Julmuus, kauheus.. .

[Perhonen89]

Kiitoksia kontribuutioistaein.

There's a streak of evil in me.

Jotain, joka erottaa tämän siitä kepeänlämpimästä perhehenkisestä "piiskatipiiskati-hehhehhheh" -tunnelmasta joka vallitsee ja joka on aina yhtä ilahduttavaa.

Tiedän jänistäväni, koska tämä maailma kaikessa upeudessaan ei ole kaltaisilleni rikkinäisille matelijoille.

Kaikki taannoinen "jälkihoidosta" oli toki vain oheishavainto, koska kaanon antaa ymmärtää  The fuck I care.

Kaikki tämä kertoo mielenmaisemasta jossa nautiskelen päivälliseni ympärilleni seivästettyjen uhrien kitinässä.

Ristille jokunen.


  Tervetuloa.

  * )

Äkkiseltään luettuna kuulostaa jopa vähän pelottavalta tämä teksti.

[Viridian]

Minun maailmassani ei ole vain mustaa ja valkoista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aloituksessa mainittu hellyys on olemassa aina, mutta se on olemassa yksinään harvoin jos koskaan. Olen niin epätäydellinen ihminen, että tahraan hellyyden himolla ja halulla satuttaa, huumorin liian mustilla sävyillä, ja hyvä tahtokin on olemassa eniten silloin, kun se hyödyttää itseäni tai yhteisöäni.

Julmuuttakaan en osaa laittaa kaikkea kerralla peliin, vaan laimennan sitä moraalilla ja liian huolellisella harkinnalla. Aloituksen osista vain välinpitämättömyys on jotain, mitä en oikein osaa. Hetkellisesti, välineenä saada aikaan jotain, tilanteessa jossa muut keinot on arvioitu hankalammiksi lopputulokseen pääsemiseksi, niin kyllä, mutta valitettavasti oma versioni on kuin maitokahvia verrattuna parempien psykopaattien espressoon.

Mutta siis, mikä on se ongelma. Ongelma on se, jos ihmiset olettavat, että BDSM olisi aina jotain hyvien ihmisten puuhastelua ja mustan puolen melkein täysin valkeaksi pessyttä väkeä konsensuaalisesti yhdessä viihtymässä. Varsinkin ne ihmiset, jotka tietävät tarvitsevansa huolellista jälkihoitoa, heidän pitää tajuta, että ei voi olettaa, että jokainen joka näitä harrastaa, olisi itse jo ihmisenä kehittynyt jollekin myyttiselle tasolle. Yleisempää on näihin päätyminen siksi, että on oma halu ja tarve ja himo ja taipumus, eikä se yksin takaa mitään. Seurauksena suhteita ja sessioita, missä toista ihmistä ei aina kohdata edes välttävällä moraalilla, tai edes välttävillä taidoilla havaita toisen tarpeet ja vastata niihin. Ja sitten se osa, minkä moni haluaisi unohtaa: niitä melkein mustia enkeleitä on, ja niille löytyy vastapareja, ja yhdessä he voivat saada mitä kukin haluaa, vaikkapa aitoa julmuutta ja välinpitämättömyyttä muista kuin itsestä.

Vir

[quipu]

Mutta siis, mikä on se ongelma.

 Ongelma on se, jos ihmiset olettavat, että BDSM olisi aina jotain hyvien ihmisten puuhastelua ja mustan puolen melkein täysin valkeaksi pessyttä väkeä konsensuaalisesti yhdessä viihtymässä.

 Varsinkin ne ihmiset, jotka tietävät tarvitsevansa huolellista jälkihoitoa, heidän pitää tajuta, että ei voi olettaa, että jokainen joka näitä harrastaa, olisi itse jo ihmisenä kehittynyt jollekin myyttiselle tasolle.

 Yleisempää on näihin päätyminen siksi, että on oma halu ja tarve ja himo ja taipumus, eikä se yksin takaa mitään. Seurauksena suhteita ja sessioita, missä toista ihmistä ei aina kohdata edes välttävällä moraalilla, tai edes välttävillä taidoilla havaita toisen tarpeet ja vastata niihin.

Ja sitten se osa, minkä moni haluaisi unohtaa: niitä melkein mustia enkeleitä on, ja niille löytyy vastapareja, ja yhdessä he voivat saada mitä kukin haluaa, vaikkapa aitoa julmuutta ja välinpitämättömyyttä muista kuin itsestä.

