Baarin kannatusmaksut
Kyse on ainoastaan siitä maallikollekin ymmärrettävissä olevasta lähtökohdasta, että keskusteluun osallistuvan on hyvä tietää mistä puhuu, mikäli mielii esittää näkemyksensä tietona. Jos taas tahtoo esittää mutuja ja pohdiskeluja, se on tietysti täysin sallittua, mutta sitä ei hyvän käytöksen nimissä tule tehdä tavalla, joka loukkaa niitä joita asia todella koskettaa.
Kettu.. Tiedän kavereita jotka sopivasti kiskovat päivittäin codeeinia, dormicumia, oxycodonia, amfetamiinia,jne.. Eikä ihan mikkihiiri annoksina..:// Päälle viinaa, nuuskaa, ja kaikki dropit pikasustasta venäiseen kasvuhorkkuun.. Jostain syystä moinen vuosien "treeni" ei yhäkään masenna.. mmmm Ehkä pitäs lisätä cipralex dosettiin.... *virn
Lainaus käyttäjältä: pikkusisko - 21.04.2016, 09:49Kyse on ainoastaan siitä maallikollekin ymmärrettävissä olevasta lähtökohdasta, että keskusteluun osallistuvan on hyvä tietää mistä puhuu, mikäli mielii esittää näkemyksensä tietona. Jos taas tahtoo esittää mutuja ja pohdiskeluja, se on tietysti täysin sallittua, mutta sitä ei hyvän käytöksen nimissä tule tehdä tavalla, joka loukkaa niitä joita asia todella koskettaa.Tuo tarkoittaa siis sitä, että jokainen masentunut on masennuksien asiantuntija, ja jokainen ei masentunut taas ei tiedä asiasta yhtään mitään.
Eipä ole silti tullut sen vuoksi mieleen, että minulla olisi oikeus kohdella ketään epäkunnioittavasti.
Niin totta mitä Chmlnidae puhuu tuosta itsestään, teoistaan ja tunteistaan vastuun ottamisesta. Niin monella se itsekeskeisyydessäänkin unohtuu ja siinä on monen ongelman alku ja ydin. Itse lasken tuon lapsen ja aikuisen eroksi. Lapsi kiukuttelee ja miettii että kuka tai mikä teki tämän minulle. Aikuinen miettii mitä minä tein. Eli yksinkertaistaen syiden etsiminen ulkopuolelta vs. syiden etsiminen itsestä.
Lainaus käyttäjältä: pikkusisko - 21.04.2016, 10:25Eipä ole silti tullut sen vuoksi mieleen, että minulla olisi oikeus kohdella ketään epäkunnioittavasti.Tarkoittaako tämä, että olet sitä mieltä että olen mielipiteitäni ilmaisemalla kohdellut jotakuta epäkunnioittavasti?IKRM
Kuvitelkaa, jos pystytte, seuraavanlainen tilanne.Heräät, vaikket ole varma oletko edes nukahtanut. Haluttaisi nousta kuselle, mutta on kuin sinut olisi runkonaulaimella ammuttu kiinni samaan paikkaan ja asentoon kuin mihin edellisenä päivänä kaaduit... vai oliko se toissapäivänä, viime viikolla? Et enää muista, missä kävit mutta jossain oli pakko käydä hoitamassa jokin asia. Ehkä se oli jokin kirjeasia, tuosta postipinosta tuossa lattialla? Veitkö roskat, vai haitko jotain jostakin? Sälekaihtimien välistä näkyy päivänvaloa, olisipa ihana avata parvekkeen ovi ja saada raitista ilmaa. Kunpa jaksaisin nousta ja kävellä avaamaan oven.Päätä kivistää, jos olenkin nukahtanut niin unta on ollut niin vähän tai unen laatu niin huonoa, että päänsärky tuntuu vain etäisenä sirinänä väsymyksen läpi, joka saa ilman tuntumaan siirappimaiselta, paksulta nesteeltä. Mietit taas kerran, kuten joka kerta herättyäsi, että olisiko tänään voimia nousta ja kävellä vaikka junan alle. Jos pääsisi ylös ja liikkeelle, varmasti jaksaisin rautatielle asti. Mutta entä jos juna ei juuri silloin tulekaan? Jos joudunkin odottamaan ja miettimään, ehdinkö tulevan junan alle? Mitä jos jään henkiin? Veturinkuljettaja ei varmasti halua ajaa ylitseni, täytyy keksiä jotain muuta.Jos vaan jaksaisin nousta ylös. Paljonkohan kello on? Mikähän päivä nyt on? Minun piti jonakin päivänä