Onko kinkyys perinnöllistä?

[Kolumnisti]

Onko kinkyys perinnöllistä?

Onko susta kivaa olla kinky? Näin minulta kysyi hyvä ystäväni jo aikaa sitten, jolle joskus muutama vuosi sitten kerroin omasta seksuaalisuudestani. Olin tälle kyseiselle henkilölle kertonut paljon aikaisemmin, vielä naimisissa ollessani, että en nyt oikein taida kovasti paljoa tästä perinteisestä seksuaalisuuden kanssakäymisen muodosta välittää. Vastasin ystävälleni muitta mutkitta, että on kivaa, juu, paljon paremmalta tuntuu elämä nyt, kun on viimenkin päässyt sieltä kaapista ulos. Sitten tulikin hankalampi kysymys. Milloin susta tuli kinky?

Sitä pysähdyin siinä miettimään, enkä ole vieläkään osannut vastata hänelle tuohon kysymykseen enkä oikein itsellenikään. Tiesin olevani jonkinlainen, erilainen jo naimisissa ollessani ja jolle vain se vanilja-juttu ei koskaan ollut omimmalta tuntuva, vaikka elämääni sainkin jakaa hyvän, minua kunnioittavan, fiksun, mutta kovin vaniljaisen miehen kanssa. Se ajatus jostakin muusta, syvemmästä, vahvemmasta seksuaalisuudesta hautui jossakin mieleni takapihoilla vuosien ajan. Välillä se tuntui raivostuttavalta, välillä turhauttavalta, monenlaisia tunteita pääsin ja jouduin kuluttamaan, ennenkuin sain vapauden olla oma itseni.

Kukaties joku osaa hyvinkin tarkalleen sanoa sen, että milloin hänestä on kinky tullut. Mielikuva voi olla välähdyksenomainen oivallus tai sitten hiljaa valmiiksi kypsynyt. Vaan tuleeko ihmisestä kinky vai onko sitä kinky jo syntyessään? Onko meilläkin tällä foorumilla kaikilla jäsenillä jo syntymästämme alkaen ollut kinky-koodisto, perinöllinen ominaisuus DNAn ja RNAn nukleiinihapoissa ja joita sitten erilaiset ympäristötekijät ovat vielä osaltaan muokanneet? Onko tämä kinkyys sitten suvuittain esiintyvää ja millä tavalla periytyvää? Hyppääkö yhden sukupolven yli vai onko se yhden suvun kaikkien jäsenten ominaisuus? Olisi mielenkiintoista päästä sellaisen tutkimusryhmän jäseneksi, jota tätä asiaa tutkii. En omalla kohdallani ainakaan millään lailla koe, että tämä ominaisuuteni olisi valinta tai tietoinen päätös. En herännyt silloin kauan sitten eräänä aamuna ja päättänyt, että tästä päivästä eteenpäin olen sitten masokisti. Minä vain olen sitä, ihan samalla tavalla kuin olen keski-ikäinen nainen. Masokistisuus on ominaisuus minussa.

Mitenkähän tämä asia sitten lienee? Kun etenkin näin kesäaikana on monenlaisia sukujuhlia, niin kannattanee hiukan tarkemmalla silmällä seurailla niitä biologisia sukulaisiaan. Mitä se Väinö-vaari tekee sillä ohuehkolla kävelykepillään, kun näyttäähän tuo hyvinkin ketterästi kulkevan ilmankin. Martta-mummon rollaattorin kahvassa roikkuvaa vahvan mallista narukerää kannattaa myös arvioida, jotta kutooko se mummo siitä oikeasti niitä sukkia talven varalle vai käytetäänkö sitä narua kukaties jonkinlaisiin sidontoihin. Kari-serkku siinä kakkua ottamassa ja lienevätkö ne kauniisti hymyilevän nuorukaisen käsivarsissa olevat jäljet sitten kuitenkaan raapimajälkiä, vaan olisikohan serkkua kumminkin piiskattu. Hellettä riittää, mutta velipoika tiukasti nahkaan puettuna. Sukujuhlissa riittää tarkkailtavaa.

Onko tässä kaikessa siis kyse eheytyneestä seksuaalisuudesta (kun on viimeinkin sitä mitä oikeasti on) vai perinnöllisyydestä?




Näitä asioita pohtien toivottaa Normandie kaikille mukavaa heinäkuun jatkoa

[Ms. M]

Tää on mielenkiintoinen avaus! Geenimuistia on tutkittu jo jonkin verran ja ainakin pelot näyttäisi olevan koodattuina geeneihin osiltaan. Miksei siis pervouskin voisi olla geenimuistissa?

[Riverlady]

Antti Tuiskun sanoin: en edes halua tietää.

[Dulcedepiña]

Mä en itse ole perehtynyt kovasti fifty shadeihin, mutta enoni kasuaalisti vieraillessaan ja elokuvista puhuessaan mainitsi katsoneensa juuri kys.pätkän ja piti pahana sitä kun siinä ei ollut tarpeeksi rajua menoa?!

[Ailouna]

Omia lapsia katsellessa tätä ei voi olla miettimättä. Sellaisia merkkejä on kyllä olemassa, mutta konsensuaalisuudessa ja tilannetajussa on vielä melkolailla opettelemista.

Jos taas omia vanhempia miettii, niin enpä tiedä. Toisaalta jos yleinen asenneilmapiiri seksuaalisuutta kohtaan olisi ollut vapaampi ja vähemmän tuomitseva heidän nuoruudessaan, ehkä ne ominaisuudet olisivat päässeet kehittymään ja voimistumaan. Perimän lisäksi kun ympäristö vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti.

[Perhonen89]

Omat vanhempani vaikuttavat ainakin täysin vaniljoilta, mutta noh eihän sitä kinkyyttä voi tietenkään ulkonäöstä päätellä.

