Alistumisesta

[Perhonen89]

Mä tykkään palvella heitä, jotka ovat läheisiä minulle. Koen palvelemisen myös eräänä alistumisen muotona. Minusta on upeaa, jos saan esimerkiksi suihkussa pestä D:n päästä varpaisiin. Tai tuoda aamiaista sänkyyn. Sellaisia pikkuasioita, jotka vahvistaa suhdetta. Teen tuota kyllä myös niiden kumppaneiden kanssa, joiden kanssa ei ole D\s-viritystä. Silloin se on lähinnä nautinnon ja hyvän mielen tuottamista. Kummassakin tapauksessa saan itse paljon nautintoa ja mielihyvää.

Juu ja tuollaista palvelemista/huomionosoittamista olisi hyvää pitää suhteen kuin suhteen kulmakivenä. Pienet tai isot huomionosoitukset piristävät ja vahvistavat jokaista suhdetta. Mutta huomionosoitusten pitää olla mielestäni myös molemminpuolisia.

[idänmusta]

perhonen puhuu vähä mut asiaan,yhdyn tekstiisi

[Viridian]

Hankalaa se on Dominoivan alkaa kertoa, milloin alistuva alistuu oikeasti ja milloin leikisti. Jos siis ei itse ole koskaan alistunut, oikeasti tai leikisti.

Tuolla ylempänä joku dominoiva pohti sitä, onko leikisti alistuminen alistumista. Se on minusta ihan hyvä kysymys, ja sen voinee esittää, vaikka ei olisi asiantuntija siinä, miten nämä käytännössä erotellaan. Saati että olisi itse ahkerasti alistunut.

Itse olen tyytynyt siihen, että jos joku alistuu minulle niin uskottavasti, että kykenen siihen uskomaan, että illuusio ei hajoa sillä hetkellä, kun kohtaamme, se riittää minulle. Syvällä sielussaan ihminen sitten joko alistuu oikeasti tai leikisti, mistä minä sen voin tietää. Tasapuolisuuden vuoksi, ei hänkään voi tietää alistanko tarpeesta, halusta vai vitsin vuoksi.

Ja silloin kun itse olen sillä puolella pöytää, että alistuisin, niin sama homma. Jos en ole uskottava, niin se on molempien tappio, mutta mikä on totuus, tietääkö ihminen aina itsekään?

Sen tiedän, että jos yhteinen fiilis ei ole oikea, se ei ole. Minun ajatuksissani, jos henkilö ei alistu oikeasti, ja sen huomaa, homma on aika lailla turhaa. Tottakai edelleen voi tehdä mitä vain, ja onhan se joskus ihan hauska vain päästä tekemään. Ja kaikkea pientä voi tehdä ihan vain urheilun kannalta tai demona. Mutta jos nyt ajatellaan suhdetta, missä minä paljastan itseni ja erityisyyteni ja asiat joista nautin, niin vähimmäisvaatimus sille toiselle on olla omassa osuudessaan yhtä rehellinen, ja jos ei ole vastakappale, ei sitten sellaista ala esittämään.

Mutta sitten aloittajan jakoon fyysisestä ja psyykkisestä ja sosiaalisesta. Se oli erikoinen tuore ajatus, varsinkin sosiaalisen tuominen mukaan määrittelyyn. Itse ajattelen, että jo ennen kuin mitään fyysistä on tarjolla, jotain on pitänyt tapahtua psyykkisesti. Jos ihminen tarjoaa ruumiinsa kohteeksi alistumatta päänsä sisällä, hän lienee itse hakemassa jotain, vaikkapa kipua tai fetissin tyydyttämistä, jolloin en ajattelisi häntä alistumassa vaan jotain muuta. Mutta tottakai joku voi ajatella toisin, että voisi alistua vain fyysisesti, ilman että silmien takana liikahtaisi mikään. Käytännön tasolla olen kohdannut eniten ihmisiä, jotka kykenevät sopivissa olosuhteissa alistumaan ensin ajatuksiensa tasolla, ja sitten fyysisestikin.

