Haluaisitteko homojen ja lesbojen hypetysmeiningin myös kinkyille?

[Zina]

Ja miten huono parisuhde riitoineen ja mykkäkouluineen vaikuttaa lapsiin?
Huono parisuhde voi pahimmillaan aiheuttaa myös masennusta, miten se vaikuttaa ystäviin, harrastuksiin, työelämään?

Miksi pitäisi pilata aikuistenkaan elämää riitelemällä tai mykkäkouluttamalla? Ongelma tunnistetaan, siitä keskustellaan ja se ratkaistaan. Tavalla tai toisella. Ja eletään sen ratkaisun kanssa.

[Kettu vinossa]

Miksi pitäisi pilata aikuistenkaan elämää riitelemällä tai mykkäkouluttamalla? Ongelma tunnistetaan, siitä keskustellaan ja se ratkaistaan. Tavalla tai toisella. Ja eletään sen ratkaisun kanssa.

Sinullahan on poikkeuksellisen positiivinen asenne, että kaikki parisuhteiden ongelmat voi ratkaista keskustelemalla. Varasti löytyy paljon eronneita ihmisiä, jotka ovat tästä vahvasti eri mieltä. Osa on kestänyt helvettiä jopa vuosikymmeniä uskoen turhaan, että hän voi ratkista tilanteen puhumalla, ja että tosi rakkaus kyllä kestää loputtomiin myös pelkässä vuosia kestäneessä vastamäessä.

Luottamuksen pettäminen on hyvin yleinen eron syy, mutta on totta että moni on onnistunut jatkamaan suhdetta syrjähypy(i)stä huolimatta. Mutta esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen väkivalta ovat asioita, joita ei juttelemalla saada ratkaistua. Väkivallan kierre voi olla mahdoton katkaista niin kauan kuin pysytään yhdessä. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat myös asioita, joihin moni suhde kaatuu kaikesta keskustelusta huolimatta.

Meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä. Ei kannata pilata sitä roikkumalla ihmissuhteissa, joista tulee vain paha olo.

Vinokettu, yksi avioero takana.

[Chmlnidae]

Kunhan nyt alkuun päästäisiin tilanteeseen, jossa ihmiset voisivat olla omana itsenään ja tulla hyväksytyksi, edes parisuhteissaan. Jos olemmekin hieman "vinoja". Vino on myös tilanne, jossa parisuhteessa toinen joutuu pakonedessä, luvalla tai luvatta! toteuttamaan itseään toisaalla. Saadakseen tuntea tunteen, olla hyväksytty!

Kukaan ei joudu luvatta toteuttamaan itseään toisaalla. Kyllä se on aina ihan oma valinta toimia luvatta. On omaa kusipäisyyttä syyttää puolisoa siitä että "joutuu" käymään vieraissa.

Jos tahtoo käydä vieraissa, olisi reiluinta pistää parisuhde poikki tai neuvotella avoimen suhteen mahdollisuudesta, jolloin voisi käydä vieraissa ihan luvan kanssa.

Vieraissa käynti ei ole reilua, mutta mitä reilua on parisuhteen poikkipistämisessä. Olen elämän varrella monta eroa nähnyt ja vaikka syyt ovat moninaisia, niin mitään muuta reilua niissä ei ole, kuin että molemmat osapuolet kärsii usein lähes yhtä paljon.

Parisuhteeseen kuuluu muutakin, kuin vain makuuhuone. " Sori kultsi, mut mul on seksuaalisuudessa semmoinen toinenkin puoli, josta en ole ikinä puhunut, joten adjöö. Ja nyt kun on tullut tehtyä kaikkien kannalta reilu ratkaisu, niin voiskin lähtee Tampereelle bileisiin, jos vaikka löytyis seuraa. " Musta tuo kuulostaa enemmänkin itsekkäältä ratkaisulta.

Seksuaalisuus ei ole aina mikään yksinkertainen ja helppo asia. Kyllä se voi kehittyä niin, että ajautuu tuohon Kulkurin "pakkoon". Onko silloin välttämättä huonompi vaihtoehto tuo vieraissa käynti, jos se riittää purkamaan ahdistusta ja pystyy kestämään oman huonon omantunnon? Onko moraalisesti "oikea ratkaisu" kertoa ja totaalisesti rikkoa itselle tärkeän ihmisen sydän ja romahduttaa toisen elämä, vain yleisen moraalikäsityksen takia, jos asiat voi hoitaa niin, että toinen ei koskaan saa sitä tietää?
Minä en ainakaan kykene neuvoja antaa, enkä siksi myöskään tuomitse.