Itse olen miettinyt esimerkiksi pornon ja seksinovellien vaikutusta. Itse esimerkiksi kiihotuin jo yläasteella, kun luin bdsm-aiheisia novelleja. Jos sitä vain huomaa pornon ja novellien kautta, että ahaa tällaisista asioista kiihotun ja mahdollisesti tykkäisin myös tosielämässä? Eli pornon ja novellien kautta tavallaan tajuaisi, mistä tykkää ja mistä ei? Toisaalta tämäkin on huono argumentti, koska vaniljatkin saattavat kiihottua bdsm-aiheisesta pornosta ja novelleista.

[Kettu vinossa]

Löysin kerran vahingossa vanhempieni luota pornoa (olin ottamassa tyhjää DVD-koteloa johonkin tarkoitukseen, ja kotelo ei ollutkaan tyhjä), ja ihan vaniljaa se oli. Toisaalta eiköhän ne kaikki kaikista pervommat materiaalit piiloteta vielä ekstra-varovaisemmin... Eritehuumori-vitsejä olen kyllä kuullut sukulaisilta pienestä kakarasta lähtien.

Olisi kyllä kiintoisaa tietää, mitä pervoa kukin kinky on onnistunut löytämään sukulaistensa piiloista kuolinpesiä selvitellessään. Ta kauhistuisivatko omat sukulaisesi tavaroistasi ja tiedostoistasi, jos vaikka jäisitkin huomenna taivaalta tippuvan 10 tonnin alasimen alle...

[Ride]

Olisi kyllä kiintoisaa tietää, mitä pervoa kukin kinky on onnistunut löytämään sukulaistensa piiloista kuolinpesiä selvitellessään. Ta kauhistuisivatko omat sukulaisesi tavaroistasi ja tiedostoistasi, jos vaikka jäisitkin huomenna taivaalta tippuvan 10 tonnin alasimen alle...

On tullut kesän aikana tyhjenneltyä Äidin / omaa lapsuuden kotia. Velipojalle kun tuli ero, niin asui hetken juniorinsa kanssa myös siellä. Siltä jäljiltä löytyi veljenpojan tavaroita ja niissä A4:lle printattu dominatarina ja foot worship tyyppinen pornolehti. Nykyisin naimisissa ja tuntuu olevan aika tossun alla  .

[Moita]

Hyvä avaus.

Olen miettinyt samaa, sillä äitini luota löysin joskus 25 vuotta sitten englanninkielisiä alan lehtiä. Olivat todella järeitä vanhan liiton kurinpitolehtiä, joista löytyi synkistelevää piiskaa, alistettuja sieluja, köyttä ja mustaa nahkaa. Äitini seurusteli tuolloin hyvin kiltin ja vaatimattoman oloisen kukkakauppiaan kanssa, enkä hämmästyisi jos minut synnyttäneellä naisella olisi ollut vahva Domme-vietti, sekä jonkinlainen 24/7 -asetelma omassa parisuhteessaan. Tähän vihjaavat eräät muutkin menneisyyden yksityiskohdat.

Sitten myös omaa jälkikasvua tarkastellessa asia juolahtaa välillä mieleen, aivan kuten Ailounakin täällä pohti. Meno kun on välillä aika rajua, ja kontaktia otetaan pienten villieläinten lailla.

[IKRM]

Kinkyyden perinnöllisyydestä keskusteleminen on suurin piirtein sama asia, kuin että miettis onko kuoleminen perinnöllistä.

Kaikki on perinnöllistä, ja kaikki on kinkyjä, suurin osa vaan sen puolen itsestään peittää tai hävittää estojensa alle.

IKRM

[Ailouna]

Jos IKRM:n teoria pitää paikkansa, eihän tässä ole kenelläkään hätäpäivää deittirintamalla. Ei kun kaupungin menopaikasta se kaikinpuolin kiva ja mukava vanilja mukaan. Kyllä se sitten parisuhteessa löytää itsensä ja pääsee estoistaan. Ja sittenhän se onkin pelkkää kinkyauvoa sen jälkeen.

[IKRM]

Kyllä se sitten parisuhteessa löytää itsensä ja pääsee estoistaan. Ja sittenhän se onkin pelkkää kinkyauvoa sen jälkeen.

Teoriani ei kattanut tuota osaa ollenkaan, itsensä löytäminen parisuhteessa ja estoistaan pääseminen on monesti hankalia ellei mahdottomia, riippuen toki muurien paksuudesta.

IKRM

[Chmlnidae]

Onhan tätä tullut pohdittua itsekin joskus. Jotenkin, kuitenkin, tuntuu hiukan romanttiselta ajatus jostain perinnöllisyydestä. Eli en taida sille kallistua.
Toinen juttu on että genetiikka on muutakin kuin dna:ta ja rna:ta, eli siellä on sitä epigenetiikkaa ja kaikenlaista mömmöä vielä paljon paljon enemmän kuin on saatu selville toistaiseksi.
Ja sitten tuo miten ihmisten seksuaalinen identiteetti (tai identiteetti ylipäänsäkin) muodostuu, ja kuinka vaikeaa on poisoppia siihen opittuja juttuja.

[celestine]

kiintoisa aihe, on tullut samaa pohdittua.
eihän se niin kaukaa haettua ole, vastahan uutisoitiin että persoonallisuuteen ehkä vaikuttaa kontrolloivasti immuunijärjestelmä.

[Chmlnidae]

Niin joo, ja inho-reaktio on suoliston kautta yhteydessä moraaliin mielen välityksellä. Eli fyysisestä kuullusta tai nähdystä tulee arvottavan mielen sisältöä. Jep. Ihminen on kumma elukka.