Täytyi ihan alleviivata tätä-
On varmaan aika vaikea asia olla todettu terveeksi ja jos sittenkin on sairas mieletään.
Kun mm. sadomasokismi poistui sairausluokituksista,senhän on pakko olla tervettä,eikä ole mitään mahdollisuutta,että mukana olisi "pimeitä ihmisiä"- tuohan ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Se taas pitää paikkansa, että oikeastaan "terveyttä" on vaikeampi määritellä- pylväspyhimyksiä ja täyttä ideaali urbaania elämää sitä vastoin on aika helppoa nähdä nykyisin-tai ainakin kaikki palstat ovat täynnä sitä, millaista on terve seksuaalisuus ja millaiseen ja miten kaikilla on oikeus ja mahdollisuus. Halut on ja jos ei joku niitä täytä, etsitään toiveiden täyttäjä, koska oikeus ja niin kuuluu olla.
Onko ihmiset jotka saavat "toteutetuksi" prosentin seksuaalisuudestaan terveitä vai sairaita ja pimeitä.
Tuolla baaritiskillä on aihe, jossa pohditaan, että onko sopivaa tikkauttaa itseään seksileikkien vuoksi julkisen terveydenhuollon puolella, kun ensin on 3 promillen kaatokännissä annettu lupa ja osoitettu halu-
onko näissä "ääripäissä" jokin tolkku- ei seksielämää ja sitten toisaalla yhteiskunnan varojen käyttäminen juopposeksileikkeihin- onko noi sittenkään niin pimeitä juttuja- sanotaan ettei sairaalla ole sairaudentuntoa-
jos oman työn ja elämänkokemuksen pohjilta miettii, niin onkohan niin, että ihminen joka ei ymmärrä omaa sairauttaa lainkaan, on lähinnä syyntakeeton-

Miten yhteisön ja yhteiskunnan tulisi suhtautua syyntakeettomuuteen? No monia asioita ajatellaan kuitenkin tuottavuutena tai tuottamattomuutena,rahana-

[Hirvaz]

Mites Hirvaz, oliko sulle toi empatia käsitteenä tuttu millään tavoin? Herättääkö mitään tunnetta esim. jos toinen itkee hädissään, ja tarvitsee ehkä hiukan hellyyttä päästäkseen yli?

Käsitteenä hyvinkin, tunteenakin erittäin. Hädissään itkijätkin tyypillisesti selviävät vaikka tulisivat potkituiksi kuutamolle, ainakin elleivät alastomina pakkaseen, etäällä avusta.

Siinäpä se: Olen mitä hellämielisin kaikenhalaaja, kunnes pedon sallitaan vallita, ja sittemminkin. Joskus silkka suojelunhalu herää jo katsellessa mahdollista saalista, toisinaan parku jättää tyystin patsaaksi. Vaihtolämpöinen par excellence.

Sanottakoon edelleen, jotta tyrske tyyntyy aikanaan. Harvemmin sentään pedon tultua ravituksi sen tarvitsee raadella enemmälti.


  * )

[Hirvaz]

Äkkiseltään luettuna kuulostaa jopa vähän pelottavalta tämä teksti.

Kiva jos.


  * )

[Hirvaz]

Sekä Vir ja quipu, kaiken sanasalaatin tuolla puolen, kiitos.


  * )

[Hirvaz]

Mites Hirvaz, oliko sulle toi empatia käsitteenä tuttu millään tavoin? Herättääkö mitään tunnetta esim. jos toinen itkee hädissään, ja tarvitsee ehkä hiukan hellyyttä päästäkseen yli?

mitä hellämielisin kaikenhalaaja

Tahi siis vielä täsmennettäköön: Humanisti, jopa filantrooppi, eläinten- ja luonnonystävä mitä syvimmin, taiteenrakastaja, esteetikko, filosofi sekä tyystin säälimätön maanpiirin raunioittaja, lesket varrastava verisuinen haaskaolento.


  * )

[Hirvaz]

And finally bored.


  * )

[Morgul]

Mulle koko aiheesta tuli ekana mieleen hyvinvoivien ja yltäkylläisyydessä piehtaroivien länsimaisten tapa olla mukamas jotenkin paha ja leikkiä turvateatteria.  Mutta no mitä helvettiä, kyllähän seksuaalinen vallankumous - valistusajan perillisenä - oikeuttaa tällaiseenkin hauskaan Sehnsuchtiin.    Terve ja tasapainoinen aikuinen ihminen kestää kyllä pientä tylytystä jos niin on sovittu.
Itse en jaksa teeskennellä pahempaa tai kiltempää kuin olen.

