Kirjoittaja Aihe: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa  (Luettu 9394 kertaa)

Kukkanen

  • Vieras
Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« : 27.01.2017, 22:04 »
(Yp:lle tiedoksi, pahoittelen että ensimmäinen aloitukseni oli epähuomiossa sopimaton, sovin yp Glorin kanssa asian ja muokkasin tämän sopivaksi. Informaatiokatkos oli ilmeisesti, kun edellinen, sopivaksi muokkaamani kirjoitus poistettiin).

Oletteko kohdanneet paljon kateutta elämässänne seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin, bdsm:ään liittyen? Tai oletteko itse kateellisia, tai olette olleet, mutta kasvaneet siitä aikalailla yli, miten? Vai myöntääkö joku saavansa seksuaalisia kiksejä kateuden tunteesta, esim. aisankannatuksessa? Käsittelettekö sessioissa kateuden tunnetta?

Tuli mieleen tämä aihe, koska oon ite viime aikoina törmännyt paljon kateuteen, tai niin sen ainakin tulkitsen. Olen itsekin ollut nuorempana hyvin kateellinen ja vertaileva, se tuntui kuin jäytävä hyytävä kylmyys sisimmässä, lähellä katkeruutta ja siihen se voi johtaakin. En vaan sit jaksanut enää ja päätin alkaa iloita niistä hyvistä asioita, mitä mulla on. Auttoi myös, kun pohdin, että kenestäkään ei voi tietää, mitä murheita kantaa, jokaisella oma yksilöllinen polkunsa hyvine ja huonoine käänteineen ja risuineen. Kateutta käsittelemällä, on se pääosin muuntunut ihailuksi. Jos tapaan kiinnostavan ihmisen, ajattelen "Onpa ihana ja mielenkiintoinen, hienoa, että tuollainenkin on olemassa!". Keskityn pääosin itsessäni ja muissa vahvuuksiin ja hyviin puoliin, yksilöllisyyteen ja yhteisöllisyyden vaalimiseen ja näen huonot puolet ennemminkin kehittymismahdollisuuksina tai inhimillisenä kauneutena. Virheetön ei ole kukaan, juuri keskeneräisyys on inhimillistä, aivan kuten käsityön leimakin näkyy ja viehättää. Vaikka mummonkutoma sukka ei olisikaan yhtä siisti, kuin tehtaassa lapsityövoimalla tuotettu, siihen kiintyy todennäköisesti helpommin. Inhimillisyys, ja halu kasvaa ihmisenä, olla rehellinen itselleen ja muille, ovat piirteitä mitä arvostan, ei se, että joku koettaa esittää kiiltokuvaa itsestään. Mut esim. sosiaalisessa mediassa ihmiset juurikin antavat usein korostetun hyvää kuvaa itsestään, mikä on omiaan lietsomaan kateutta.

Kateus. Vaikka ite oon kasvanut siitä hyvin yli (en toki täysin, mut pääosin), onkin ollut turhauttavaa huomata, miten montaa se vaivaa kuin tauti :/ Mun on vaikea kohdata etenkin itseeni kohdistuvaa kateutta. Tekis mieli melkein ravistella ihmistä, katsoa silmiin ja sanoa, että "HEI, ei mulla ole helppoa ollut aina, en ole ns. ilmaiseksi onneani saanut ja edelleen on toisinaan vaikeaa. Että turhaan oot kateellinen, keskittyisit elämään omaa elämääsi ja kasvamaan itse, etkä vertailemaan!" Mut helpommin sanottu kuin tehty..

