Onko poly / monta yhtäaikaista kumppania lähes normi kinkyillä?

[Juh]

Etsinnässä on kuitenkin tilanteeni ymmärtävä mies. Mutta sellainen, jolle riittäisi myös vain yksi leikkikaveri. Uskon, että lopulta löytyy sellainen, kenen kanssa toiveet menee just eikä melkein yhteen. Tai jatkan etsintää. Ei se ole viikon tai edes kuukausien päälle. Mutta jo pelkästään tautien pelossa, leikkikentän rajat pitää olla tiedossa.

Joten vastauksena itse aiheeseen, en koe olevani mitenkään poly. On vaniljakumppani ja voi olla kinkykumppani, mut mun kohdalla ne ei, ikävä kyllä, ole samassa paketissa.

Tervehdykset teille - ensipostaukseni on tässä.
Tuo sekä vanilja - että kinkykumppaniasia on itsellänikin se oma juttuni. Puolisoni pitää vaniljasta ja heteroseksistä, itse kaipaan välillä sitä kinkympää puolta. Lisäksi olen löytänyt itsestäni muutama vuosi sitten bisseyden, siinä se nahkaan pukeutuvan, antavan nartun rooli on mun roolini. Olen siis mies, joka nauttii vaniljapanoista ja antautuu sitten itse pantavaksi toisaalla. Mielellään hieman kovaotteisempaakin saa panijan otteet olla. Ja ihan loppuun saakka. Sitten tämä alistettu mies lähtee kotiin ja antaa sen toisen puolen itsestään....

Normipolyhommaa ymmärrän juuri eri roolien toteuttamisessa; on hankalaa löytää samat tavat ja asenteet yhdestä ihmisestä, ellen sitten kiellä osaa itsestäni.
Itsekkyyttä? Ehkä, mutta jakaisin tämän ajatusmaailmani mielelläni, mutta ymmärrän myös asiasta puhuttuani, kumppanini näkemykset ja kunnioitan niitä.

Lisäksi tähän käytännön kummajaisuuteeni nousee myös ikäni; mikä on saanut isosiän tähän?
Vastaan: Se, että olen uskaltanut myöntää itseni ja taipumukseni.
Kumma juttu tässä on se, että olen vasta vanhemmiten tajunnut seksuaalisuuden kymmenet kasvot - ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa seksuaalisuuden muotoa.

[NeitiM]

Ei. Siis mulle riittää se yks kumppani.

Joskus oli vaikea erottaa omat halut ja realiteetit toisistaan, nimittäin olin kerran entisessä suhteessa lähes suostumassa kolmeen kimppaan, koska ajatus vain pyörii ja pyörii mun päässäni.. nykyisin mun hurjat kolmen kimpan päiväunet riittää, koska esteettisen ihmisenä olisin lähes vaatimassa täydellisen näköisiä naisia tekemässä täydellisiä juttuja mun näkökulmasta.

Luulen, että muillekin riittää se yksi, jos tutustuisivat toisiinsa paremmin ja yhteisiä juttuja löytyy muultakin osa-alueelta.. pitää vain näyttää kasvot ja lakata roolileikkimästä

[UW]

Voisi tietty olettaa, että mies tuntee itsensä ja preferenssinsä tähän ikään mennessä, mutta.. kun tausta on erikoinen ja herätys kinkyilyyn tuli pitkälti tuon ”kun mikään ei enää tunnu miltään” kautta niin asiat edelleen hahmottumassa, myös tällä saralla.
Jos naisseuralaisella on tyttöystävä, pikemminkin plussaa. Jos toinen poikaystävä...no pitäisi siitä ainakin keskustella. Ehkä se vakiosuhde verrattain isoilla vapauksilla on lähinnä sitä omaa ajattelua, jos jotain pitää sanoa 
Ehdoton kompromissiton monosuhde tai polyamoria jossa tietyt aikataulut milloin hengaat kenenkin kanssa, kumpikaan ei oikein natsaa itselle. Muoks: aikataulujen sopiminen erittäin ymmärrettävää, ei vaan oma juttu. Ja juu, eri polyilla eri tyyli järjestää asiat.

