Alistuminen

[poisongrrrll]

Tällaisessa suhteessa voidaan sitten kokeilla kipu- ja häpeärajoja tavoilla, joista ns. karkkikauppasubit eivät ole kuulleetkaan.
Se karkkikauppasubius, jossa subi antaa Masterin tehdä joitain juttuja ei kyllä oikein ole alistumista ollenkaan.

Onneksi olenkin tällainen karkkikauppadomme joten mulle kelpaa ne truumäästereiden sylkemät karkkikauppasubit. 

[SpankingDaddy]

Tällaisessa suhteessa voidaan sitten kokeilla kipu- ja häpeärajoja tavoilla, joista ns. karkkikauppasubit eivät ole kuulleetkaan.
Se karkkikauppasubius, jossa subi antaa Masterin tehdä joitain juttuja ei kyllä oikein ole alistumista ollenkaan.

Onneksi olenkin tällainen karkkikauppadomme joten mulle kelpaa ne truumäästereiden sylkemät karkkikauppasubit. 

Ihan vain selvennykseksi, niin kyllä minullekin kaikki subit kelpaavat. Aiemmassa viestittelyssä oli kyse määritelmien kohdilleen laitosta. Aloittelevien subien kanssa vedetään vaan silkkihansikkaat käteen

[Handy]

Väheksyvä Karkkikauppasubi onkin mielenkiintoinen termi saitilla jossa kaikkien pitäisi olla mitä haluaa.

[Rune]

Väheksyvä Karkkikauppasubi onkin mielenkiintoinen termi saitilla jossa kaikkien pitäisi olla mitä haluaa.

Niinpä.

[Sigmamies]

Alistuminen ei toimi niin että subi määrää rajat mutta ei kannata alistua kelle tahansa.
Alistuminen pitää ansaita ja subin pitää pystyä luottaan niin paljon siihen että on hyvissä käsissä.Sessioissa ei onnistu mitenkään luottamusta saada tarpeeksi.

Mun kaikki subini on olleet ns. karkkikauppasubeja ennen tutustumista,en tosin ite tyydy tuollaiseen osittaiseen alistumiseen vaan otan sen minkä haluan ja teen mitä tykkään 

Naurattaa jo etukäteen kun ihanainen brättini lukee tän viestin ja tajuaa että on ollut mun 24/7 narttuni jo jonkun aikaa 
Taitaapi sanoo : Vittu ja nauraa vähän samalla 

[Perhonen89]

^Mun mielestä taas molemmat. sekä S että D sopivat yhteisistä rajoista. En näkisi sitä niin karkkikauppasubeiluina, jos subi nyt sattuu määrittämään pari asiaa ei-listoille.

[Kelpie]

Väheksyvä Karkkikauppasubi onkin mielenkiintoinen termi saitilla jossa kaikkien pitäisi olla mitä haluaa.

Täytyy truumastereidenkin jotenkin kohottaa itsetuntoaan 

[telle]

Minä näkisin tuon alkuperäisen asettelun hieman toisin. Mikäli ihmisinä löydetään tarpeeksi yhteisiä intressejä, ts.mieltymykset käyvät pääosin yhteen alistuminen on automaattista ja syvenee tapauskohtaisesti henkilökohtaisten rajojen sisällä. En oikein jaksa uskoa että kukaan (ainakaan itseään yhtään kunnioittava) subi ensimmäisessä tai toisessakaan sessiossa uskaltaisi/ pystyisi antamaan itsestään kaikkea. Alistaminen ja alistuminen on kuitenkin matka, jossa päämäärä ei välttämättä ole se tärkein.

[D79Mies]

Olen tässä viime päivinä miettinyt käsitettä alistuminen. Päällisinpuolin yksinkertainen sana ja asia vaan kun ei ole. Jos nyt ajatellaan, että on olemassa D/s-suhde, niin kumpi siinä määrittelee sen alistumisen? D vai s?

