Baarin kannatusmaksut
Fantasiat on kovin eri asia kun todellisuus. Jos sulla ei ole mitään kokemusta Ds:stä tai kinkyilystä muutenkaan,niin ehkä ei kannata hypätä suoraan TPE tai 24/7 suhteeseen. Voi pettyä pahasti kun todellisuus ja fantasiamaailma ei kohtaakaan.Mut vastaan oman kokemukseni mukaan. En edusta mitään tiettyä truu, gorean, tms. tyylisuuntaa, joten joku muu vastaa varmastikin erilailla.1.) "Kuinka on mahdollista, että joku toinen ihminen tietää paremmin mikä itselle on parasta?" Ei sitä voi tietääkään. Subin täytyy vaan luottaa että D toimii hänen parhaakseen.2.) Tässä kysymyksessä huomioni kiinnittyy kohtaan "Lukemani kuvailut..." olet siis lukenut TPE-suhteista netistä. Hyvä, mutta kai tiedät että suuri osa netin kirjoituksista on täyttä runkkufantasiaa, myös moni aidolta vaikuttava blogi. En antaisi nettikirjoituksille kauhean suurta arvoa. Parempi tutustua oikeassa elämässä ihmisiin, niin saatat huomata että todellisuus on muuta kun netin tarinat.3.) TPE-suhteissa ei ole turvasanaa. Jos turvasana on, suhde ei ole TPE. 4.) Niin, mistä tunnistaa psykopaatin? Tuskin mistään satavarmasti, mutta yksi hyvä konsti tunnistaa potentiaalinen vaarallinen D, on red flagit. Eli tietyt varoitusmerkit ihmisen käytöksessä. Googlaamalla löydät runsaasti tietoa mitkä ovat varoittavia merkkejä., tässä yksi linkki malliksi http://kinkylittlegirl.net/2014/01/13/dominant-vs-domineering-relationship-red-flag-list/
Mä kysyin vähän tätä samaa, niin siks kommentoin nyt vaikka en oikeasti tiedä koko tästä maailmasta yhtään mitään, siis kommentoin vaniljana.. Hae noista linkeistä mitkä tällä sivustolla on, eng.kielinen linkki training slave- juttuun, sekin oli varmaan tällainen runkkufantasia mutta asiatekstiksi mainittu. Siinä oli yks ainoa ihmeellinen kohta, sellainen jossa D sanoi että "kiristää" orjaansa jollain kuvilla.. Tottakai tuo nyt on ja kuulostaa juuri runkkufantasialta, mutta eipä sitä ulkopuolinen voi ihan heti tajuta..?
1. Ympärivuorokautisessa TPE -suhteessa ei voi olla kyse pelkästään huvittelusta, itsetutkiskelusta tai rentoutuksesta, sillä koko elämä on kiinni siinä. Tuollaisessa suhteessa D:n täytyy todella tietää, mikä on s:lle parasta. Muutenhan s:n ei kannattaisi olla koko suhteessa. Kuinka on mahdollista, että joku toinen ihminen tietää paremmin mikä itselle on parasta? Toisen pään sisälle on kuitenkin mahdotonta päästä. Jos jostain syystä itse olisin D TPE-suhteessa, ja ajattelisin orjani parasta, käskyttäisin häntä näin: "Pohdi elämääsi ja tee sitä mikä sinusta itsestä tuntuu parhaalta. Jos joku koittaa hallita sinua, hankkiudu hänestä eroon." Tuhoaisin siis valta-asetelman välittömästi.
minun on vaikea kuvitella yhtään ketään ihmistä maailmaan joka oikeasti tietäisi paremmin mikä on minulle hyväksi kuin minä itse. Kun olin lapsi, niin silloin äitini varmaankin tiesi paremmin kuin minä, mutta siitä on kauan aikaa. Pohdin siis sitä, että mitenkä on käytännössä mahdollista löytää master jolle kannattaa alistua.
2. Lukemani kuvailut TPE-suhteista kuulostavat siltä, että suhteessa s:n kriittinen ajattelukyky väistämättä heikentyy. D:t käyttävät samoja menetelmiä kuin uskonnolliset kultit ja todelliset hyväksikäyttäjät: kaottista rankaisemista ja palkitsemista, eristämistä, yksityiskohtien korostamista ja ennenkaikkea-mikä koko suhteen pointti onkin-s:henkilön itsemääräämisvallan siirtämistä auktoriteetille. Kultit ja psykopaatit saavat tunnetusti ihmisiä tekemään päätöksiä, mitkä eivät ole heille hyväksi. Vaikka TPE-suhde olisikin konsensuaalinen alussa, kuinka voidaan tietää, että s älyää lähteä suhteesta, jos se jossain vaiheessa ei enää olekaan hyväksi hänelle, esimerkiksi jos valta pääsee korruptoimaan D:n?