[Piki]

Luulen, että muillekin riittää se yksi, jos tutustuisivat toisiinsa paremmin ja yhteisiä juttuja löytyy muultakin osa-alueelta.. pitää vain näyttää kasvot ja lakata roolileikkimästä

Aika yksioikoisesti vedetty mielestäni.

[Alexios]

Niin, aikamoisia oletuksia tehdään toisten suhteista.

[nicolaus]

Se on yhtä normi hommaa kuin mikä muu tahansa kinkyilyssä.

Sama suomeksi: ei ole mitään normikinkyhommaa!

[Ouroboros]

Omasta polynäkökulmastani vaatimus tai edes oletus monosuhteesta tuntuu yhtä oudolta kuin lasten itsekäs suhtautuminen siihen parhaaseen ystävään. On hyvin luontevaa, että eri harrastuksiin on eri porukat: Ei lintubongariystävä välttämättä viihdy metallimusiikkikeikalla, saati syntymästään näkövammainen kuvataidenäyttelyssä.

Täydellisessä maailmassa ei arvotettaisi toisten ihmissuhteita omien pelkojen, ennakkoluulojen tai oppien perusteella. Peace ja sitä rataa.

[apudas]

Varmaan tuo mono aika normaalia kinkyjenkin osalta. Monelle suhde joko nykyinen tai se horisontissa toivottavasti löytyvä on kuitenkin niin suuri asia ettei niitä 'yksittäis' tarpeita voi oikein shoppailla eri ihmisiltä. Siihen kuuluu kuitenkin parhaassa tapauksessa talouden jakaminen, asuntolainat, lapset, yhteinen vanhuus, ja muita asioita joiden sumpliminen polyporukalla voi mennä aika kinkkiseksi (heh). Riippuu tietenkin täysin siltä mitä suhteelta haluaa.

Itselle, vaikka kinky olenkin, koen nuo muut asiat tärkeämmiksi enkä jotenkin kykene ajattelemaan että lähtisin tietoisesti kehittämään tunteita jotain muutakuin kumppania kohtaan johon on muuten vahvasti sitouduttu. Varmaan tietenkin niitäkin löytyy jotka jotenkin saavat tuon kaiken jaettua eri polysuhteille tai sitten jakavat talouden yms. primäärikumppanin kanssa ja etsivät muita asioita muiden luota. Mikäpäs siinä jos toimii.

[LehA]

Ei. Siis mulle riittää se yks kumppani.
...olin kerran suostumassa kolmeen kimppaan...
Luulen, että muillekin riittää se yksi, jos tutustuisivat toisiinsa paremmin ja yhteisiä juttuja löytyy muultakin osa-alueelta..

Ehkä se vakiosuhde verrattain isoilla vapauksilla on lähinnä sitä omaa ajattelua, jos jotain pitää sanoa 
Ehdoton kompromissiton monosuhde tai polyamoria jossa tietyt aikataulut milloin hengaat kenenkin kanssa, kumpikaan ei oikein natsaa itselle.

Mulle yksi "hyvä" riittäisi, mutta realiteetti on se, että harvemmin kaikkea voi saada samassa paketissa, eli niin sovittaessa kummallakin on "optio" vakiintuneeseen rinnakkaissuhteeseen (täysin avoimeen suhteeseen en taivu, ja kimpat jätän väliin).

Jollain tasolla aikataulutus on tärkeää; en halua tietää kumppanin menojen yksityiskohtia, mutta päällekkäisten suunnitelmien välttämiseksi aikatauluista täytyy jollain tasolla neuvotella etukäteen.
Omavaltaiset ex tempore-suunnitelmat ("Sori, lupasin olla vartin päästä pisteessä B") eivät myöskään ole kovin miellyttäviä, mieluummin kuulisin kysymyksen "Sopiiko sulle, että lähden käymään pisteessä B?".

[piNaNas]

Mä oon kokenut että suurimmalla osalla kinkyistä on ainakin joku käsitys siitä mitä "polysuhteessa oleminen" tarkottaa, eikä se ole sellainen asia josta pitäis olla kaapissa. Tai silleen et muiden suhdemuotoja ei katota vinoon kun moneen erilaisuuteen on totuttu.