Ja sitten tämä sosiaalinen puoli: väkivaltaisissa parisuhteissa kontrolli on usein vahvana myös ja nimenomaan sosiaalisella puolella. Fyysinen osa näitä BDSM- tai D/s -asioita on ehkä vaikea selittää ulkopuolisille, koska joissain parisuhteissa on sitä oikeaakin väkivaltaa. Mutta arvelisin, että eipä tuo sosiaalinen ole varmaan sen helpompaa, samasta syystä. Samoin oikeassa elämässä raja toivotun ja ei-konsensuaalisen sosiaaliseen elämään kohdistuvan kontrollin välillä voi olla aika hento, ja jokainen voi kuvitella yhtälöön sen tavanomaista mustasukkaisemman dominoivan.

Itse en ajattele haluavani erityisesti kontrolloida toisen sosiaalista elämää, varmaan lähinnä reiluuden vuoksi, kun polynä katson olevani itse tilivelvollinen lähinnä vain yhteisille sopimuksille, kokonaisuuden toimivuudelle ja omalle moraalilleni. Mutta tässäkin käytäntö muodostuu helposti sellaiseksi, että jos on pidemmän aikaa suhde, siihen tulee väkisin mukaan elementtejä myös muualle kuin varsinaisiin sessioksi tunnistettaviin osiin. Esimerkiksi raportointi.

Sitten tuolla oli se ikuinen kahtiajako alistuvat ja alistettavat. Ihme juttu sinänsä, kun tuntemani ihmiset ovat jossain pitkällä janalla missä kukakin, preferoiden sitä tai tätä, mutta harvemmin suoraan vain sitä tai tätä. Mutta joo, samapa se mulle miten kukin itsensä näkee, ja itse pidän enemmän ihmisistä, joiden kanssa ei tarvitse vääntää joka kerta erikseen miten se nyt menikään, jokohan sitä voisi alkaa alistumaan ilman painia. Nimimerkki laiska ja huono painimaan.

Vir

ps. Minusta on kivaa pestä sub suihkussa päästä varpaisiin, varsinkin hiustenpesu on kiva lemmikkihenkinen juttu, jossa toinen saa osoittaa luottamusta ja rentoutta käsittelyyn. Sitäpaitsi pitäähän sitä auttaa pesemisessä jos on itse edesauttanut sotkeutumista . Mutta en ole ajatellut olevani siinä palvelemassa, oikeasti tai leikisti. Sen sijaan sunnuntaisin, kun paistan aamupalaksi lettuja palkinnoksi urotöistä, sen katson palvelemiseksi, ja omistautumiseksi, ja huumoriksi ja reiluudeksi minulle tärkeitä ihmisiä kohtaan.

[IKRM]

Mutta jos nyt ajatellaan suhdetta, missä minä paljastan itseni ja erityisyyteni ja asiat joista nautin, niin vähimmäisvaatimus sille toiselle on olla omassa osuudessaan yhtä rehellinen, ja jos ei ole vastakappale, ei sitten sellaista ala esittämään.

Miten mielellään naiset saisivatkaan kaiken sen mitä Dominoivalla on annettavanaan, ja välttyisivät itse antamasta yhtään mitään, tai antaisivat erittäin vähän.

Se on paitsi itsekästä myös narsistista, ja erittäin erittäin yleistä tässä skenessä.

IKRM

[Ms. M]

Mä nyt lähinnä ajan takaa sitä, ettei yksikään Dominoiva voi lukea alistuvan ajatuksia. Minut alistumisen tunne yllättää joskus todella oudoissa tilanteissa. Eikä siihen tarvita välttämättä kuin Dominoivan läsnäolo. Ei eleitä, ilmeitä, katseita, sanoja, mitään temppuja. Vain läsnäolo. Sellaisen ihmisen läsnäolo, joka saa minut tuntemaan itseni turvatuksi, arvostetuksi juuri sellaisena kuin olen.

Siinä tilanteessa yleensä Dominoivalla ei ole hajuakaan tilastani, mutta teen sen kyllä äkkiä selväksi.