Erityisen surullista on, et monet kiinnostavat naiset on häippäisseet elämästäni kateuden takia :( Ehkä samaa sukupuolta kadehtii helpommin, koska tulee herkemmin verrattua itseensä? Kyl jotkut miehetkin on olleet kateellisia esim. siitä, että saavat itse vain yhden orgasmin seksin aikana yleensä, ja minä saan monta, mut yleensä miehet ovat vain iloisia mun puolesta ja ylpeitä taidoistaan. Samaa sukupuolta oleva ehkä helpommin ajattelee, että toisella on jotain, mitä itselläkin voisi olla, muttei ole, ja se aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Yleensä kateus vaikuttaa koskevan seksuaalista nautintoani ja vapautumistani, mut myös elämääni yleensäkin, esim. hyvää suhdetta. Ois kivempi, jos edes myöntäisivät, mut suurin osa ei pysty myöntämään. Heti jos kateuden saa sanoitettua, se jo lievenee ja sitä voi käsitellä yhdessä. Voi kääntyä siihen, et kumpikin ihailee toisiaan ja tulee siihen tulokseen, että hei, me MOLEMMAT ollaan ihania ja mahtavia ja saadaan tutustua toisiimme, kuinka kivaa! Jotkut ovat ilmaisseet epäsuorasti, esim. myrkyllisellä äänellä "sun on niin helppo saada monia orgasmeja, mä en meinaa saada sitä yhtäkään.." "sä oot päässyt traumoista ja vaikeista asioista yli, mut mä oon silti estyneempi, vaikkei mulla edes ole traumoja.." jne. (Pötyä, kaikilla on mun nähdäkseni jonkinasteisia traumoja, eri asia sitten myöntääkö tai tunnistaako niitä, ja vaativatko tai saako niihin hoitoa vai ei.. Mut koska kukaan ihminen, eikä siten vanhempikaan ole täydellinen, jokainen kasvattaja aiheuttaa lapselleen ainakin jonkinasteisia negatiivisia kokemuksia ja mielleyhtymiä, muusta ympäristöstä puhumattakaan. Siks oleellisempaa onkin se, et oppii käsittelemään vaikeita asioita, kuin se että kieltäisi niiden olemassaolon).

Jotenkin surkuhupaisaa, että alunperin aloin treenata lantionpohjanlihaksia, koska olin kade, kun eräs miehen kumppani oli poikkeuksellisen tiukka alapäästään. Ajattelin, et jos hän on kerran mua tiukempi, ainakin sitten voin tulla vahvemmaksi :D Ja kun googletin lantionpohjanlihasten treenaamisesta ja ajattelin et nyt alan treenata säännöllisesti ja kunnolla vihdoin, löysin maailmanennätysvideon. Siitä taas tuli näyttämisenhalu, että hitto jos synnyttänyt nainenkin on tuohon pisteeseen (14kg) päässyt, katsotaan pääsenkö minä ainakin muutamaan kiloon synnyttämättömänä. No, pääsin ja paljon ylikin, tuloksia alkoi tulla yllättävän nopeasti kun vain treenasi ahkerasti ja kirjasi ylös.. Jossain vaiheessa huomasin huikeita vaikutuksia -itselleni, nautinnolleni, ja se motivoi jatkamaan paljon paremmin kuin kilpailunhalu (sisäinen motivaatio on yleensä paljon kantavampi kuin ulkoinen). Nykyään oon tyytyväinen vaginaani, ollut jo aika pitkään, eikä maailmanennätyksen tavoittelukaan ole enää "must do", vaan ennätys tulee jos on tullakseen, jos motivaatio riittää, mut jos ei, nykyinen kunto on täysin hyvä ja riittävä.

Noh, ojasta allikkoon.. Nykyään ongelmana onkin se, että naiskumppaniehdokkaat on usein tulleet kateelliseksi a) orgasmeistani b) vaginani voimasta ja timmiydestä c) muutenkin elämästäni, suhteestani ja kasvustani. Jopa vartaloani jotkut kadehtivat, vaikka siihen ei todellakaan olis aihetta :D HUOH! Kun ite pääsee kateuden kierteestä eroon ja on vihdoin tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on (ylimääräisine kiloineni, huonoine päivineni ym. kaikkineni), niin sit joudun kuitenkin kestämään ja kohtaamaan muiden kateutta ja siitä tulee sellainen "anteeksi kun olen olemassa, älä lyö" -olo, vaikka muuten oon itsevarma. Todella turhauttavaa! En tiedä, miten voisin mua kadehtivia auttaa, vai voinko mitenkään, onko se vain veitsi haavassa?? Joku ainakin sanoi et "Onks sun pakko olla vielä niin hiton ymmärtäväinen ja empaattinen?!" Mut ei kai ole järkeä myöskään vähätellä ja alentaa itseään vain sen takia, ettei vaan kellekään tule paha mieli... Miesystävä on sanonut, et pikemminkin kannattaisi olla ylpeä saavutuksistani, se vähentäis myös kateutta, koska kuulemma vielä ärsyttävämpää on jos olen että "nooh, eihän tämä nyt mitään, kuka vain pystyisi samaan..". En osaa sanoa, mikä ois hyvä.