En tarkoittanut pelkästään runkkumateriaalityyppisiä blogauksia, vaan ihan D/s suhteessa olevien ihmisten kirjoituksia näistä foorumikeskusteluista. Ja olipa lukemani kirjoittelut runkkumateriaalia tai ei, on silti totta että päätösvallasta luopuminen heikentää kriittistä ajattelukykyä. Ja sen takia minua mietityttää, että jos 24/7 suhteeseen lähtee, onko vaarana että siitä ei osaa lähteä pois, mikäli homma syystä tai toisesta lähtee kulkemaan epäterveeseen suuntaan.
3. Taloustieteessä ja ihmistieteissä tunnetaan ns. escalation of commitment -ongelma (https://en.wikipedia.org/wiki/Escalation_of_commitment), mikä tarkoittaa sitä, että ihmiset tuppaavat yliarvioimaan sellaisia asioita, joihin he ovat investoineet reippaasti. Jos taloa on korjattu 10000 eurolla, tulee siihen helposti sijoitettua vielä tonni lisää, vaikka kyseessä olisi tuhoontuomittu projekti. Kuinka D ja s välttävät tämän ongelman suhteessaan? Olen lukenut esimerkiksi sellaisesta, että turvasanaa ei haluta/kehdata/uskalleta käyttää, koska se vaarantaisi suhteen jonka eteen on tehty paljon työtä. Minusta vaikuttaa siltä, että TPE-suhde on taipuvainen jatkumaan terveellistä pidemmälle tämän ongelman takia.
4. TPE-suhdetta etsivä s on lähes unelmakohde psykopaatille. Psykopaatit hurmaavat kakenlaisia ihmisiä, myös sellaisia, jotka tietävät mitä psykopatia on. Kuinka s:t varmistuvat siitä, etteivät alistu hurmaavalle, mutta psykopaattiselle D:lle? Esimerkiksi tämä blogi http://rakasstacy.blogspot.fi/ kertoo nelivuotisesta suhteesta, jossa s valitsi D:kseen aidosti hyväksikäyttävän ja tuhoisan ihmisen. En kylläkään tiedä onko blogi totta vai fiktiota.
Moi,elän itse eräänlaisessa TPE suhteessa. määritelmästä voidaan aina taittaa peistä.
Tässähän se koko kupletin juoni on. On ihmisiä jotka eivät halua päättää omista asioistaan, tai kokevat sen rasittavaksi. Jotkut haluavat mieluummin elää miellyttääkseen toista, jollojn TPE suhde tarjoaa heille juurikin sitä mikä heistä tuntuu parhaalta. Hämähäkkimiestä lainaten, with great power comes great responsibility. Eli sitten kun joku elää _sinua_ varten sinun on parasta pitää huolta siitä että olet luottamuksen arvoinen. Tämä vaatii avointa ja suorasukaista kommunikointia tarpeista, haluista ja rajoista.
Ehkä 24/7 alistuminen ei ole sitten sinun juttusi. Kaikki jotkut ei tykkää ananaksesta pitsan päällä ja toiset eivät siedä oliiveja. Meitä on moneen junaan mutta muiden mieltymyksiä ei kannata alkaa kyseenalaistamaan omien mieltymysten pohjalta.
Jaa-a, en mene vastuuseen muiden kuin itseni tekemisistä, mutta... minun ei tarvitse rankaista subiani juuri koskaan. Hän haluaa elää kanssani minua palvellen ja tästä olen nöyrän kiitollinen. Koska hän tekee elämäni mukavaksi, en näe mitään järkeä vaatia häneltä enempää kuin hän voi antaa, ja koska en vaadi enempää, hän ei epäonnistu. Toisaalta jos subini kokee pettäneensä luottamukseni, se 10 kepiniskua perseelle on hänen mielessään pienempi paha kuin se että mököttäisin tai raivoaisin. En nosta ääntäni, en huuda. Jos hommat menevät n.s. vituiksi koska subini on huolimaton, häne tuntee sen takalistossaan.Eristämistä en käytä rankaisukeinona, en vaikka haluaisin olla yksin. Minä olen vahvempi ja subini luottaa minun olevan reilu. En siis käytä häntä hyväkseni (liikaa). En myöskään mikromanageroi subini elämää, ei kenelläkään ole siihen aikaa ja/tai energiaa. Subini saa toimia ihan vapaasti sovittujen rajojen mukaan, silti kokien kuuluvansa minulle. Valta toki korruptoi, ja sen takia juttelen subi-ihmisten kanssa menetelmistäni jotta pysyisin kärryllä olenko oikeudenmukainen.