Jos ei ole ikinä alistunut kenellekään, ei voi täysin ymmärtää alistumista. Sama pätee myös dominointiin.

[nicolaus]

Mä nyt lähinnä ajan takaa sitä, ettei yksikään Dominoiva voi lukea alistuvan ajatuksia. Minut alistumisen tunne yllättää joskus todella oudoissa tilanteissa. Eikä siihen tarvita välttämättä kuin Dominoivan läsnäolo. Ei eleitä, ilmeitä, katseita, sanoja, mitään temppuja. Vain läsnäolo. Sellaisen ihmisen läsnäolo, joka saa minut tuntemaan itseni turvatuksi, arvostetuksi juuri sellaisena kuin olen.

Siinä tilanteessa yleensä Dominoivalla ei ole hajuakaan tilastani, mutta teen sen kyllä äkkiä selväksi.

Jos ei ole ikinä alistunut kenellekään, ei voi täysin ymmärtää alistumista. Sama pätee myös dominointiin.

Nyt puhuit asiaa. Dominointi/Alistaminen ei ole subin vähättelyä, lyttäämistä, pennalismia eikä sen tarkoituksena ole saada subia tuntemaan itseään mitättömyydeksi. subin tulee tuntea olonsa turvalliseksi ja myös arvostetuksi, ei heittopussiksi.

Parhaat tavat alistaa löytyy arjen pikku tilanteista, ihan vaikka kauppareissulta.

[Sinisukka]

Itse koen että ensisijainen seksuaalinen identiteettini on alistuva, vasta sen jälkeen tulevat muut, kuten polyhenkisyys, fetissit ja kumppanin sukupuoleen liittyvät kiinnostukset. Nuorempana myös oletin, että identiteetilleni keskeistä olisi olla jonkun tietyn Domin vakiintunut sub ja että olisin ehjä ensisijaisesti suhteen kautta. En kuitenkaan oikein löytänyt Dominoivaa, joka olisi halunnut sitoutua minuun siinä määrin, kuin koin silloin tarvitsevani, enkä vaihtuvien kumppaneiden kanssa sessioidessani tuntenut itseäni kokonaiseksi. Nykyisin olen ollut huomaavinani, että subiuteni identiteettinä ei ole enää niin vahvasti sidoksissa siihen, millaisessa suhteessa/suhteissa satun olemaan.

Luultavasti osittain väärin kanavoidun alistumistarpeen; mm. luonteessani perusvireenä olevan miellyttämisenhalun ja jonkinlaisen läheisriippuvuuden vuoksi olen nuorempana ajautunut parisuhdeväkivaltaa sisältävään suhteeseen, josta puuttuivat hyvälle D/s-suhteelle ominaiset piirteet, kuten turvallisuus, hyväksyminen, huolenpito ja ehdoton konsensuaalisuus.
Nykyisin haluan pitää subiuden poissa elämäni tietyistä osa-alueista, vaikka se saattaakin ajoittain nousta esiin missä tahansa, eli siis jollain tasolla tunnen olevani Domiini nähden 24/7-sub, mutten halua 24/7-suhdetta, vaan että parisuhteella ja D/s-suhteella on omat selvästi rajatut aikansa. Mm. jotkut sosiaalisen alistamisen tavat eivät tällä hetkellä käy enkä suostuisi käsittelemään suhteen arkipuoleen liittyviä ristiriitoja sessiossa.

[Guide-Master]

Hankalaa se on Dominoivan alkaa kertoa, milloin alistuva alistuu oikeasti ja milloin leikisti. Jos siis ei itse ole koskaan alistunut, oikeasti tai leikisti.

Niin, taita alistaja määritellä sen milloin alistuminen on riittävää, eli se että näkee ja tuntee sen että alistuja on oikealla tavalla käytytyvä, sillä alistisessa juuri puututaan nimen omaan käytäkseen. Tälläin on hyvin helppo kun on itse alistuja itse määrittelee itselleen mikä on riittävä.

