Seuran löytäminen - löytääkö seuraa etsimällä vai ei etsimällä?

[Triss]

Oma toive ja usko seuran löytymiseen pitää olla vahvempi kuin omat mielen jumitukset, jotka kertovat, etteivät asiat voi muuttua

No tämäkin on totta! Semmonen vittumainen asenne että "toi kuitenkaan ole musta kiinnostunut" karkottaa kyllä parhaimmankin seuran huitsin nevadaan 

[Brak]

Enpä enää edes seuraa etsi, mutta kyllä mulla suuresti vaikuttava tekijä oli kranttuus. Uskon että niin se on monella muullakin, koska avoimet ja rohkeat ihmiset näyttävät seuransa löytävän. Kun menee rohkeasti päämäärä mielessään eteenpäin, niin jotain tapahtuu. Jos jää taustalle tarkkailemaan ja arvioimaan, ei tapahdu.

Hyvin paljon nämä ovat persoonallisuuskysymyksiä. Sama näkyy esimerkiksi työn saamisessa. Jotkut sitä vain saavat, vaikka koulut ovat jääneet kesken ja elämä on vähän repaleista. Näiden vastapainoksi on työttömiä, jotka ovat tehneet nöyrästi työtä työllistyäkseen, mutta ei van onnistu.

Mulla introverttiys on voimakkaasti rajoittava tekijä. Kun ihmisten tai ihmisen seura imee energiat, lamauttaa ja passivoi, niin siitä on vaikea ponnistaa.

[Icebug85]

^ haleja. Naiset menettää sun profiilin perusteella paljon jos sä jäät ilman. 

Kiitos   Mutta kyllä se näyttää minun kohdalla siltä, että peli on menetetty

[Perhonen89]

Oma toive ja usko seuran löytymiseen pitää olla vahvempi kuin omat mielen jumitukset, jotka kertovat, etteivät asiat voi muuttua

Positiivinen asenne pitää olla, mutta väkisinkin huomaa, kun varsinkaan mitään vakavampaa ei tunnu löytyvän, niin asenne alkaa muuttua pessimistiseksi ja alkaa ajatella, "että ei mitään kuitenkaan löydy". Pitää vain tosiaan yrittää olla positiivinen ja ajatella, että varmaan ainakin kuitenkin jotain seuraa löytyy.

[Feird]

Aina voi perustaa oman seuran 

[poisongrrrll]

Näin kevään kynnyksellä. Poikain kannattaa, hommata työkalut polkupyörien huoltamiseen. Sekä opetella myös käyttämään niitä  Jos miehelle ei olekkaan tarvetta, mekaanikolle ehkä

Osaan purkaa mummopyörän laakereiksi asti ja koota sen, eikä silti tytöt juokse perässä. Missä vika. 

[Kulkuri]

Näin kevään kynnyksellä. Poikain kannattaa, hommata työkalut polkupyörien huoltamiseen. Sekä opetella myös käyttämään niitä  Jos miehelle ei olekkaan tarvetta, mekaanikolle ehkä

Osaan purkaa mummopyörän laakereiksi asti ja koota sen, eikä silti tytöt juokse perässä. Missä vika. 

Siitä taidosta, pitää myös kertoa tytöille :-)

[Icebug85]

Näin kevään kynnyksellä. Poikain kannattaa, hommata työkalut polkupyörien huoltamiseen. Sekä opetella myös käyttämään niitä  Jos miehelle ei olekkaan tarvetta, mekaanikolle ehkä

Osaan purkaa mummopyörän laakereiksi asti ja koota sen, eikä silti tytöt juokse perässä. Missä vika. 

Siitä taidosta, pitää myös kertoa tytöille :-)

Onko se vain polkupyörien kasaaminen/purkaminen joka puree tyttöihin? Minä saan jotain aikaiseksi myös puusta mutta se ei ainakaan vaniljadeittisivustoilla kiinnosta ketään paskan vertaa

[Von]

Onko se vain polkupyörien kasaaminen/purkaminen joka puree tyttöihin? Minä saan jotain aikaiseksi myös puusta mutta se ei ainakaan vaniljadeittisivustoilla kiinnosta ketään paskan vertaa

Ikeaa kasaamalla on saanut alkunsa varmaan miljoona parisuhdetta...

Aika moni on varmaan eronnutkin kasauserimielisyyksiin, mutta se on toinen tarina.

[Haamuraja]

Semmonen vittumainen asenne että "toi kuitenkaan ole musta kiinnostunut" karkottaa kyllä parhaimmankin seuran huitsin nevadaan 

Nettideittailutilastoni tuntee termin "itsepalvelupakit". Mikä paremmin kuvaisi sitä, että kirjoitan jollekulle parituhatta sanaa per päivä ja sitten saan viestin "Mun mielestä sä et ole kiinnostunut musta, joten vetäydyn hyvän sään aikana"?

[Lady Whip]

Nettideittailutilastoni tuntee termin "itsepalvelupakit". Mikä paremmin kuvaisi sitä, että kirjoitan jollekulle parituhatta sanaa per päivä ja sitten saan viestin "Mun mielestä sä et ole kiinnostunut musta, joten vetäydyn hyvän sään aikana"?