Ja pitäiskö varottaa naiskumppaniehdokkaita etukäteen, et saatan nauttia sit huomattavan paljon seksistä, olla mainitsematta mitään, vai miten suhtautua että aiheuttaisin mahdollisimman vähän kateutta ja mielipahaa? Sekin olis valehtelua, jos ylistäisin toisen seksitaitoja taivaisiin, koska totuus on, et jos suinkin kemiat kohtaa ja vapaudun, nautin kyllä, oli toinen sitten niin taitava tai ei.. Totta kai seksitaidot on eduksi ja se, et toinen viehättää on peruslähtökohta, mut en halua esim. väittää, että "oho, en ole koskaan ennen nauttinut näin.." koska se ei ois totta. Moni on myös tuntunut luulevan, et voisin jotenkin pikaisesti opettaa heidätkin nauttimaan yhtä paljon, mut ei se taikasauvaa heilauttamalla tapahdu, itellenikin vapautuminen on ollut pitkä prosessi ja nähdäkseni esim. multiorgasmeihin tarvitsee paitsi fyysiset, myös henkiset edellytykset + sopivan tilanteen ja henkilön.

Kimppaseksissä yllätyin siitä, et pelkäsin tilannetta etukäteen paljon enemmän, kuin mitä tilanteessa oli pelättävää. Suurin osa kimpoistani on menneet ihan hienosti, jotkut olleet erittäinkin kauniita kokemuksia, ja kimpat on vain lujittaneet suhdettamme. On ollut ei-niin-kivoja kokemuksia, lähinnä ne, joissa parin toinen nainen on ollut mustis, mutta niistäkin on oppinut joten ihan tarpeellisia kokemuksia siinä mielessä. Kerran eräs nainen kehotti miestäni laukeamaan sisääni, kun hän sanoi olevansa tulossa, mutta loukkaantui sitten jälkeenpäin, kun olisikin itse halunnut laukaista miehen.. huoh, miksi sitten sanoa sellaista, mitä ei tarkoita? Hän ei kuitenkaan myöntänyt loukkaantuneensa, vaikka hienovaraisesti kysyttiin, vaik kumpikin me se huomattiin. Pahinta on, jos joku ei ole avoin tunteistaan -siinä on vähän vaikea tukea ja auttaa mitenkään. Jotkut loukkaantuessaan vain katkaisevat välit tai muuttuvat kylmiksi, kun vaihtoehtoisesti asia voitais käsitellä ja kaikille tulisi taas parempi mieli. 

Missä tilanteissa te olette kohdanneet kateutta? Ynnä muuta pulinaa aiheesta KATEUS. Myös mustasukkaisuudesta ja muista kateutta liippaavista tunteista ja niiden käsittelystä voidaan keskustella!

Switchy

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #1 : 27.01.2017, 23:03 »
Mulla on yksi hyvä harrastusystävä, jonka kanssa todella jaetaan kaikki, siis ihan muutkin elämän asiat, ja harrastuksessamme jos toinen onnistuu jossain mitä toinenkin yrittää, toinen voi avoimesti sanoa, että toi näyttää upealta, opeta mullekin. Se on musta positiivista kateutta tavallaan, että ihailee toisen onnistumista ja haluaa samalla avoimesti toiselta neuvoa, miten itse päästä samaan. Ihmiseen kun luottaa, uskaltaa paljastaa heikkoutensakin, ja sellainen läheinen ihmissuhde on tosi arvokas. Me myös pidetään toistemme puolta vaikkapa harrastusfoorumilla netissä tai muualla, jos toista kohdellaan varsinkin selän takana väärin.