Juu, en anna neuvoja enkä tuomitse minäkään. Itselle kaikkein tärkein arvo elämässä - ihan kaikkien elämässä - on vapaus.

Eli käytännössä kyse on siitä että jokaisella on oikeus elää oman sisimpänsä mukaisesti niin kuin parhaaksi näkee. En lähde tönimään. En myöskään halua tulla tönityksi.

Itse olen eronnut. Ja, kyllä, se sisälsi paljon kärsimystä: niin minulle kuin ex-puolisolleni ja myös yhteisille lapsille. Silti olen sitä mieltä että sille kärsimykselle oli perustelut. En usko että mitä vähemmän kärsimystä sen onnellisempi elämä. Uskon että kun ihminen kohtaa todellisuuden - ja todellisen itsensä, se väistämättä aiheuttaa kärsimystä. Ja hyvä niin. Sen kärsimisen toisella puolen voi juurikin olla se suurempi vapaus, ja suurempi onnellisuus, ja ennen kaikkea suurempi mielenrauha.
Mutta jokainen päättää omalta osaltaaan. Ja tämä tarkoittaa sitä ettei eletä velvollisuuden eikä sosiaalisten paineiden eikä oletusten mukaisesti. Ja joo, se ei ole helppoa mutta, noh, vapaus on vain sen kaiken arvoista.
Siinä missä arvostaa omaa vapauttaan tulee arvostaa myös muiden. Minusta on varastamista velvoittaa toisia ihmisiä elämään omien mukavuuksien ja sosiaalisten odotteiden mukaan. Mitä taas lapsiin tulee niin heille on parasta elää totuudessa ja oppia esimerkin kautta kunnioittamaan jokaisen ihmisen oikeutta elää itsensä mukaista elämää.

Rakkaus ei viihdy kuin vapaudessa. Jos kaipaa jotain toisen laista "rakkautta" niin sitten ei vain itse ole valmis olemaan vapaa. Olemaan vastuullinen (jep, tämä on siellä vastapoolina).
Se miksi rakkaus on niin ongelmallista sosiaalisissa kuvioissa liittyy juuri tuohon että yritämme ohjata sydäntämme aivoillamme. Selittelemme sille että näin on oikein ja näin kuuluu ja näin on paras. Se kun haluaisi elää unelmansa todeksi, "velvollisuus" ja "pitäisi" ei kuulu sen sanavarastoon.

Se miksi boldasin tuon "parisuhteeseen kuuluu" johtuu siitä ettei pidä sekoittaa termejä. Avioliittoon voi kuulua sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ymsetc velvollisuudet, minusta parisuhteeseen (paino sanalla suhde) kuuluu kohtaaminen, todellinen toisen ihmisen kohtaaminen ja sen mahdollistama molempien kasvu, ei sosiaaliset velvollisuudet.

Kun on myös niin että vain luopumalla voi saada tilaa uudelle. Jos täytämme elämämme - päämme ja sydämemme - velvollisuuksilla, voi olla ettei niille asioille ja ihmisille, jotka voisivat tehdä meidät onnellisiksi ja todellisiksi itseksimme, ole enää tilaa eikä mahdollisuutta.
Mutta kuten jo sanoin, jokainen valitsee itse omat kalterinsa, oli ne sitten omassa mielessä tai ulkopuolella, tai molemmissa.
Mutta jos haluaa elää niin kuin "kuuluu" niin sekin on valinta. Oma valinta. Ja siitä on vastuu. Eli ei pidä syyttää ympäristöä, edes sitä puolisoa, valinnoistaan.

Ja ps. threadin aiheeseen: Isabellaa komppailen täältä minäkin.

