Naiset ovat väkivaltaisenpia kuin miehet.

[Guide-Master]

Näin väittää tämän linkin takana oleva tilasto http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134. Tähän jos vielä otetaan huomioon miesten korkeampi kynnys ilmoituksen tekemiseen, niin tilastot muuttuvat osoittamaan oikea sukupuolta mitä tulee väkivaltaan. Tätä voi varmaan moni puuhapete ja unpisolmu Jaska täällä todista, sillä kuinka monta kertaa nämä poloisen ovat joutuneet naisten läpsimkisi, kun ovat jotain tehneet väärin.

Eli onko koko naisten kohtaamaan valtava väkivallan määrä vain feministien tilastollisesti väärin tutkittua manipulointi,  jossa totuus on kumminkin kummankin sukupuolen olevan yhtä väkivaltaisia?

[Alexios]

Tämä ketju päättyy hyvin. 

[Loc]

Eihän väkivaltaa ole olemassakaan koska yksisarvinen.

[Lady Whip]

Olen aikaisemmin kuullut saman väittämän. Liittyi nuoriin ihmisiin ja alkoholinkäyttöön.
Alkoholi vaikuttaa tytöissä tavalla jossa agressiivisuus lisääntyy. Olikohan kyse testosteronitason noususta.

[Meeri]

Hyvä trolliketju huvikseni googlasin pikaisesti muutaman tilaston.

https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/sukupuolistunut-vakivalta/sukupuolistuneen-vakivallan-yleisyys-suomessa
http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x177247=287926
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/vakivallan-yleisyys/
http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/verkkokatsauksia-sarja/nuKSiymu7/12.Perhevv_Suomessa.pdf

"Suomi on yksi niistä kolmesta maasta, joissa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on korkein (30 %). Suomen edellä ovat ainoastaan Tanska ja Latvia, joissa molemmissa osuus on 32 %. EU:n keskiarvo on 22 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenmaittain 13 prosentista 32 prosenttiin.
Suomessa 33 % naisista on kokenut muun kuin kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta. EU:n keskiarvo on 22 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenmaittain 10 prosentista 40 prosenttiin.
Kaiken kaikkiaan 10 % suomalaisista naisista oli kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa (jota oli tehnyt joku kumppani tai muu kuin kumppani) haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana. EU:n keskiarvo on 8 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenmaittain 3 prosentista 11 prosenttiin."

Ja mitä tulee siihen mikä osa perheväkivallasta tulee poliisin tietoon, niin..

"Suomessa ja Tanskassa niiden naisten osuus on alhaisin (10 %), jotka ilmoittivat, että nykyisen tai edellisen kumppanin tekemä vakavin väkivaltatapaus tuli poliisin tietoon. EU:n keskiarvo on 20 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenvaltioittain 10 prosentista 31 prosenttiin."

Joo ja tiedän kyllä että naisetkin harjoittaa parisuhdeväkivaltaa miehiä kohtaan. Nainen vaan menettää henkensä miestä useammin siihen

"Reilusti yli puolet henkirikoksista on miesten keskinäistä väkivaltaa (60 %). Toiseksi yleisin henkirikostyyppi on kuitenkin parisuhdekumppanin tai entisen kumppanin surmaama nainen (18 %). Nainen joutuu kumppaninsa surmaamaksi neljä kertaa miehiä useammin. "

[Loc]

Lasikatto ja lasilattia, kummastakaan ei ole miehillä tietoa.

[Alexios]

Ketjun aloittaja taas syyttää feministejä kaikesta mahdollisesta, tapansa mukaan. Miesten kokeman väkivallan vähättelyllä ei tosiasiassa ole mitään tekemistä feminismin kanssa. Sillä on tekemistä myrkyllisen maskuliinisuuden kanssa, eli jos mies ilmoittaa kokeneensa väkivaltaa naisen kädestä, hänen miehuuttaan kyseenalaistetaan toisten miesten toimesta ("sait naiselta turpaan, olet heikko ja epämiehekäs"). Feminismi itse asiassa taistelee tällaista myrkyllistä maskuliinisuutta vastaan.

[Loc]

Pitäsköhän tähän postata jotain feministiryhmän ableistis-ämpärillisiä pallinmurskajaisia? Muttas joo, pitäähän täälläkin olla yks miesnaisriitelyketju. Hajoita ja hallitse on pelin nimi niin onhan sitä kiva pelata.