Mut en mä usko että se erityisesti sen yleisempää on, kuin vaniljoillakaan. Vaikka voihan se olla, että kun lähtee seksuaalisuuttaan tutkimaan niin sieltä löytyy sitten matkan varrella kaikenlaista yllätystä ja tarvetta täytettäväksi.

[IKRM]

Kinkyjen polysuhteet taitaa pääosin olla ns laatikkoleikkiä, jossa yritetään saada toteutettua aivan kaikki fantasiat mitä nyt sattuu päähänsä saamaan, ei ne ole siinä mielessä ihmissuhteita, että niissä olis ihmisiä jotka rakastaa toisiaan, tai on kiintyneitä toisiinsa, tai elää arkea yhdessä.


Kaiketi niitäkin voi silti (poly)suhteiksi kutsua, määrittelykysymys jälleen kerran, mutta ne enempi omien fantasioiden toteuttamiseksi olevia yhteyksiä ihmisiin, joissa sillä ihmiselläkään siellä fetissin takana ei ole niin suurta merkitystä, kunhan jonkun spesifin alueen fetissit kohtaa, ja niitä pääsee tyydyttämään.

IKRM

[Succubus]

Kinkyjen polysuhteet taitaa pääosin olla ns laatikkoleikkiä, jossa yritetään saada toteutettua aivan kaikki fantasiat mitä nyt sattuu päähänsä saamaan, ei ne ole siinä mielessä ihmissuhteita, että niissä olis ihmisiä jotka rakastaa toisiaan, tai on kiintyneitä toisiinsa, tai elää arkea yhdessä.


Kaiketi niitäkin voi silti (poly)suhteiksi kutsua, määrittelykysymys jälleen kerran, mutta ne enempi omien fantasioiden toteuttamiseksi olevia yhteyksiä ihmisiin, joissa sillä ihmiselläkään siellä fetissin takana ei ole niin suurta merkitystä, kunhan jonkun spesifin alueen fetissit kohtaa, ja niitä pääsee tyydyttämään.

IKRM

Nyt kyllä lohkaisit.

Älkää määritelkö muiden suhteita. Tai luulko tietävänne paremmin.

[piNaNas]

Kinkyjen polysuhteet taitaa pääosin olla ns laatikkoleikkiä, jossa yritetään saada toteutettua aivan kaikki fantasiat mitä nyt sattuu päähänsä saamaan, ei ne ole siinä mielessä ihmissuhteita, että niissä olis ihmisiä jotka rakastaa toisiaan, tai on kiintyneitä toisiinsa, tai elää arkea yhdessä.


Kaiketi niitäkin voi silti (poly)suhteiksi kutsua, määrittelykysymys jälleen kerran, mutta ne enempi omien fantasioiden toteuttamiseksi olevia yhteyksiä ihmisiin, joissa sillä ihmiselläkään siellä fetissin takana ei ole niin suurta merkitystä, kunhan jonkun spesifin alueen fetissit kohtaa, ja niitä pääsee tyydyttämään.

IKRM

Nyt kyllä lohkaisit.

Älkää määritelkö muiden suhteita. Tai luulko tietävänne paremmin.

En kyllä tiedä mihin tuo polyjen ihmissuhteiden typistäminen laatikkoleikeiksi -väite perustuu, mutta ainakin mun oma otanta (eli siis lähipiirini ja polyt ihmiset joita tunnen) väittäis aivan täysin päinvastaista.

Enkä mä nyt siinäkään näe mitään pahaa, jos haluaa ihan vaan seksisuhteitakin harrastaa tai mennä fetissin tai nautinnon perässä. Kunhan on liikkeellä avoimin kortein.

[bikantti]

Sillä periaatteella luulisin että KYLLÄ polysuhteet/monisuhteisuus on ainakin tavanomaista normimpaa kinkyillä, että kun on rikkonut jo yksiä normeja (seksuaalisuus) nii on helpompi rikkoa myös toisia normeja (suhdenormit). Monokinkyjä voi toki olla vaikka kuin paljon jossain makkarissa/dunkkarissa ihan keskenään tyytyväisinä.

[Virgo]

Kyllä meitä monoja löytyy täältäkin