Tuohan riippuu kai siitä mistä ne kaksituhatta sanaa/pvä koostuu. Jos sisältö on vain minä, minä, minä ja taas minä niin kyllä kirjeen saaja on oikeassa.

[Icebug85]

Semmonen vittumainen asenne että "toi kuitenkaan ole musta kiinnostunut" karkottaa kyllä parhaimmankin seuran huitsin nevadaan 

Nettideittailutilastoni tuntee termin "itsepalvelupakit". Mikä paremmin kuvaisi sitä, että kirjoitan jollekulle parituhatta sanaa per päivä ja sitten saan viestin "Mun mielestä sä et ole kiinnostunut musta, joten vetäydyn hyvän sään aikana"?

Itse olen poistanut yhtä lukuunottamatta kaikki nettideittirofiilit koska siellä ketään ei kiinnosta. Enää happypancake on jäljellä ja sekin on loppusuoralla. Oon vain niin kyllästynyt!

[Robben]

En usko, että kukaan ainakaan kotoa tulee hakemaan. Ite kyllä liputan Tinderin puolesta. Helppo tapa tutustua ihmisiin vaikka (oikeasti) kahvin merkeissä 

[Haamuraja]

Tuohan riippuu kai siitä mistä ne kaksituhatta sanaa/pvä koostuu. Jos sisältö on vain minä, minä, minä ja taas minä niin kyllä kirjeen saaja on oikeassa.

Itse olen vain ilahtunut törmätessäni keskustelukumppaneihin, jotka osaavat esitellä itsensä runsassanaisesti.

Näillä tuhmasivustoilla nettideittaajat kertovat usein seksuaalisista toiveistaan kaiken, mutta siihen se sitten jääkin. Ei tuolla normaalilla nettideittailupuolella kukaan jätä kysyttäessä kertomatta esimerkiksi etunimeään, ammattiaan tai mitä on päivän aikana puuhannut. Täällä jättävät, jotta eivät vain tulisi tunnistetuiksi ja samalla leimatuiksi pervoiksi. Kun puolet kysymyksistäni ohitetaan, en ole ainakaan itse keksinyt muuta vaihtoehtoa kuin kertoa itsestäni lisää siinä toivossa, että avoimuuteni saa juttelukaverinikin rentoutumaan.

[Snadistisadisti]

Tänne pitää perustaa thread missä sen lisäksi että ilmoittaa kuka on ja mitä hakee niin on velvoitettu menemään myös treffeille kun sopivat ehdokkaat löytyy. Ihmiset ei löydä ihmisiä jos ne ei tapaa ketään. Kirjoitukset nyt on vaan kirjoituksia. Kaffeella voidaan turista paremmin ja eihän sieltä ole pakko pariskuntana poistua. Onpahan saanut viettää parituntisen fellow kinkyn seurassa. Aina oppii uutta.

Kuinkahan moni siihen tohtisi ilmoituksen laittaa.  Toisaalta, vastauksiakin voisi olla hankalaa saada, jos ilmoittaja joutuisi laittamaan todella tiukat kriteerit, ettei vain päädy epämieluisille treffeille. Tietenkin tarkastelen tätä subjektiivisesti, varsin introvertin ja vapaa-aikarajoitteisen sarjahurmaajan näkökulmasta. Itse kun kömmin luolastani vasta, jos sähköinen tutustuminen on jo varsin pitkällä ja olen todennut tapaamisen vaivan arvoiseksi.

Hutilyöntejä tulee silti toisinaan, mutta se ei seuran etsinnässä ole vältettävissä.

Yksi asia mikä tulee nyt äkkiseltään tajunnanvirtana mieleen, on omaperäisyys. Olen sitä mieltä, että ilmoitukseen kannattaa panostaa enemmän, kuin listata mistä tykkää ja mitä etsii. Näitäkin elementtejä on tietenkin oltava, mutta jos sitä on liikaa, se säikyttää ihmisiä loitommas.

Seuranhaku on vähän kuin työnhakua. Itsensä on markkinoitava onnistuneesti. Omaperäisyys nostaa mahdollisuuksia paljon. Itsensä asettaminen alttiiksi kritiikille on myös osoitus rohkeudesta ja toimii. Tärkeää on myös pelata omilla vahvuuksillaan. Joku on hyvä kirjoittamaan, joku rustaa runoja, jollakulla houkutin voi olla hieno kuvakokoelma galleriassa. Jos oma kirjallinen ilmaisu ei taitu, voi aina lainata jotakuta, joka osaa sen taidon. Esimerkiksi seuraavasti.

Tuntojani kuvastaa parhaiten Eino Leinon lautasliinaan kirjoittama runo, kun kaveri lähti kapakasta ja jätti hänet rahattomana maksamaan laskun:"Haista paska Koikkalainen, tämä oli ainoa keino, kirjoittanut Eino Leino".

Lainattua tekstiä ei kannata esittää omanaan, se iskee helposti kintuille.

Jos itsestä ei löydä mitään hyvää, on syytä mennä peilin eteen ja miettiä asiaa uudemman kerran. Jokaisella on omat vahvuutensa, ne pitää vain tunnistaa.