[Miriam]

Jätän nyt vastaamatta asiattomuuksin.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että olisi äärettömän tärkeää päästä eroon siitä kulttuurisesta stigmasta, mikä liittyy miehen uhriuteen. Siitä kierosta asenteesta, että mies on muka jotenkin "heikko" tai "epämaskuliininen" jos hän joutuu väkivallan kohteeksi.

Ja niin, Alexios jo ehtikin tästä kommentoida, mutta noita tuollaisia asenteita edistävät erinäiset vanhoilliset asenteet sukupuolia kohtaan. Ja ainakin itse feministinä olen sellaisia asenteita vastaan.

Miesuhreja pitäisi todellakin auttaa enemmän ja paremmin.

Mutta siihen tarkoitukseen ei taideta päästä sillä että pidetään kilpailut siitä, ketä sorretaan eniten.

[nagor]

Näin väittää tämän linkin takana oleva tilasto http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134. Tähän jos vielä otetaan huomioon miesten korkeampi kynnys ilmoituksen tekemiseen, niin tilastot muuttuvat osoittamaan oikea sukupuolta mitä tulee väkivaltaan. Tätä voi varmaan moni puuhapete ja unpisolmu Jaska täällä todista, sillä kuinka monta kertaa nämä poloisen ovat joutuneet naisten läpsimkisi, kun ovat jotain tehneet väärin.

Eli onko koko naisten kohtaamaan valtava väkivallan määrä vain feministien tilastollisesti väärin tutkittua manipulointi,  jossa totuus on kumminkin kummankin sukupuolen olevan yhtä väkivaltaisia?

Niin siis naisethan monesti ajattelevat että miehiä voi kohdella fyysisesti miten haluaa koska miehen tulee kestää enemmän ja toisaalta nainen ei koe voivansa varsinaisesti vahingoittaa miestä (harhaluulo, vaikka toki pienempi todennäköisyys). Naisen sopii vähän läimiä miestä syystä tai toisesta mutta tämä ei saa lyödä takaisin. Yhteiskunta hyväksyy tämän, "heikompi osapuoli" saa kohdella "vahvempaa osapuolta" miten haluaa. Eikä väkivallan tarvitse olla fyysistä, naiset ovat asiantuntijoita mitä tulee henkiseen väkivaltaan. Naisten miehiin kohdistama kiusanteko ja nöyryyttäminen ovat arkipäivää monissa perheissä. Omasta lähipiiristäni tiedän jopa tapauksia missä nainen on kohdistanut fyysistä väkivaltaa mieheen ja mies on ollut kyvytön reagoimaan vaan joutunut alistumaan siihen, vallitseva arvomaailma on luonut puitteet tällaiselle toiminnalle. Kuvaan erään todellisen skenaarion sillä se mielestäni hahmottaa ongelmaa varsin hyvin.

Eräs tuntemani nainen kertoi minulle kuinka hän tuohtui mieheensä joka oli väsyneenä palannut töistä ja ollut hieman ärhäkällä tuulella. Mies oli hermostunut lasten metelistä (n. 3-7v lapsia) ja korottanut ääntään. Nainen ei ollut pitänyt tavasta jolla mies lapsille huutaa vaan kehoittanut miestä olemaan huutamatta käyttämällä komentoa "turpa kiinni" jonka pitäisi olla yksinkertaisuudessaan tehokas ja helposti ymmärrettävissä. Mies ei kuitenkaan kehotuksesta huolimatta noudattanut käskytystä vaan jatkoi huutamista jolloin nainen katsoi tarpeelliseksi käyttää fyysisiä voimakeinoja kontrollin palauttamiseen. Nainen lyö miestä, joskin omasta mielestään varsin "hellävaraisesti" avokämmenellä, kuitenkin niin että kuuluu kunnon ääniefekti. Mies kokee primitiivisen impulssin, käsi menee nyrkkiin ja hän haluaa lyödä naista. Sekunnin murto-osien aikana hänen aivonsa työstävät tilannetta, hän puntaroi arvojaan ja käy läpi kamppailua eläimen ja ihmisen välillä. Lopulta hän päätyy ratkaisuun jossa hän iskee nyrkin betoniseinään loukaten kätensä iskun voimasta. Tilanne on ohi, mies hiljenee, alistuu ja menee nuolemaan haavojaan toiseen huoneeseen. Rauha on palannut ja nainen on saanut tahtonsa läpi. Hän on tyytyväinen omaan toimintaansa eikä näe tässä mitään väärää, mies on nössö. Nainen kertoo miten mies "ei uskaltanut lyödä takaisin" ja näin hän oli olettanutkin.