On se kumma jos se että joku/jotkut mölyää sellaisista asioista, joiden muuttaminen voisi tehdä joidenkin elämästä parempaa, häiritsee niitä jotka katsovat ettei asialla ole heille itselleen merkitystä. Hiukan toistan erään sanomaa: "aina tulee ajatella uhrin kannalta tilannetta" (ja ei, ei mennä siihen että kyllä niillä orjilla olisi ollut helpompaa jos orjuutta olisi vain jatkettu, tsiisus!, tai että orjia kohdellaan hyvin, hohhoijjaa).

[Underworld]

^+1
The sad story of life of many on juurikin, että kärsitään kuviossa johon on muodostunut tietyt turvallisuusrajat joita ei uskalleta lähteä muuttamaan. Suuremmalle lyhytaikaiselle epämukavuusalueelle ei astuta, ei ole halua ja uskallusta käsitellä asioita, vaikka parempi lopputulos olisi ilmeinen kaikkien osapuolien näkökulmasta

[heinrich]

^+1
The sad story of life of many on juurikin, että kärsitään kuviossa johon on muodostunut tietyt turvallisuusrajat joita ei uskalleta lähteä muuttamaan. Suuremmalle lyhytaikaiselle epämukavuusalueelle ei astuta, ei ole halua ja uskallusta käsitellä asioita, vaikka parempi lopputulos olisi ilmeinen kaikkien osapuolien näkökulmasta

+1 for that too

Tuota miettiessä ajattelee väkisinkin kuinka paljon on valmis rakastamaan.
Kuinka paljon on oikeasti valmis uskaltamaan sen toisen...
Ja itsensä eteen.

[Loc]

Miksi pitäisi pilata aikuistenkaan elämää riitelemällä tai mykkäkouluttamalla? Ongelma tunnistetaan, siitä keskustellaan ja se ratkaistaan. Tavalla tai toisella. Ja eletään sen ratkaisun kanssa.

Sinullahan on poikkeuksellisen positiivinen asenne, että kaikki parisuhteiden ongelmat voi ratkaista keskustelemalla. Varasti löytyy paljon eronneita ihmisiä, jotka ovat tästä vahvasti eri mieltä. Osa on kestänyt helvettiä jopa vuosikymmeniä uskoen turhaan, että hän voi ratkista tilanteen puhumalla, ja että tosi rakkaus kyllä kestää loputtomiin myös pelkässä vuosia kestäneessä vastamäessä.

Luottamuksen pettäminen on hyvin yleinen eron syy, mutta on totta että moni on onnistunut jatkamaan suhdetta syrjähypy(i)stä huolimatta. Mutta esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen väkivalta ovat asioita, joita ei juttelemalla saada ratkaistua. Väkivallan kierre voi olla mahdoton katkaista niin kauan kuin pysytään yhdessä. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat myös asioita, joihin moni suhde kaatuu kaikesta keskustelusta huolimatta.

Meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä. Ei kannata pilata sitä roikkumalla ihmissuhteissa, joista tulee vain paha olo.

Vinokettu, yksi avioero takana.

Sinulla on taas peruspessimistinen asenne ettei fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa tai päihde/mt-ongelmia voi parantaa kun kokemus on osoittanut ettei omalla kohdalla ongelmat ole ratkenneet. Tietysti tämä on totta puhuttaessa riippuvuudesta joka hallitsee ihmistä, väkivaltaisen APDn tai psykopaatin kohdalla, sekä uskoakseni ihmisellä joka antaa mt-ongelmalleen periksi. Alistuu olemaan ikuisesti ongelmansa orja. Lähtökohdat voivat olla miten surkeat hyvänsä, mutta jos niitä ei hyväksy ja ne tahtoo muuttaa, niitä voi muuttaa. Edellyttäen toki normaaleja inhimillisen toiminnan perustarpeita, eli toista ihmistä. Kaikkein surkeimmassa asemassa ovat juuri ne joilta puuttuvat mahdollisuudet vaikka tahto ja tarve olisivat.

Tuon ulkopuolelta en näe miksei voisi muuttua mikäli tahtoo muuttua. Muutos on usein toki työläs, mutta lyöminen on normaalille ihmiselle päätös ja niin on lyömättömyyskin. Mentaaliraiskaus on päätös jos ymmärtää tekevänsä päätöksen. APD ei ymmärrä josta syntyvät ongelmat. Eli voi päättää pieksääkö jonkun verbaliikalla ja syvemmillä keinoilla maan rakoon, vai ei. Se että jotain pystyy tekemään ei tarkoita että sitä olisi tehtävä.

