Olin aiemmin pitkässä suhteessa, jossa brättäilyni (jalkojen siirtely kahleita pakoon, päättäväinen "EI"n tokaiseminen pyyntöihin jne) oli jälkeenpäin katsottuna rajojen epätoivoista hakemista, alistamisen pyytämistä, ja kaikkea sitä mitä nyt alistuva osapuoli voikaan leikissä toivoa. Puolisoni oli dominoivalla päällä ehkä kerran vuodessa, silloin mikään ikinä ei auttanut. Muun ajan hänen näkökulmastaan vaikeutin asioita ilman syytä, ärsytin ja olin ärsyttävän hankala.
Jotenkin koen, ihan rehellisesti sanottuna, brättäilyn liittyvän tuollaisessa tilanteessa omaan vallantunteeseen. Ryhdyn kiukuttelemaan useimmiten silloin, kun koen olevani ehkä jossain määrin niskan päällä. Tai vaikkei olisi niin, niin ainakin toivoin saavani tuntea toisen voiman. Luultavasti tämä koko silloinen toimintani voitaisiin määritelläkin joksikin ihan täysin muuksi, mutta me silloin käsitimme kumpikin brättäilyn piirteeksi joka on ärsyttävä, hankala ja raskas.
Tämänhetkisessä suhteessani valta-asetelma on luonnollinen, joten brättäily (jota edelleen yritän pitää itse kurissa aiempien kolahdusten takia) on hyvin harkittua ja varovaista mutta leikkisää. Nytkin se liittynee suhteen alkuvaiheen tunnusteluun, mutta voisin kuvitella sitä löytyvän persoonasta myöhemminkin, sen verran nokkelia vastauksia päähän putkahtelee tuon tuostakin.. Kumppanilla syttyy silmiin loiste kun huomaa minun kokeilevan sen rajoja ja reagointia, ja näissä tilanteissa saattaakin olla, että tunnustelu toisen seksuaalisuudesta etenee helposti. Brättäilykäytöksen tunnistanee joko siitä, että sitä edeltää tylsyyden valittelu, tai sitten yhtäkkiä kasvoilta paljastuneesta veikeästä ilmeestä, mihin liittyy aika vahvasti se että olen usein tällöin purskahtamaisillani nauruun.
Brättäily on minulle kaikenlaista tekemistä, mitä milloinkin uskomattomassa kekseliäisyydessäni saan päähäni. Milloin se on loistavia, toinen toistaan upeampia vastauksia tai pyyntöihin ja käskyihin, tekosyitä kieltäytyä ja kielen näyttämistä, milloin taas domin tietokoneen taustakuvan vaihtamista johonkin hienoon paint-taideteokseen. Raja luonnollisesti menee siinä, minkä toinen osapuoli kokee oikeasti ärsyttäväksi pelkän suloisuuden lisäksi. Joidenkin narujen sotkeminen voisi olla esimerkki huonosta brättäilystä.