Vahvemman käden oikeus ei tarkoita sitä kuka on fyysisesti vahvempi vaan kenellä on oikeus rangaista ketä ilman seuraamuksia ja yleistä moraalikäsitystä myötäillen. Vaikka harva varmasti sanoissaan hyväksyy tällaisen naisen väkivallan, sydämessään asia näyttäytyy vähemmän häiritsevässä valossa kuin miehen väkivalta. Naisella oli ehkä hyvä syy, altavastaajana, biologisesti heikompana osapuolena osoittaa fyysistä voimaa perherauhan säilyttämiesessä. Mies voi vain tyytyä osaansa ja valehdella haavojensa alkuperän. Naista toki kiinnosti tämä, hän oletti että mies valehtelee koska ei kehtaa myöntää tapahtunutta, se on häpeällistä eikä kenenkään tule tietää. Mies kertoikin minulle työtapaturmasta tai vastaavasta jossa hän oli kätensä loukannut.

En tiedä miten yleistä tällainen on, voin kuitenkin kuvitella että harva tapaus tulee koskaan esille koska niistä ei ilmoiteta minnekkään. Suurin osa naisista ei myöskään kertoisi asiasta eteenpäin vaan se jää perheen salaisuudeksi. Pitää nyt kuitenkin muistaa että on paljon todella vastenmielistä miesten naisiin kohdistamaa perheväkivaltaa. Olen kuullut naisten kertovan miehistä jotka tekevät sanoinkuvaamattomia asioita esimerkiksi raksaana oleville naisille saadakseen aikaiseksi keskenmenon tai raiskausta lähentelevät teot.

Monesti ongelmat voivat lähteä liikkeelle juuri siitä että nainen on liian dominoiva ja mies kokee tilanteen vastenmieliseksi ja oman miehuutensa olevan uhattuna. Ehkä hän ei osaa ilmaista itseään muilla keinoilla, ehkä hän ei ymmärrä miten muutoin kanavoida turhautumistaan. Objektiivisesti ajateltuna kumpikin osapuoli on tyhmä jos antaa tilanteen eskaloitua näin. Nainen provosoi koska hänellä on moraalinen valttikortti, hänellä on yhteiskunnan tuki ja turva, vallitsevien arvojen suoma etulyöntiasema. Naisellisesti hän pyrkii alistamaan miestä viekkautensa ja manipulointikykynsä avulla, miehen kuuluu alistua hänen tahtoonsa. Valitettavasti joskus tapahtuu vasta-reaktio, esimerkiksi siksi että oveluus ei ole riittänyt tai manipulaatio ei ole tehnyt tehtäväänsä halutulla tavalla. Nainen sortuu primitiivisempään tapaan kommunikoida, tapaan joka on ehkä miehelle luontaisempi. Konflikti saattaa olla tällöin vääjäämättä edessä. Kykenemättä pitämään puoliaan naista ja tämän viekkautta vastaan verbaalilla tasolla, mies turvautuu ainoaan aseeseensa joka hänellä on: luonnon hänelle suoma naista suurempi fyysinen voima. Nyt hän pyrkii kommunikoimaan ei sanojensa vaan tekojensa välityksellä, samaan tapaan kuin paviaaniyhdyskunnan alfa-uros raiskaa yhdyskunnan jäsenet sukupuoleen katsomatta, viestittääkseen oman dominanssinsa konkreettisuutta. Paviaaniyhdyskunnassa vallitsee viidakon laki, ei ole tahoa jolle kannella, ei turvakotia jonne hakeutua. Yhteisö hyväksyy toiminnan ja sen kieltäminen johtaa karkoittamiseen yhteisöstä ja toimiminen sen ulkopuolella joka ei ole mielekästä laumaeläimelle.

Ihmisten valtakunnassa asia on toisin, yleinen mielipide ja arvomaailma on alfa-urosta vastaan. Hänen olisi tullut toimia luontoaan vastaan ja käyttää vain niitä työkaluja jotka mielletään tarpeeksi tasa-arvoisiksi, joskin kummallisen emaskuloivia nämä yleensä ovat. Mikäli hän tästä kieltäytyy, toimii primitiivisten impulssiensa saattelemana, on hän totisesti yhteiskunnan hylkiö, ruoja ja lainsuojaton jota yhteisön tulee halveksia ja vihata ja josta tulee tehdä esimerkki muille.