[Ms. M]

Hankalaa se on Dominoivan alkaa kertoa, milloin alistuva alistuu oikeasti ja milloin leikisti. Jos siis ei itse ole koskaan alistunut, oikeasti tai leikisti.

Niin, taita alistaja määritellä sen milloin alistuminen on riittävää, eli se että näkee ja tuntee sen että alistuja on oikealla tavalla käytytyvä, sillä alistisessa juuri puututaan nimen omaan käytäkseen. Tälläin on hyvin helppo kun on itse alistuja itse määrittelee itselleen mikä on riittävä.

Tokihan subi voi käyttäytyä toivotulla tavalla ja olla "alisteisessa tilassa", mutta tekeekö subi sen, koska on alistunut vai koska haluaa vain selvitä tilanteesta? Harmi vain, ettei Dominoiva voi kuitenkaan lukea subin ajatuksia. Ei tuntea subin tunteita. Alistumisen TUNTEESTA (se vapaus, turva, rauha) tietävät vain he, jotka ovat sen kokeneet. Alistuva voi käyttäytyä alistuvasti ja olla silti henkisesti todella kaukana alistumisen tunteesta.

[nicolaus]

Ms M, alistuminen ja alistaminen ei ole leikkiä vaan arkea.

[Ms. M]

Mun pointti oli (selitin huonosti ilmeisesti), ettei Dominoiva voi tietää TÄYSIN mitä alistuvan päässä liikkuu ja samoin, ei alistuva voi tietää TÄYSIN mitä Dominoivan päässä liikkuu. Jotain jää aina piiloon, kummaltakin.

Tää oli tässä mun osalta. Over and out.

[Pulseproto]

..kenenkään ajatuksia tarvii lukea, mutta kyllä kaikissa hyvissä ihmissuhteissa pariskunnat toivonmukaan oppivat ennakoimaan ja vähintäinkin lukemaan elekielestä -noh, aika paljon.. Väittäsin että juuri edellämainittu on sitä ns. "kemiaa"..  Ja hope, pätee myös D/s -ja muissakin kinky-jutuissa.. fatalistinen oma päätelmäni on että, jollei.. niin " se suhde on sitten taputeltu..."

[Nick]

Älä nyt rupee Pulse romanttikseksi    Kemia on sitä että panettaa. Kemiaa parantavat esimerkiksi naisen tissit tai miehen status.

[Pulseproto]

Nick.. joo..  joku muinainen panomies keksi silikonin ja osingot...

[Guide-Master]

Hankalaa se on Dominoivan alkaa kertoa, milloin alistuva alistuu oikeasti ja milloin leikisti. Jos siis ei itse ole koskaan alistunut, oikeasti tai leikisti.

Niin, taita alistaja määritellä sen milloin alistuminen on riittävää, eli se että näkee ja tuntee sen että alistuja on oikealla tavalla käytytyvä, sillä alistisessa juuri puututaan nimen omaan käytäkseen. Tälläin on hyvin helppo kun on itse alistuja itse määrittelee itselleen mikä on riittävä.

Tokihan subi voi käyttäytyä toivotulla tavalla ja olla "alisteisessa tilassa", mutta tekeekö subi sen, koska on alistunut vai koska haluaa vain selvitä tilanteesta? Harmi vain, ettei Dominoiva voi kuitenkaan lukea subin ajatuksia. Ei tuntea subin tunteita. Alistumisen TUNTEESTA (se vapaus, turva, rauha) tietävät vain he, jotka ovat sen kokeneet. Alistuva voi käyttäytyä alistuvasti ja olla silti henkisesti todella kaukana alistumisen tunteesta.

Niin, tässä varmaan yleistät sen, että alistajat eivät tunne mitään, jolloin tunne puoli on vain alistujalla. Tämä monelle alistajalle neuvoksi, eli anna alistajalle tilaa, jos hän ei miellytä tässä tilassa pienennä tila takaisin. Eli kun antaa toiselle mahdollisuuden käyttäytyä kuin haluaa, niin voi tarkkailla osaako hän käyttäytyä.