Kukkanen

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #2 : 27.01.2017, 23:17 »
Tuo on just ihanaa, kateuden jalostumista ihailuks jolloin siitä voi tulla voimavara voimia vievän asian sijaan.

Liekö niin, että kun vaan tarpeeks tapaan ihmisiä, lopulta osuu kohdalle nainen, joka haluaa antaa mulle paljon nautintoa ja orgasmeja ihaillen erikoisuuttani, eikä rypien itsesäälissä ja kateudessa. Kenties sellainen nainen alkaa vapautua ja nauttia itsekin enemmän. Mut sen sijaan voimakas kateus saa ainakin mut usein sulkeutumaan kuoreeni, tylyksi, kylmäksi, kostonhimoiseksi :( Ensiaskel ois tosiaan se, et sen vois myöntää, mut moni ei kehtaa, koska hävettää ja pelkää tuomitsemista.

Mä oon sanonu nykyään avoimesti tunteeni, myös jos oon kateellinen, se helpottaa. Ja usein jos toinen myöntää olevansa kade, toinen saattaa sanoa "Oho, en ois uskonut, mä just oon kateellinen sulle asiasta x!" Ja sit kun kateutta tarkastellaan tuomitsematta, inhimillisenä tunteena avoimesti ja tutkivasti, se ei olekaan niin pelottava ja kammottava asia. Hetken päästä voikin mennä siihen, et kumpikin miettii omia ja toisen hyviä puolia, mitä vois toiselta oppia ja mitä taas on "kiinteänä" kuten ulkonäkö, mut silti kumpikin voi olla omalla tavallaan söpö.

Switchy

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #3 : 27.01.2017, 23:27 »
Olet oikeassa, tuollainen ihmissuhde on ihana ja arvokas.

IKRM

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1542
  • kizzzan Herra
  • Galleria
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #4 : 28.01.2017, 16:46 »
Luin tekstin kahteen kertaan läpi, en ymmärtänyt miksi se on kirjoitettu.

Mutta, toki, kaikki ihmiset törmää kateuteen, ja tuntee kateutta, se on yksi niistä tunteista jolta ei voi välttyä millään. Keskustelemalla se ei vähene eikä poistu, eikä suurimmalla osalla ihmisistä vaikka saavuttaisivat sen mitä ovat toisilla kadehtineet, ihmiset vaan on sellaisia. Itsetunnolla ja kyvyllä saavuttaa asioita saa oman kateutensa pidettyä hyvin hallinnassa, ne jotka ei oikein onnistu missään, ei koskaan pääse kateudestaan.


IKRM

Isrika

  • Baariruusu
  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 2687
  • Read the fucking manual.
  • Galleria
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #5 : 28.01.2017, 17:24 »
Itse luin jokaisen kolmesta aloituksesta, joista kaksi ensimmäistä olivat samat, tähän nyt oli vähän lisätty vielä lisää tekstiä ja paria lausetta muutettu. Itsekin ihmettelin, miksi tuo on kirjoitettu? Lähinnä tuli mieleen itsensä nostaminen, sen kateuden hakeminen?

Mutta yleisemmin kateudesta, olen joskus miettinyt, että miksi ihmiset selittävät asioita "se on varmaan vaan kateellinen"-lauseella? Useimmiten kysymys on ihan yksinkertaisesti siitä, että syystä X oletettu kateellinen henkilö ei pidä oletetusta kateuden kohteesta. Todellisuudessa siinä ei ole kateudella kuitenkaan tekemistä. Toki on tapauksia, jossa sitä kateuttakin on, mutta usemmiten se ei ole se varsinainen ongelma.

Muuten kateuden IKRM hyvin tiivistikin. Parhaimmillaan kateus ajaa itseä kohti parempaa, oli se sitten oman ulkonäön kehittäminen tai taitojen parantaminen tai mitä vain, mutta kateudessa vellominen on vain pahaksi. Niinkuin oikeastaaan ihan missä tahansa tunteessa vellominen.