Luonto on kuitenkin merkillinen, samalla kun olemme pyrkineet poistamaan itsellemme kiusallisia elementtejä jäämme lopulta niitä myös haikailemaan. Alfa-uroksen aikakausi voi olla ohi, mutta alfa-naaras täyttää tyhjiön jonka yhteiskunnallinen arvomaailman murros on jättänyt jälkeensä. Roolimallina on kuitenkin juuri proto alfa-uros ja hänen tapansa toimia, olemalla enemmän kuin hän, pystyy alfa-naaras onnistuneesti palauttamaan luonnon järjestyksen ja sen tuoman rauhan ja turvallisuuden. Järjestelmä kehitetään tasapainottamaan niitä puutteita joita alfa-naaras itsessään näkee, hän myös aktiivisesti pyrkii kuromaan näitä umpeen esimerkiksi kauneusihanteilla joiden lähtökohtainen funktio on fyysisen voiman ja vaikuttavuuden korostaminen. Samaan aikaan hän on entistä tietoisempi omista vahvuuksistaan ja niiden tuomista eduista, totisesti nyt on alfa-naaraan aikakausi.

Oi meitä kurjia poloisia jotka synnyimme väärään aikakauteen. Onko meidän tehtävämme valistaa, vastustaa vai alistua? Mistä me ammennamme oikeutuksen taistelullemme ellemme luonnon laeista? Voiko kadotettu koskaan palata? Ovatko harmonia ja tasa-arvo vain illuusioita joka lopulta syöksevät meidät kurimukseen?

[DareDoll]

Mä en oo jotenki päässyt yli tästä mitenkään ku vaan mietin et miten tää onnistui ja häh?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031121251441_uu.shtml

[Ms. M]

Eiköhän väkivaltaisuus ole kiinni enemmän persoonasta kuin sukupuolesta. En tiedä, mitä pahaa naiset ovat aloittajalle tehneet, mutta mitä ikinä se onkin, se ei oikeuta koko naissukupuolen tuomitsemiseen. Ehkäpä aloittaja joku päivä tajuaa, etteivät naiset ole hänen vihollisiaan.

[Miriam]

Mä en oo jotenki päässyt yli tästä mitenkään ku vaan mietin et miten tää onnistui ja häh?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031121251441_uu.shtml

Puoli vuotta ehdollista ja mätkyt? Aivan surkean mitätön rangaistus! Ja taas tää sanamuoto: "pakottaminen sukupuoliyhteyteen". Mikähän perustelu tuossakin nyt oli että se mukamas ei ollut raiskaus. Siis "pakottaminen sukupuoliyhteyteenhän" on jo ihan määritelmällisesti raiskaus. Ei hyvää päivää. Nyt taas kiehuu.

[Chmlnidae]

Your vibe attracts your tribe.

En myöskään vastaa kovin tarkasti.
Kannatan ylipäänsä kulttuurisiin rakenteisiin liittyviin epäkohtiin puuttumista ihan sukupuoliin, ihonväriin, uskontoon etc. katsomatta. Mitään ryhmää kokonaisuutena syyttämättä. Sen verran tosin sanon ettemme ole paviaaneja. Ja että jotain on pahasti mennyt kyllä arvoasteikossa pieleen ihan humanistisella tasolla. Harmonia ei ole illuusio, se tosin on totta että olemme kadottaneet yhteyden luontoon, ja sitä kautta käsityksemme ovat pahasti vinoutuneet.
Mitä tulee alfa-naarauteen niin ei sitä tarvitse mitenkään luonnottoman kautta lähteä hakemaan, tai keinotekoisilla asioilla. Ihan luonnollinen lähtökohta on olemassa jo. Ja se olisi kyllä nostettava arvoon (ei sorsi sitä alfa- tai mitään muutakaan uroksisuutta millään tavalla, ei mikään harmoninen toiminta sorsi ketään).

[Pip]

Aloittajan tahallisesti prvovohakuiseen aloitustekstiin vastaan esimerkillä ihan elävästä elämästä. Minua on yksi ainoa nainen lyönyt litsarilla poskelle koko elämäni aikana. Hän tosin sai siitä rangaistuksensa myöhemmin.