Saattaa olla. Pitää tuntea itsensä... ja se toinen ihminen ennen kuin tekee päätöksiä mihinkään suuntaan.
En tiedä voiko subi välttyä tältä, mutta sama koskee myös sessiosuhteita. Käsittääkseni se vakimasteri alkaa tuntua kaikista aika jumalaiselta ja mukavalta ihmiseltä. Luottamus rakentaa riippuvuutta ja tunnesidonnaisuuksia. Turvasana on toki oma aiheensa, mutta hyvä ja kokenut D tietää milloin käyttää turvasanaa kun subi ei siihen itse kykene. Kuten todettu, kysymys on luottamuksesta ja siitä että uskaltaa antautua toiselle. Turvasana on enemmänkin sessiotyökalu ihmisille joita a) ei tunne tai b) kun leikitääm rajoilla. Vahinkoja toki saattaa sattua, mutta niistä sitten keskustellaan huolella ja ajan kanssa. Tämä tavallaan koskee koko suhdetta. En osaa ottaa kantaa suhteen loppumiseen, ja varmasti henkinen kärsimys on suurta molemmin puolinen tämän tapahtuessa, mutta toisaalta tämä koskee kaikkia valtasuhteita.
Toki, mutta ei kai kukaan halua hypätä suoraan TPE suhteeseen? TPE on vähän niin kuin avioliitto, ja olen sitä mieltä että yhdessäelämistä pitäisi kokeilla ensin hyvän aikaa ennen kuin valta siirretään täysin toiselle osapuolelle. Tämä auttaa myös siihen että subi ei vahingossa ryhdy psykopaatin leikkikaluksi. Harva jaksaa leikkiä hyvää ja kilttiä kuukausitolkulla vain ja ainostaan päästäkseen hitaasti korruptoimaan yhden subin. Tai kai hulluja aina on, mutta yhtä todennäköisesit joku menee naimisiin kanssasi päästäkseen kiinni varallisuuteesi.
Näen omassa elämässäni ja orjan elämässä joitakin hienon hienoja yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi tartun imuriin silloin kun kämppikseni niin sanovat. Tämä johtuu siitä, että minä en halua miettiä siivoomiseen liittyviä asioita, ja on parempi että kaverini päättävät siitä, milloin siivoan. Järjestely sopii minulle mainosti (muuten en siivoaisi ollenkaan). Seksuaaliseksi en tätä lievää alistamisen muotoa koe, eikä kämppiksien tarvitse minua piiskata. Ja kyse on sanattomasta sopimuksesta. (Asia on kyllä joskus todettu ääneen.)
Joo, kaikki eivät varmasti käytä samoja menetelmiä. Mutta jotkut ilmeisesti haluavat rajumpaa käsittelyä, joku kertoi haaveilevansa (ei pelkästään fantasioivansa vaan toivovansa että joskus oikeasti löytyisi tällainen suhde) että hänet eristettäisiin sosiaalisesti toiseen maahan ja D päättäisi ammatista.
En voi mitään sille, että kepiniskut kuulostavat korvaani jotenkin pahalta. (Sessioinnissa ymmärrän kyllä pieksemisen.) Onko niin, että orjalla ei riittäisi motivaatio sinua miellyttävään käytökseen ilman ikävältä tuntuvaa kuritusta?
Uskotko että oma suhteesi kestää toisen kuolemaan saakka, jos saa kysyä?
Käsittääkseni psykopaatti saattaa kyllä leikkiä hyvää ja kilttiä kuukausitolkulla. Tämä minua huolettaa lähinnä siksi, että (mikäli yhtään ymmärrän D/s suhteen luonnetta) D/s suhteessa psykopaatti voi saada aikaan paljon pahempaa vauriota kuin esimerkiksi perinteisessä avioliitossa.