Baarin kannatusmaksut
Läheisriippuvuus on itseasiassa hyvinkin pelottava sairaus. Totta, että sitä nykyään käytetään liikaa, samoin kuin narsisti - leimaa. Molemmat ovat jotenkin kukuneita ja kyllästettyjä omiin käsitteisiinsä että ne alkavat olemaan normaaleja. Läheisriippuvuus ei enää nosta karvoja pystyy eikä saa miettimään asioita. Se vain on sana muiden joukossa - paitsi niille jotka siitä kärsii. BDSM ei pyri satuttamaan (negatiivisella tavalla) Tuhoamaan, rikkomaan eikä saamaan aikaan itsetunnon rajua laskua nollaan.Nämä kaikki tunnumerkit tulevat julki läheisriippuvuudessa. läheisriippuvainen ihminen yleensä ei omaa tervettä itsetuntoa vaan toisinpäoin, yleensä jopa itseinhoa. Hän ei myöskään osaa tunnistaa rakkautta hyväksikäytöstä ja kokee ja kestää lähestulkoon mitä vain (hyväksikäyttö, raiskua, pahoinpitely ) jos vain saa kuulla kolme sanaa ; Minä rakastan sinua. Mileestäni läheisriippuvuutta ei pidä alentaa kyseenalaistamalla sen "oikeutta" leimaan sairaudesta, pikemminkin tulisi kyseenalaistaa nimikkeen käyttäjän tietous asiastaLainausSnadistiSadisti;"Master/sub suhteessa on mielestäni aika tyypillistä se, että sub kaipaa huomiota. Suhteessa on kuitenkin hyvin vahva henkinen puoli, joka vaatii veronsa. Onko se hyväksynnän etsimistä? Varmasti sitäkin. En kuitenkaan ole koskaan kokenut subin huomioimista esimerkiksi rasitteena, vaan olen mieltänyt sen osaksi kokonaisuutta. Kanssakäyminen ja kommunikointi, muodossa missä tahansa, on tärkeää ja pidän sitä osana vastuullista suhtautumista subeihini. Jotta tietää, kuinka toinen voi, pitää häntä kuunnella. Master/sub suhteessa hyväksynnän saamisen etsintä ja sen kaipuu kuitenkin toimii tiettyjen sääntöjen alla, Master ei saa ylittää subin rajoja jotka on yhdessä laadittu. Kaikki toiminta on hallittua ja Master kantaa vastuunsa ja pyrkii pitämään subin terveenä ja itsetunnoltaan terveänä. Läheisriippuvainen ei tunnista omia rajojaan eikä myöskään osaa niitä vaatia. Hänellä ei siis ole rajoja joita suojella. Läheisriippuvuus ei siis ole sitä että toinen soittaa koko ajan ja on jatkuvasti kylkimyyryssä, se voi liittyä siihen jos kokonaisuuteen sekoittuu menettämisen pelkoa. Mutta läheisriippuvuuteen se ei tunnusomaisena kuulu.Tälläisiä ajatuksia asiasta minulla. Läheisriippuvaisen käsitteet olen luonut ollessani Narsistien uhrit - foorumilla tukihenkilönä muutaman vuoden. En siis ole lukenut linkkiä enkä kirjallisuutta asiasta. Kirjat kun aina menevät hiukan metsään ihmisen kokemaan verrattuna. Ja siellä läheisriippuvaisia oli hyvin hyvin paljon.
SnadistiSadisti;"Master/sub suhteessa on mielestäni aika tyypillistä se, että sub kaipaa huomiota. Suhteessa on kuitenkin hyvin vahva henkinen puoli, joka vaatii veronsa. Onko se hyväksynnän etsimistä? Varmasti sitäkin. En kuitenkaan ole koskaan kokenut subin huomioimista esimerkiksi rasitteena, vaan olen mieltänyt sen osaksi kokonaisuutta. Kanssakäyminen ja kommunikointi, muodossa missä tahansa, on tärkeää ja pidän sitä osana vastuullista suhtautumista subeihini. Jotta tietää, kuinka toinen voi, pitää häntä kuunnella.
Jos on pelottanut tarpeeksi monta ihmistä pois elämästään, niin voi olla, että vuorovaikutusta pitää opetella pienin askelin. Ja silloin puhutaan enemmän sellaisesta tasosta, jolla on hyvä olla, kuin vain siitä, ettei aiheuta haittaa.
Ja sehän on aina surullista (vaikka sitä ei itse tajuaisikaan).
Tämmöinen aihe sairaslomapäivän kunniaksi