mennä jonnekin, minne en päässyt. Sen jälkeen en ole uskaltanut pitää puhelinta päällä. Jos joku soittaa, niin en pysty kyllä esittämään reipasta. Kaikki saavat tietää missä kunnossa asuntoni on, etten ole siivonnut tai tehnyt ruokaa kuukausiin. Jos jaksaisin siivota niin voisin lähteä ulos. Jos jaksaisin ensin nousta ylös. Pakko minun on nousta vessaan, sen jälkeen kyllä tartun toimeen ja tiskaan edes tiskit.Voi vittu, olen taas sängyssä, miten tässä näin kävi? Jaksoin juuri ja juuri käydä vessassa ja juoda vähän vettä, sitten taas jotenkin kaaduin sänkyyn. Likaisiin lakanoihin... miksen jaksa edes pestä näitä lakanoita? Ei minusta ole mihinkään, parempi olisi kuolla pois, mutta sen pitäisi tapahtua kerralla ja varmasti. Eloonjääminen pelottaa liikaa. Sitten viimeistään kaikki saavat tietää, ettei minusta ole mihinkään.Välillä tuntuu että muistat ajan jolloin et ollut tässä. Olit ulkona, olit muiden ihmisten kanssa ja sinulla oli ihan mukavaa. Puhuit muiden ihmisten kanssa ja he puhuivat sinulle. Vai kuvittelitko vain sen kaiken? Et ole enää varma. Ainut asia josta olet varma, on se ettet jaksa nousta ylös. Vaikka haluaisitkin.Oma masennukseni ei koskaan mennyt näin pahaksi. Vaikka olinkin vakavan masennuksen kourissa ja itsetuhoinen, en koskaan lakannut toimimasta ja se pelasti minut. Mutta tarina on yhtälailla tosi, tapahtuu tälläkin hetkellä. Kevät on aikaa, jolloin talvella syvemmin masentuneet saavat viimein energiaa päättää päivänsä. Viikkojen, kuukausien tahdonvoima puristetaan pieneen hetkeen että saadaan lopetettua oma kärsimys ja loputtomalta tuntuva helvetti. Haistakaa vittu kaikki, jotka kehtaatte ajatella ettei masentunut ole vahva. Haistakaa vittu kaikki, jotka ajattelette että masennus on jotenkin ansaittua tai omaa syytä.Haistakaa vittu te kaikki, jotka olette saaneet osaksenne vain vastuksia joista olette itse selvinnyt ja siitä voimaantuneena viisastelette ja kuvittelette olevanne vahvempia ja parempia. Teillä terveillä ei olisi päättäväisyyttä tai tahdonvoimaa tappaa itseänne, vaikka haluaisittekin. Toivottavasti teillä ei ole silloinkaan, jos sairastutte joskus masennukseen.Kukaan ei ole ansainnut sitä, että oma psyyke ja persoonallisuus alkaa käymään sotaa itseään vastaan ja alat toimimaan oman etusi vastaisesti. Jokainen joka minut tuntee, tietää että jos vain on syytä epäillä että joku kokee jääneensä yksin, jos saan aavistuksen että joku on vajoamassa tuohon helvettiin, niin laitan vähintäänkin viestin, että onko kaikki ok, voinko auttaa jotenkin? Koska vaikka masentunut yrittäisikin esittää että kaikki on hyvin eikä koskaan myöntäisi olevansa avun tarpeessa, niin sillä viestillä on suurtakin suurempi merkitys sille, joka kuvittelee olevansa yksin. Vaikka siitä ei olisi edes mitään apua, niin ei siitä kyllä ole ollut mitään haittaakaan.balthazar, joka toivoisi että olisi mahdollista, että aivan jokainen voisi olla onnellinen ja saisi rakastaa.
...en ihan hiffaa mitä hienoa on päättäväisyydessä ja tahdonvoimassa tappaa itsensä?
Lainaus käyttäjältä: Chmlnidae - 21.04.2016, 16:29...en ihan hiffaa mitä hienoa on päättäväisyydessä ja tahdonvoimassa tappaa itsensä? Koska elämällä ei ole tarkoitusta, ihmisiä on muutenkin aivan liikaa ja kukaan ei ole korvaamaton. Jos ihminen ei myöskään tee opiskele tai tee työtä, hänestä on yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Harva haluaa olla pelkkä taakka.Käännetäänpä kysymys toisinpäin: mikä on hienoa elämisessä?