Ketjun alku kiinnitti huomioni jo joskus aikaisemmin itseäni kiinnostavan aiheen vuoksi. Vastaan tähän nyt omalla kokonaisuudellani kenties liian monen kysymyksen vuoksi

Normandie kysyy termeille määritelmiä. Itse osaisin määritellä objektiivisesti vain täydellisen alistumisen. Käsitykseni mukaan ihmiset voivat pitää alistumisena myös muun kuin täysalistumisen. Tästä syystä lienee perusteltua puhua enemmänkin kahdenvälisestä, vapaaehtoisesta sopimuksesta, johon liittyy odotuksia alistumisen ( ja / tai alistamisen) tunteesta.

Erillisinä olentoina on normaalia tuntea eri asioita jopa saman sopimuksen puitteessa.

Voisin pyrkiä määrittelemään alistumisen jostain luopumisena, en pakottamisena. Tästä syystä alistujan tunteesta huolimatta alistajan roolissa oleva ei välttämättä saavuta alistujan toivomia tunteita. Subjektiivisesti koen, että alistajalla on oltava tunne vapaudesta, minkä katalyytinä toimii spontaanius.

Toisin sanoen sub ei voi sormia napsauttamalla luoda tilannetta, jossa alistaja kokisi alistamisen täyttymystä. Siihen tarvitaan alistajan tunne aloitteentekijänä olemisesta sekä tila spontaanille tilanteelle.

Olen muutamia kertoja kokenut epämielyttävänä tunteen "olenko minä tässä nyt kuhnurina?". Näen, että jotkut palvelutilanteet istuvat paremmin S / m -tasolle kuin D / s. Siksi toivon, että ihmiset huomioivat keskusteluissaan näiden tasojen erillistä, joskin useimmiten päällekkäistä olemassaoloa.

Ehdoitta alistuva sub - kiihottavaa, vastuullista, pelottavaa? Hyvä vai huono asia? Kuinka pitkälle hyväksytte karkkikauppasubeilun ja milloin laittatte jarrut päälle?

Oma vastine termille karkkikauppasub on subiprinsessa. Koen tuota itselleni yksipuolisena asetelmana, sillä se vie minulta tunteen alistamisesta prinsessan mahdollisesta alistumisen tunteesta huolimatta.

Sessiosub on minulle alistuva henkilö, joka hyväksyy tiettyä kohtelua ajanjaksossa, jolla on selkeä alku ja loppu. Pystyn kokemaan alistamisen tunnetta paremmin pitkissä sessioissa. Lyhytkestoisissa sessioissa on apua katalyytistä nimeltä spontaanius. Spontaaniuden sammuttaa subin sormien napsautus.

Kertauksen vuoksi: alistaja tarvitsee tunteen vapaudesta. Siksi bottom to top -asetelmat voisivat toimia kohdallani vain S / m -tasolla. Koen kiihottavampana aloitteestani tapahtuvan suutelun Stockan herkkuosastolla kuin subin pyynnöstä peffalle mustelmien tuottamisen.

Ehdoitta alistuva sub on itselleni epäkiihottava, sillä koen sen tekevän miehestä huoltajan.

[Blondie77]

Mikä on todellista alistumista? Jos sub pitää itsellään tiukat rajat, että .... tätä minä en sitten tee ja tähän minä en suostu ja tuo ei kiinnosta, niin missä se todellinen alistuminen sitten on? Silloinhan tuo on valikoivaa alistumista eli alistutaan omilla ehdoilla, ei sen dominoivan osapuolen ehdoilla. Tuolloin dominoiva dominoi sillä tavalla, miten hänelle on lupa annettu. Toisaalta subilla on aina oikeus omiin rajoihinsa ja ei-asioihinsa, kuten myös dominoivallakin.

Hyvä aloitus Norma. Tätä olen itseni kohdalla ja joskus täällä baarissakin subien kirjoituksia lueskellessa miettinyt. Ja vaikka en nyt D/M olekaan niin rohkenen näin subin näkökulmasta kertomaan oman mielipiteeni.. olkoon sitten vaikka täysin OT .

Periaatteessahan jo pari/sessiosuhde pitäisi lähteä yhteisistä intresseistä ja kiinnostuksen kohteista, jos toinen tykkää masoista ja toinen ei ole maso niin eipä sillä pitkälle pötkitä, jos perusasiat kunnossa isossa kuvassa niin pieniä juttuja voidaan hioa ..

