Baarin kannatusmaksut
*Vilkuttaa, että tää olis se kirjoittaja*
Tätä sivuten olen toisinaan kelaillut, onko mm polyamoriaan päätyminen/hakeutuminen luontainen taipumus(heimo), seuraus olosuhteista vai jokin muu syy? Joissain (en siis suinkaan kaikissa) tapauksissa myös ajatellut, onko poly-ryhmissä/foorumeilla seuran etsiminen osittain johdannaista siitä, ettei seuraa löytynyt muuten? Saman kysymyksen voi tietysti esittää myös kinkyilyyn liittyen. Eli ihminen ei ole välttämättä niin luontainen kinky, vaan päätyy kinky-foorumille yleisesti löytääkseen (jotain)seuraa. Motivaatioita voi olla monia, eikä yksi ole oikein, toinen väärin. En kyseenalaista polyheimoa tai kinkyheimoa, mutta kyseenalaistan, onko jokainen poly polyheimolainen ja jokainen kinky kinkyheimolainen
Tuntuis kyllä vähän paskalta olla joku neljäs, etuilisin kyllä ihan villikkona semmoisessa hommassa
Tuokaan ei tietysti harvinaisin fetissi/tunnetila nauttia halpana panolelula olemisesta. Tai nauttiiko joku sitten ihan oikeasti sen tyylisestä kohtelusta, voikin tietty olla harvinaista
Lainaus käyttäjältä: Underworld - 02.12.2016, 09:27Tuokaan ei tietysti harvinaisin fetissi/tunnetila nauttia halpana panolelula olemisesta. Tai nauttiiko joku sitten ihan oikeasti sen tyylisestä kohtelusta, voikin tietty olla harvinaistaLuin avauksen moneen kertaan, enkä löytänyt siitä viittausta fetissiin tai kokemusta halpana olemisesta. Halvennettuna olemisesta kuitenkin, ja se tunne välittyi myös kommentista yllä. Kun oikein tavasin niin löysin ihan päinvastaisen lauseen: "Se, että me Villikot elämme miten elämme, ei tarkoita sitä, että meitä voisi pitää leikkikaluina (sillä väärällä tavalla)." Tunnistan hyvin kolumnistin vapauden kaipuun. En minäkään halua sitoutua tai asua yhdessä kenenkään kanssa, vaan nautin elämästäni niinkuin se nyt on. Siltikin, joskus tarvitsen hetken läheisyyttä ja tunnetta olla merkityksellinen. Se ei tehne minusta halpaa panolelua.