Triss

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #6 : 28.01.2017, 18:29 »
Eiköhän kaikki ihmiset törmää kateuteen jossain muodossa, joskus, mutta jos se on ihan säännönmukaista lähtisin ehkä miettimään sitä omaa tapaani kommunikoida. MIKSI minä herätän muissa niin paljon kateutta?  :)  Yleisesti ottaen ihmisille ja ihmissuhteille on tyypillistä halu samaistua, ja ihmisiä viehättää inhimillisyys ja kyky näyttää niitä omia epävarmuuksiaan. Silloin siitä kateudestakin voidaan jalostaa jotain voimaa antavaa ihailua, ja yhdessä keskustella siitä miten siihen omaan tilanteeseen on päästy.

MUOKS. Lisättäköön tähän siis vielä että puhun omasta kokemuksestani, en halusta keljuilla. Kesti aika monta vuotta ennenkuin omat ystävyyssuhteet syveni ihan uudelle tasolle kun tajusi että niitä omia suojamuuria pitää laskea jos haluaa hyviä ihmissuhteita.

Solitaire

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #7 : 28.01.2017, 18:38 »
Kesti aika monta vuotta ennenkuin omat ystävyyssuhteet syveni ihan uudelle tasolle kun tajusi että niitä omia suojamuuria pitää laskea jos haluaa hyviä ihmissuhteita.

Tämä on täysin totta ja tuntuu että bdsm maailmassa ne suojamuurit vasta korkeat onkin. Aiheesta ehkä mutta tekee avoimena ihmisenä olemisen hankalaksi jos vastapuoli sulkeutuu kuin simpukka. Vaikea silloin on mitään syvempää kehittääkään jos keskustelut jäävät one dimensional eli esim. seksuaaliset / bdsm jutut. Itsellekin on vaikeaa näyttää heikkouksia eli kehitettävää on minussakin.

IKRM

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1542
  • kizzzan Herra
  • Galleria
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #8 : 28.01.2017, 19:43 »
Itsekin ihmettelin, miksi tuo on kirjoitettu? Lähinnä tuli mieleen itsensä nostaminen, sen kateuden hakeminen?

Tuli sama tunne, varsinkin kun tietää että täällä on paljon naisia joilla on valtavia vaikeuksia orgasmin saamisessa, ja ylipäänsä seksistä nauttimisessa.

IKRM

Triss

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #9 : 28.01.2017, 19:52 »
Tuli sama tunne, varsinkin kun tietää että täällä on paljon naisia joilla on valtavia vaikeuksia orgasmin saamisessa, ja ylipäänsä seksistä nauttimisessa.
IKRM
Ei vaan skenessä, vaan yleisesti :) Tilastoja voi halukkaat lukea vaikkapa Väestöliiton Finsex-hankkeesta - miehistä 93% saa useimmiten yhdyntöjen yhteydessä orgasmin, naisten parissa vastaava luku penetraatiossa on 49%. Jostain syystä myös 2000-luvulla vaikuttaa esiintyvän lisääntyvissä määrin orgasmivaikeuksia naisten parissa, syitä voi vaan pohtia [avaan ehkä joskus tästä toisen ketjun ettei mene täysin OT:ksi]. Vaikea sanoa esiintyykö sessioidessa enemmän vai vähemmän orkkuja naisissa kuin väestössä yleisesti, mutta uskoisin sen olevan yleisempää.

sweetchild

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #10 : 28.01.2017, 20:04 »
Itsekin ihmettelin, miksi tuo on kirjoitettu? Lähinnä tuli mieleen itsensä nostaminen, sen kateuden hakeminen?

Tuli sama tunne, varsinkin kun tietää että täällä on paljon naisia joilla on valtavia vaikeuksia orgasmin saamisessa, ja ylipäänsä seksistä nauttimisessa.

IKRM

Tämä. Mietin, että ehkä jotkut saa kiksejä siitä, että joku on kateuden kohde?

- - -

Ja orkkuvaikeuksiin oma topa vaan! Se vois olla mielenkiintoinen. :) Ainakin luettava. ;)

Glori

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #11 : 28.01.2017, 20:37 »

- - -

Ja orkkuvaikeuksiin oma topa vaan! Se vois olla mielenkiintoinen. :) Ainakin luettava. ;)

 Sorry ot.