Tuo lainaamani kappale kuvaa omia ajatuksia alistumisesta. Toki jos ollaan esim. alkuvaiheessa pari-/sessiosuhdetta niin käsite alistumisesta on täysin erilainen kuin jo "pidemmän" aikaa sessioitaessa/parisuhteessa ollessa. Mielestäni rajojen luonti on osa luottamuskeskustelua. Luotanko toiseen niin ettei hän satuta minua kuten en haluaisi? ja näin helposti kielletään asiat jotka askarruttavat/pelottavat/ei ole kokemusta/on huonoja kokemuksia jonkun toisen kanssa.. luoden rajoja, antamatta mahdollisuutta muuttaa omaa mielipidettä.

Omaa alistumista voisin kuvata, että alistun HerraE:lle ehdoitta ilman, että toiselle tulee hyväksikäyttäjän tunne saatikka että tuntisin itseni kynnysmatoksi. Meillä mielestäni koko suhde perustuu nimenomaan luottamukseen, toisen tuntemiseen ja tulkitsemiseen NAUTINNON kautta. Mistä sen nautinnon sitten kukanenkin saa ... Vastuu suhteesta/sessiosta on mielestäni kummallakin omalta osaltaan, sekä subilla että d:llä.

En koe, että minun olisi tarvinnut luopua mistään tai että minut pakotettaisiin tekemään jotain mitä en halua tehdä. Päinvastoin, olen aina sanonut, että minulle masterini yksi tärkeimmistä "tehtävistä" on kasvattaminen ja tukeminen mitä tulee seksuaaliseen vapauteeni ja kokemuksiini. Ja mielestäni se onkin yksi rikkaus D/s suhteessa.. varmaan olisi jäänyt aika monta mahtavaa juttua kokematta jos olisin heti huudellut kieltoja . Jokseenkin aika vapauttavaa huomata rajoituksien hävinneen ajan myötä ja myös ehdottoman luottamuksen toiseen ihmiseen syntyneen.

[Meeri]

Mä en koe mitenkään alistuvani jos teen niitä juttuja mitä haluankin tehdä. Jos kumppanini satuttaa mua seksissä, ja haluan tulla satutetuksi, se on mulle ihan normiseksiä eikä mitään alistumista. Mikä on mulle ihan fine, kun tällä hetkellä Ds-kiinnostus on melko vähäistä enkä koe kaipaavani subbailua.  Jos jostain syystä joskus vielä etsisin hamsteria tai jotain Ds-kuviota, etsisin nimen omaan sellaista missä jotain rajoja venytettäisiin , joko kivun tai häpeän keinoin.  Mut tällä hetkellä oon ihan tyytyväinen omassa pikku karkkikaupassani .

[Isrika]

Saattaa mennä OT:ksi, koska en ole varsinaisesti domme, vaikka melko dominoiva olenkin.

Jo lähtökohtaisesti henkilön, joka haluaa sessioida kanssani, tulee haluta vastaanottaa kipua. Toiset mieltää sen alistumiseksi, itse en näe sitä varsinaisena alistumisena, vaan se on tasa-arvoista toimintaa yhteisymmäryksessä, karkkikauppailuakin molemmin puolin hyvin pitkälti. Alistaminen tulee ehkä siitä, että tiettyjen (sovittujen) raamien sisällä minä päätän, mitä ja miten. Sessioidessa vain turvasana on se, joka on vastaanottajalla sanottavana ja päätettävissä.
Koska teen asioita, joista jää pitkään näkyviä ja pysyviäkin jälkiä, niin subit, alistuvat, ovat minulle huonoja leikkikavereita. Heillä usein se miellyttämisenhalu on niin voimakas, että halutaan niitä asioita, vain sen vuoksi että minä pidän niistä. Se ei taas toimi sitten siinä yhtälössä, jossa tulee mukaan minun karkkikauppalistani sadistina.

