ratkaisee. Jälkimaun on oltava luonnollisesti juuri itselle sopiva.

Kokonaisuus on se, mikä tekee uniikin combon, mutta kaikkien rasioiden perään on turha juosta. Juuri lokerointi auttaa hakeutumaan edes pääpiirteiltään toivotunlaisen pakkauksen pariin. Ottamaan selvää sisällöstä.

[Bette]

Itelläni palaa käpy jos henkilö toitottaa "ettei mahdu mihinkään lokeroon". Se on vaan älyllistä laiskuutta jolla henkilö nostaa itsensä sellaiselle jalustalle, jossa hän on kaiken kategorisoinnin ulkopuolella. Ikään kuin hän olisi jokin maallisen järjen ulottumattomissa oleva kvanttimassa, jonka pukeminen rahvaanomaisiksi sanoiksi ja käsitteiksi olisi jotenkin loukkaava hänen erinomaisuudelleen.

Varmasti omahyväisyydestä kumpuaa vaikka minkälaisia laiskoja ajatuksia. Mutta on myös laiskaa ajatella syyn alkuperäksi vain omahyväisyyden. Kyllä ihminen on moniulotteisempi; ja myös ajattelun tapoja on niin paljon.

[Radien]

Itelläni palaa käpy jos henkilö toitottaa "ettei mahdu mihinkään lokeroon". Se on vaan älyllistä laiskuutta jolla henkilö nostaa itsensä sellaiselle jalustalle, jossa hän on kaiken kategorisoinnin ulkopuolella. Ikään kuin hän olisi jokin maallisen järjen ulottumattomissa oleva kvanttimassa, jonka pukeminen rahvaanomaisiksi sanoiksi ja käsitteiksi olisi jotenkin loukkaava hänen erinomaisuudelleen.

Ymmärrän sen hyvin jos ei tunne itseään eikä oikeasti tiedä mitä haluaa, mutta jossain vaiheessa ehkä olisi hyvä yrittää edes löytää jotain samaistumispintaa muihin ihmisiin. Ihminen joka julistautuu uniikiksi lumihiutaleeksi eikä edes yritä löytää samaistuttavia kohteita vaikuttaa ainakin minusta aika epämielenkiintoiselta ihmiseltä. Paljon mielenkiintoisempia keskusteluja saa silloin kun joku on oikeasti pohtinut ja analysoinut itselleen sopivan lokeron, sillä tavalla voi myös oppia jotain siitä toisesta lokerosta. Lokeroon suostuminenhan edellyttää myös omien vikojensa tunnustamista.

Lokerohan ei ole vankila. Ongelma taitaa olla se, että monille ihmisillä se oma lähikehityksen vyöhyke on niin kapea etteivät voi ymmärtää jossain toisessakin lokerossa asuvan ihan mukavia ihmisiä. Jos joku haluaa julistautua olevansa kaikkien lokeroiden ulkopuolella niin ok, mutta onko hänellä sitten oikeus lähteä liimailemaan omia ennakkoluulojaan lokeroihin asettuvien ihmisten päälle?

[Lady Whip]

Lokeroon suostuminenhan edellyttää myös omien vikojensa tunnustamista.

En saa mitenkään kiinni tuosta ajatuksesta. Voisitko avata hieman.

[Radien]

Lokeroon suostuminenhan edellyttää myös omien vikojensa tunnustamista.

En saa mitenkään kiinni tuosta ajatuksesta. Voisitko avata hieman.

Minä lokeroin itseni orjaksi. Minulle se tarkoittaa sitä, että myönnän että minulla on ihan oikeasti syvä ja pakottava tarve olla toisen ihmisten omaisuutta. Minulle se tarkoittaa toki 24/7-elämää, mutta pystyn samaistumaan myös niihin jotka haluavat orjailla osa-aikaisesti. Siihen liittyy myös tietynlainen muokkautuvuus, jota on pakko välillä myös hillitä. Olen luonteeltani hirveä miellyttäjä ja haluaisin, että kaikilla on hyvä mieli. Joidenkin ihmisten voi olla vaikea saada edes keskustelua minun kanssani, koska he vaikuttavat niin haurailta että hajoavat heti. Jos olen toisille ikävä niin mietin sitä varmaan pari viikkoa. Erityisesti parisuhteessa on vaikeaa olla miellyttämättä, vaikka se on tuhoisa asia. Sen vuoksi varmaan M/s-suhteet rakentuvat ehdottoman rehellisyyden varaan, jotta kaikkien tarpeet tulevat huomioiduksi. Nykyään asiat menevät jo ihan omalla painollaan, mutta olen kyllä rottingin omalla opetellut että paha olo puretaan heti eikä jäädä märehtimään sitä viikoiksi. Eikä myöskään miellyttämisen innossa padota tunteita kunnes ne räjähtävät naamalle. Kaikki orjat eivät tietenkään ole luonteeltaan alistuvia niin kuin minä, mutta näiden syiden vuoksi minä sanon itseäni orjaksi - ja olen sitä kautta myös löytänyt ihmisiä joihin samaistua. 

En ole onnellinen yksin, jos olen ilman parisuhdetta niin yritän "orjuuttaa" itseni esimerkiksi uskonnon ja ideologian kautta. Olen tehnyt nuorena oikeasti ihan typeriä ja naurettavia asioita etsiessäni M/s-suhteen dynamiikkaa (vaikken edes tiennyt mitä se on). Olen tehnyt jopa ammatinvalinnan sillä perusteella, että pääsisin mahdollisimman "rankkaan paikkaan". Olen sittemmin vaihtanut alaa, koska oikeasti olin aivan liian kiltti siihen ympäristöön. Kaikki parisuhteeni ovat alkaneet niin, että luonteltaan dominoiva mies on ilmoittanut minun olevan hedän tyttöystävänsä (myös tämä suhde). Tämä siis ihan teini-iästä saakka. Eikä nyt saa sekoittaa, en todellakaan ole tyytynyt keneen tahansa. Kukaan heistä ei ole ollut psykopaatti tai "huono" vaan tielle on tullut jotain muuta. Toisaalta tunnen minun kaltaisiani alistuvia, jotka ovat päätyneet ihan hirveisiin parisuhteisiin M/s-dynamiikan kaipuunsa vuoksi. Heillä ja minulla on oikeasti erona vain se, että minä olen alfanaisen tytär. Opin jo nuorena miehistä asioita. Samoin tiedän M/s-orientoituneita D-ihmisiä, joiden parisuhderekisteri on varsin repaleinen kun mikään ei tunnu sopivan. On myös niitä joilta on mennyt maine kun on yritetty tehdä vääränlaisesta alistujasta tehdä orjaa. Henk. koht. olen sitä mieltä, että ainakin tässä omassa lokerossani ihmiset olisivat paljon onnellisempia jos he uskaltaisit tutustua lokeroonsa ja lopettaa muissa lokeroissa hengailun. Myöntää sen, että haluavat vähän äärimmäisempiä asioita eivätkä ne helpommat jutut yksinkertaisesti toimi. On parempi myöntää olevansa vähän hankala, kuin yrittää olla jotain helpommin tajuttavaa. Ihan samalla tavalla jotkut sessiosubit ehkä saisivat itselleen vähän itseluottamusta, jos vain suoraan myöntäisivät etteivät oikeasti pidä kivusta, pelkäävät 24/7-suhteita tai heillä on luottamusongelmia - sen sijaan, että vatvoisivat jatkuvasti sitä kuinka ovat huonompia kuin jotkut toiset alistuvat.