Toisessa päässä on yhden lyönnin ruikuttajat jotka ovat rassanneet toista vuosikausia ja uhriutuvat heti kun toinen pistää fyysisesti vastaan. Toisessa päässä taas vuosikausiksi nyrkkeilysäkeiksi alistuneet ei-masokistiset ihmiset jotka uskovat hyvää vaikka todisteet toiseen tulevat tasaiseen tahtiin. Ja tietysti päiden välillä kaikenlaista taapertajaa. Ja suhteesta ei lähdetä vaikka oma tai lasten henki on jatkuvasti katkolla. Liekkö nämäkin niitä joilta puuttuvat voimavarat, eli edes se yksi ihminen johon luottaa ja joka osaisi käyttää järkeään. Ja suhteesta jossa on lapsia, lähteminen on aina iso kynnys.

Päihde ja mt-ongelmat, muna ja kana. Veikkaisin että pahasti mt-ongelmaisilla itsehoito päihteillä on suht yleistä ja siksi kaupungilla kulkevat päihdeongelmaiset vaikuttavat niin töhöiltä. Seurausta siitä ettei hoitopaikkoja ole. Korvaushoitojono on kolmisen vuotta. Psykiatrille pääsee kuukauden, parin päästä kun akuutti olisi tänään jne. Tähän puoleen ei ole ollut varaa ja tulokset näkyvät. Kuitenkin jos ei taas ole jotain ylitsepääsemätöntä pohjaongelmaa niin en näe miksei päihdeongelmasta voisi selvitä. Tai mt-ongelmasta. Toiselle riittää päätös että tapahtuu, toinen tarvitsee enemmän apua. 

Se että riittävän kieroutunut suhde niin omaa pahaa oloa ei huomaa, ja pieni hyvä saa suunnattomat mittasuhteet. Se lupaus tai keskustelu sadasta edellisestä pieksämisestä ja lupauksesta huolimatta antaa toivoa koska haluaa uskoa. Siksi ei liene suhteita joissa tulisi yksinomaan paha olo tai ne olisivat nopeasti entisiä. Sen sijaan väärinkin perustein uskoa ja toivoa tulevaisuuteen antava ongelmaosapuoli voi olla ongelmien ulkopuolella sitä mitä toinen kokee tahtovansa/tarvitsevansa. Siksi siitä on myös niin hankala erota vaikka syytä olisi. Kaiken hyväksi koetun takia. Rakkauden sokeus toimii yksinkertaisempana selityksenä.

Tasapainoilua hyvien ja huonojen puolien kanssa. Syitä toki paljon enemmän, mutta malli toimii myös vaikkapa pelosta johtuvissa ongelmissa. Keskustelu ratkaisee jos ihmiset ovat kykeneviä ratkaisemaan asian keskustelulla. Nuo alussa mainitut ryhmät eivät ole. Kuitenkin 95%+ ihmisistä voi ratkaista ongelmat keskustelemalla mikäli tahtoa löytyy. Mt-ongelmiin on hoitoa, joskin nykyään luokattoman surkeasti hoidettuna. Syy ei ole hoitohenkilökunnan vaan talouspäättäjien. Päihdeongelman voi ratkaista jos päihde ei ole elämää rakkaampi.

Arviointia ja valintoja. Virheiden teko on inhimillistä. Se sitten miten niiden kanssa elää tai miten ne korjaa.

[Kettu vinossa]

Kuitenkin 95%+ ihmisistä voi ratkaista ongelmat keskustelemalla mikäli tahtoa löytyy.

Vain jos on tahdon lisäksi rahaa yksityisen puolen palveluihin ja mahdollisuus tarvittaessa muuttaa toiselle paikkakunnalle tarvittavien palvelujen perässä.

[Loc]

Kuitenkin 95%+ ihmisistä voi ratkaista ongelmat keskustelemalla mikäli tahtoa löytyy.

Vain jos on tahdon lisäksi rahaa yksityisen puolen palveluihin ja mahdollisuus tarvittaessa muuttaa toiselle paikkakunnalle tarvittavien palvelujen perässä.

Mitään ei voi tehdä itse? Eikö silloin puutu juuri tahtoa tehdä?