Sitten kun tulee siellä masokistin puolellakin heiluttua, vaikka en ole masokisti. Otan vastaan tiettyjä asioita, kunnolla karkkikauppaillen.  Blondie tuolla kommentoi "Periaatteessahan jo pari/sessiosuhde pitäisi lähteä yhteisistä intresseistä ja kiinnostuksen kohteista, jos toinen tykkää masoista ja toinen ei ole maso niin eipä sillä pitkälle pötkitä."
Yli 2v kaksi sadistiakin on sujuvasti keskenään touhunnut, joten nämä lokerot ei varsinaisesti edes määrittele sitä toimintaa. Intressit tokikin määrittelee.
Tässä toiminnassa moni on luullut, että olisin alistuvana osapuolena ja ovat sitten yllättyneet siitä, mitä oikeasti olen.

Tämän sivuston käyttäjistä moni tuntuu määrittelevän usein alistuvan sillä tavalla, mikä tuntuu tilanteeseen sopivan parhaiten ja tukevan omaa mielikuvaa.
Samat henkilöt kun ovat minua luulleet alistuvaksi juuri sen vuoksi, että otan vastaan tiettyjä asioita ja silti ovat peräänkuuluttaneet, että oikea alistuminen on D:n täydellistä valtaa. Ota nyt näistä sitten selvä.

Kaikkia ei pysty koskaan miellyttää ja oman kokemuksen mukaan tuollaiset kommentit alistuvalle "no ethän sä sitten mikään subi ole" tai "et ole niin alistuva kuin luulet" tulee sellaisilta henkilöiltä, joille ei haluta alistua syystä tai toisesta. Sellainen henkilö ei ole jäävi määrittelemään toisen alistumisen tasoa.

[Lady Whip]

Hyviä ajatuksia kolmella edellisellä.

Ajattelen, alistuminen on ennenkaikkea mielentila. Kun se on oikeassa asennossa niin kehokin tulee perässä.

Minusta tulisi hyvin huono alistuja. Toki voisin antautua leikkiin tai antaa kehoni käytettäväksi. Mieli ei vain seuraa perässä.
Saattaisin sessiossa tarkkailla D:n käytöstä ja tekemisiä tiiviisti ajatellen miten tekisin tuon eri tavalla, tai joutuisin pidättelemään itseäni etten nauraisi jos D on kovin paatoksellinen Mastermainen. Ei kovinkaan alistuvaa mielenlaatua. Sellainen nöyryys puuttuu kokonaan.

Mutta leikinomaisessa tilanteessa missä pidetään yhdessä hauskaa pyrkimättä minkäänlaiseen alistumisen mentaliteettiin, se saattaisi ehkä toimia.

[D79Mies]

Vastuu suhteesta/sessiosta on mielestäni kummallakin omalta osaltaan, sekä subilla että d:llä.

+1

[Tuomas]

Minulle alistaminen liittyy suoraan tunteisiin ja rakkauteen alistuvaa kohtaan. Näin ollen en odota että hän suostuu heti kaikkeen,
vaan antaa minulle mahdollisuuden tutustua häneen, tavalla jota minä ohjaan. Pidemmällä aikavälillä hän siis alistuu minun mieltymyksille,
käyttäytymällä niin kuin hän tietää minun toivovan. Yksittäisillä tapahtumilla, kuten jonkun asian oleminen ei-listalla,  jonkin asian kanssa
hitaasti eteneminen tai uuden asian lisääminen jälkeen päin ei-listalle ei muuta tätä.

Sen sijaan turhaudun jos kumpanini ei halua kehittyä suhteemme mukana ja näin ollen alkaa rajoittamaan suhdetta kokonaisuutena.
Ja tämä sama asiahan voi tapahtua myös vaniljasuhteissa tai ystävien välillä.

Alistumisen ja alistamisen rajojen miettiminen tai niiden ulkoapäin määritäminen on vähän sama, kuin "vapauden" määrittäminen tässä meidän
yhteiskunnassamme. Elämme vapaassa maassa jossa voimme valita miten elämme tai missä asumme, ja silti joudumme noudattamaan tämän
"vapaan" maamme lainsäädäntöä ja säännöksiä, jos haluamme elää vapaana.

Markiisi De Sade yritti filosofiassaan määrittää sekä täydellistä alistumista, valtaa ja vapautta, mutta lopulta niissä törmättiin aina rajoihin, joita ei nähty
ennen kuin ne tulivat vastaan hänen oman rajallisuutensa takia.

Mutta, kukin tyylillään