[Hunajakalu]

Olin edellisessä elämässäni valtion virassa työskennellyt ammattipyöveli 1500-luvun loppupuolen Pariisissa.
Minulla on edelleen muistumia siitä työstä niin paljon, että voisin kirjoittaa asiasta laajan teloittajan ohjekirjan.
Toteutin työssäni valtaapitävien julmuutta käytännössä ja päästin nopeasti päiviltä kuolemaan tuomittuja rikollisia.
Ammattiini kuului myös kiduttamista, amputaatioita, hirttämistä, ruoskimista ja muita lievempiä rangaistuksia.
Useimmiten työkaluinani olivat mestauskirves, suuri miekka ja mestauspölkky, sekä hirsipuu ja iso teilipyörä.
Olin ajautunut kyseiseen työhön olosuhteiden pakosta, kun muutakaan ei ollut minunlaiselleni tarjolla. 
Kenenkään lukijan ei tietenkään tarvitse uskoa tätä kertomusta todeksi, mutta totta se silti kuitenkin on.

[Feird]

mitä kauheuksia laki ja yleinen moraalikäsitys meitä estääkään tekemästä...

[Kettu vinossa]

Olin edellisessä elämässäni valtion virassa työskennellyt ammattipyöveli 1500-luvun loppupuolen Pariisissa.
Minulla on edelleen muistumia siitä työstä niin paljon, että voisin kirjoittaa asiasta laajan teloittajan ohjekirjan.
Toteutin työssäni valtaapitävien julmuutta käytännössä ja päästin nopeasti päiviltä kuolemaan tuomittuja rikollisia.
Ammattiini kuului myös kiduttamista, amputaatioita, hirttämistä, ruoskimista ja muita lievempiä rangaistuksia.
Useimmiten työkaluinani olivat mestauskirves, suuri miekka ja mestauspölkky, sekä hirsipuu ja iso teilipyörä.
Olin ajautunut kyseiseen työhön olosuhteiden pakosta, kun muutakaan ei ollut minunlaiselleni tarjolla. 
Kenenkään lukijan ei tietenkään tarvitse uskoa tätä kertomusta todeksi, mutta totta se silti kuitenkin on.

Tottakai jokainen "edellinen elämä" on mielenterveysongelmaiselle (esimerkiksi dissosiatiivinen identiteettihäiriö) täyttä totta. Ylimääräisistä persoonista saattaa kuitenkin päästä eroon hyvällä hoidolla.

[Hunajakalu]

Koska Kettu vinossa päätti ottaa noin kauniisti kantaa Julmuus, kauheus-ketjun kommenttiini, voisin vielä täydentää asiaa sen verran ettei minulla ole todellakaan mitään sivupersoonia, enkä ole vähäisessäkään määrin psykiatrisen hoidon tarpeessa. Kaikki tuntemani psykologit ja mielisairaanhoitajat ovat maininneet minun olevan kaikin puolin harvinaisen tasapainoinen ihmisyksilö, joka ei ole lainkaan väkivaltaista laatua. Päinvastoin sympaattisempaa ja toiset huomioon ottavampaa miestä saa kuulemma hakemalla hakea nyky-yhteiskunnasta. Eikä minulla ole mitään tarvetta elvistellä täällä baarissa millään haudan takaisella historiikilläni, vaikka tiesin kyllä edellistä kommenttia kirjoittaessani sen aiheuttavan kaikessa outoudessaan varmasti jonkinlaista kettuilua. 

[misuli_n]

Tämä on kyllä erikoisin ketju täällä. Tavallaan mielen fantasia ja esilletulo?
Haluaisin tietää mitä tämä tarkoittaa? Lesket varrastava verisuinen haaskaolento?
Aika mahtipontista uhoilua.

[Ms. M]

Minusta lähinnä tuntuu siltä, että tässä haetaan nyt erilaisuutta erilaisuuden takia. Minä en sulata sitä mitenkään päin, että masokisti/subi/bottom jätetään toipumaan yksin, jos se kuuluisa maalaisjärkikin kiljuu, että pidä nyt huolta toisesta. Toki, jos asiasta on sovittu etukäteen, niin silloin voidaan jättää se satutettu/nöyryytetty osapuoli toipumaan yksin. Silloin kuitenkin asia pitää olla ok kummankin osapuolen kannalta. Primal-play ei poista vastuuta leikkitoverista. Puolin ja toisin.