Pari ketjua orgasmista onkin jo

Missä menee rajasi orgasmien suhteen?
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=15710.msg286743#msg286743

Orgasmi / seksiaddiktio
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=13050.msg234419#msg234419

Orgasmi kaulaessa tai lukiessa "pokkana"
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=15485.msg282115#msg282115

Orgasmi ilman fyysistä stimulointia, löytyykö muita foorumilta?
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=12977.msg232843#msg232843

Naisen orgasmi fetissinä
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=3730.msg61797#msg61797

Millainen orgasmi on paras?
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=7007.msg121216#msg121216




Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2968
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #12 : 28.01.2017, 22:17 »
Kateus on tunteena todella kuluttava ja itse olen yrittänyt opetella siitä pois. Jonkun toisen ominaisuus tms. ei ole pois minulta. Vaan luulempa, ettei kateudesta täysin opi ikinä pois. Se on tunne, sen pitää antaa tulla, mutta se pitää myös päästää pois.

En tiedä, mitkä aloittajan motiivit ovat, mutta näin kun on kahlannut kaikki kolme aloitusta läpi, niin tulee mieleen, että aloittaja itse on kateellien jostain ja kokee tarpeellisuutta tuoda itseään esiin enemmän?

Ride

  • Vieras
Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #13 : 28.01.2017, 22:28 »

Mutta yleisemmin kateudesta, olen joskus miettinyt, että miksi ihmiset selittävät asioita "se on varmaan vaan kateellinen"-lauseella? Useimmiten kysymys on ihan yksinkertaisesti siitä, että syystä X oletettu kateellinen henkilö ei pidä oletetusta kateuden kohteesta. Todellisuudessa siinä ei ole kateudella kuitenkaan tekemistä. Toki on tapauksia, jossa sitä kateuttakin on, mutta usemmiten se ei ole se varsinainen ongelma.

Muuten kateuden IKRM hyvin tiivistikin. Parhaimmillaan kateus ajaa itseä kohti parempaa, oli se sitten oman ulkonäön kehittäminen tai taitojen parantaminen tai mitä vain, mutta kateudessa vellominen on vain pahaksi. Niinkuin oikeastaaan ihan missä tahansa tunteessa vellominen.

Edetään takaperin. Loppusta aivan samaa mieltä. Siis myös IKRM:n osalta.

Alku sama, mutta turhan usein se kateus tulee myös mukaan. Ei aina suoranaisena kateutena, mutta vastaavan kaltaisena. Jos ihmisestä ei pidetä, niin se ei myöskään saa pärjätä, jolloin pyritään vähättelemään saavutuksia. Mutta kyllä myös usein saavutukset voivat heikentää ihmissuhteita. Juuri tuon yleisyyden takia on alettu yleistämään. Heiton osumisen todennäköisyys on turhankin suuri. Ei vanha sanonta: " kel onni on, se onnen kätkeköön ", ole turhasta syntynyt.

Oli vähän sekavaa, kun noppeest kirjoit, mut kaippa tuosta jotain selvää, ainakin joku sai.

Lohikeisari

Vs: Kateus -kokemuksia ja pohdintaa
« Vastaus #14 : 29.01.2017, 00:21 »
Joo, kateus on niin hyvin pyöritelty, että ei juurikaan lisättävää. Ei siitä kokonaan eroon pääse, mut kun omaa kateuttaan ei tartte yrittää lakaista tekosyillä maton alle niin se voi jopa viedä asioissa eteen päin.

Mut sit ne aloittajan motiivit, en lukenut ku tämän mut villi veikkaus on et tämä haluaa avautua kokemuksistaan, miksi topicille pitäs olla sen suurempaa motiivia? Kaikista tyyleistä/intiimiyden asteista ei toki tartte pitää, mut suora tarkoituksen ja motiivien kyseenalaistaminen tuntuu vaan vähä kurjalta. Jos aloittajan kokemus kateudesta ja itsestään on tuo niin, miksi sitä ei sais sellaisenaan jakaa?