Baarin kannatusmaksut
Lainaus käyttäjältä: telle - 13.03.2011, 09:43Eilisissä bileissä kävimme keskustelua aiheesta, joten teenpä nyt elämäni ensimmäisen keskustelun avauksen Isännän kanssa totesimme, että "roolit" ovat koko ajan läsnä meidän arjessamme, vaikka käytännöt sessiot ovatkin jääneet vähemmälle. Meidän perhemallimme muistuttaa lähinnä 50-luvun tapoja, mutta positiivisessa mielessä. D määrää kaapin paikan ja tekee päätökset, mutta keskustelulle on tilaa ja subilla mahdollisuus mielipiteeseen. Myös subilla on oikeus tunteisiin, kiukutteluunkin, vaikka todennäköisesti seuraukset tuntuvat pepussa ennemmin tai myöhemmin Tuo on meidän tapamme, mutta kuulisin nyt mielelläni muidenkin mielipiteitä. ***olen ymmärtänyt, että elin tälläistä suhdetta. Mies oli dominoiva luonnostaan, mutta samalla olin suojeltu ja hellitty naisena.
Eilisissä bileissä kävimme keskustelua aiheesta, joten teenpä nyt elämäni ensimmäisen keskustelun avauksen Isännän kanssa totesimme, että "roolit" ovat koko ajan läsnä meidän arjessamme, vaikka käytännöt sessiot ovatkin jääneet vähemmälle. Meidän perhemallimme muistuttaa lähinnä 50-luvun tapoja, mutta positiivisessa mielessä. D määrää kaapin paikan ja tekee päätökset, mutta keskustelulle on tilaa ja subilla mahdollisuus mielipiteeseen. Myös subilla on oikeus tunteisiin, kiukutteluunkin, vaikka todennäköisesti seuraukset tuntuvat pepussa ennemmin tai myöhemmin Tuo on meidän tapamme, mutta kuulisin nyt mielelläni muidenkin mielipiteitä.
--vaatii aika vahvan ihmisen ja hyvän suhteen jotta voi antaa vallan toiselle.
Mulla ei onnistuisi 24/7 suhde,ihan sen takia kun lapset on pieniä vielä, voisivat ihmetellä aikalailla..jonkinlainen sessio-suhde ehkä mutta ne näkemisetkään ei onnistuisi kovin usein...mä voisin tahtoo sellasen parisuhteen ihan missä vois sit kinkyillä sopivasti
Onhan se totta että kun lapset on pieniä, kaikenlainen kahdenkeskinen leikkiminen on hankalampaa... Mutta... Jos se arjen suhde muutoinkin on sellainen, että toinen vie ja toinen viksee mutta tulee pyyteettömästi perässä mihin vain, on helpompaa sekoittaa sellaisiakin asioita arkeen mukaan, joita lapset ei huomaa. Tai jos huomaavat niin tottuvat siihen ja pitävät sitä normaalina "meidän elämänä". Vaikkapa jos lapset jo pienestä pitäen oppivat siihen että äiti ja isä pukeutuu joksus kumiin ja muoviin... tai vaikka 24/7... siitä tulee heille luonnollista. Eivätkä he myöhemminkään pidä sitä kovin erikoisena kun alkavat jo itse ajatella. Kyllähän kysymyksiä voi tulla, mutta kun vastaa rehellisesti niin homma pelittää. "Väkivaltaa" sisältävät ja muutoin pelottavat jutut on hiukan eri asia. Niitä ei pidäkään lapsille näyttää. Eteenkään silloin kun he eivät sitä vielä pysty itse käsittelemään ja vetämään rajaa sille, milloin lähde ja kohde saavat nautintoa ja hyvää oloa pahan olon sijaan. Vanhempien keskinäinen suhde heijastuu varmasti lapsista. Myös silloin kun puolisot ovat onnettomia sen takia, että eivät voi... tai uskalla elää sellaista parisuhdetta kuin haluavat. Lapsetkin oppivat ymmärtämään pikkuhiljaa sen, mikä on asia josta ei puhuta muualla kuin kotona ja he eivät siitä ahdistu, jos voivat siitä äidin ja isän kanssa puhua. Kumi- ja nahkahuppujakin voi yhdistää leikkeihin erilaisten satuolentojen muodossa ja jos äiti pukeutuu isän mielestä seksiskkäästi vaikkapa lumikiksi voi se olla lapsista erityisen mieluista ja mikä sen parempaa kuin jos se sadun metsästäjä vielä suutelee äitiä ja pitää häntä muutoinkin hyvästä. Se kertoo onnellisuudesta lapsille, vaikka se kertoo ihan jostain muusta puolisoille. Ja vaatteitten allehan voi piilottaa mitä eriskummallisimpia asioita ja esineitä ilman että lapset sitä yhdistää mihinkään heiltä kiellettyyn.Että eikun mielikuvitusta liikkeelle ja pelit ja leikkit pystyyn.