[Kettu vinossa]

Kuitenkin 95%+ ihmisistä voi ratkaista ongelmat keskustelemalla mikäli tahtoa löytyy.

Vain jos on tahdon lisäksi rahaa yksityisen puolen palveluihin ja mahdollisuus tarvittaessa muuttaa toiselle paikkakunnalle tarvittavien palvelujen perässä.

Mitään ei voi tehdä itse? Eikö silloin puutu juuri tahtoa tehdä?

No, voihan rahaa tehdä itsekin, mutta viimeksi kun tarkistin niin se oli laitonta. Mutta toisaalta sitten voisi päästä talousrikoksesta vankilaan ja ehkä huono suhde kariutuisi siihen tai pääsisi ainakin suhteessa pidemmälle tauolle...


Joo, pitänee varmaan palata ketjun aiheeseen. Minä taidan lopettaa kommentoinnin tähän ketjuun. Pääsanomani oli siis, että mielestäni hypetystä ei tarvita (koska se voi johtaa vain uusiin ongelmiin ja väärinkäsityksiin, tyyliin mitä 50 Shades of Grey -hype on tehnyt), mutta valistusta tarvitaan kyllä lisää sekä kinkyilystä, seksuaalivähemmistöistä, sukupuolivähemmistöistä ja erilaisista seurustelumuodoista, kuten polyamoriasta.

[Zina]

Miksi pitäisi pilata aikuistenkaan elämää riitelemällä tai mykkäkouluttamalla? Ongelma tunnistetaan, siitä keskustellaan ja se ratkaistaan. Tavalla tai toisella. Ja eletään sen ratkaisun kanssa.

Sinullahan on poikkeuksellisen positiivinen asenne, että kaikki parisuhteiden ongelmat voi ratkaista keskustelemalla. Varasti löytyy paljon eronneita ihmisiä, jotka ovat tästä vahvasti eri mieltä. Osa on kestänyt helvettiä jopa vuosikymmeniä uskoen turhaan, että hän voi ratkista tilanteen puhumalla, ja että tosi rakkaus kyllä kestää loputtomiin myös pelkässä vuosia kestäneessä vastamäessä.

Luottamuksen pettäminen on hyvin yleinen eron syy, mutta on totta että moni on onnistunut jatkamaan suhdetta syrjähypy(i)stä huolimatta. Mutta esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen väkivalta ovat asioita, joita ei juttelemalla saada ratkaistua. Väkivallan kierre voi olla mahdoton katkaista niin kauan kuin pysytään yhdessä. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat myös asioita, joihin moni suhde kaatuu kaikesta keskustelusta huolimatta.

Meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä. Ei kannata pilata sitä roikkumalla ihmissuhteissa, joista tulee vain paha olo.

Vinokettu, yksi avioero takana.

Niinpä, ratkaisu voi keskustelun tuloksesta riippuen olla joko jääminen & sopeutuminen tai eroaminen. Toista ihmistä kun ei voi muuttaa, vaan ainoastaan omaa suhtautumistaan. Jos toinen ei pysty keskustelemaan, niin sittenhän voi tehdä ratkaisun ihan itsekseen. Riitely on turhaa ja kuluttavaa. Ja kyllä minäkin olen siitä osani saanut, sekä lapsuudenkodissa että omakohtaisesti. Yritän kuitenkin oppia virheistäni ja asennoitua positiivisesti.

[Loc]

Toista ei voi muuttaa, mutta toinen voi muuttaa itseään jos tahtoo.

[chilinen]

Miksi tahtoa, jos siitä on vain ongelmia? Antaa kunkin olla, mitä on, ja jos se ei toiselle sovi, sou?

[Loc]

Kaikista muutoksistako on siis vain ongelmia? Muutos huonompaan päin? Itse lähden siitä että muutosta rakennetaan parempaan päin. Mutta kukin tyylillään.

[onez]

hassu topikki

vastaan tohon otsikkoon kun en ranskan vallankumouksista yms tiedä mitään...
Eli vastaus on joo, mikä ettei. Tai no, mitenköhän niitä homoja ja lesboja on hypetetty? Tietoisuus on mun mielestä hyvä asia.. asiassa kun asiassa

[Alexios]

Niin, joidenkin mielestä mikä tahansa ulostulo on hypetystä.