Friends with benefits-suhteet

[Chmlnidae]

No joo, ehkä mä vaan en tajua....toi "benefits" on kans sellainen termi jota on ihan hitsin hankala sovittaa ihmissuhteisiin..."friends" on kaunis sana kyllä.

Benefits on vain kiertoilmaisu seksille. Toisaalta nykyajan ongelma on, että kaikki jotka eivät tajua mistä on kyse, osaavat kyllä googlata. Lapsikin voi nykyään tehdä äänihaun kännykällä, jos ei vielä osaa kirjoittaa. 

Enemmän ihmettelisin 'friends'-sanaa, kun nykyään on niin paljon erilaisia termejä erilaisille ihmissuhteille. Milloin voidaan kutsua ihmistä kaveriksi, milloin ystäväksi, milloin kyseessä on pelkkä (netti)tuttu...

"Two friends who have a sexual realtionship without being emotionally involved. Typically two good friends who have casual sex without a monogomous relationship or any kind of commitment."
Urban Dictionary

Totta. Google löytää....

Mutta minusta tuo sinun ilmaisusi "kiertoilmaisu seksille" on parempi. Se kertoo jotakin olennaisempaa kulttuuristamme.

[Chmlnidae]

...eli jos emme olisi niin sosiaalisten sääntöjen ja odotusten läpi(mäd..)tunkemia, niin voisimme olla rehellisempiä myös kielellisesti. Sanoa asiat niin kuin ne ovat. Silloin ehkä voisimme myös sanoa että jos haluamme lapsia niin sen ei tarvitse tarkoittaa avioliittoa, eikä monogamiaa, eikä yhteisiä keittiöverhoja, eikä "he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Sen pituinen se.", vaan voisimme hyväksyä että seksuaalisuus on perustavaa laatua oleva elämää ylläpitävä energia ja sitä ei voi kahlita ja sitä esiintyy monenlaisissa muodoissa. Ja on typerää yrittää rajata ja kahlita sitä sillä silloin vain oma vapautemme ja kehityksemme kärsii, niin ja tietysti ihmissuhteidemme autenttisuus ja mahdollisuus täysinäisiin ja oikeasti tyydyttäviin suhteisiin.
Tuo kaikki vain ei ole mahdollista kun haluamme kokea voivamme olla "turvassa" parisuhteessa. Jotkut jopa kuvittelevat että "koti" on toisessa ihmisessä. Kuvittelemme että toinen ihminen, ja se sosiaalinen konsepti johon meidät on muokattu, on parempi muoto ja konteksti seksille: "vakavampi suhde". Näin emme voi olla vapaita ja itsenäisiä yksilöitä vaan kuljemme nätisti siinä lieassa johon meidät on ehdollistettu.
Itse en usko että mitään tunnesitoutumista (eli sen seksuaalisen energian mitään olomuotoa) voi ylipäänsä luvata yhtään kenellekään, oli suhteen muoto ihan mikä tahansa. Mutta muita asioita voi luvata. Kuten vaikka maksaa osansa taloudellisista menoista, asuntolainasta, vuokrasta etc., lasten kasvatuksesta (tämän tosin tulisi olla yhteiskunnan taholta varmistettu niin että aina vanhemmat kantavat omat vastuunsa, ainakin taloudelliset), ja myös jos on yhteiskunnan silmien alla sovittu (avioliitto) niin vastuu on pitää huolta toisesta myös.

Toki voli olla mahdollista että se seksuaalinen energia viihtyy siellä sovituissa konsepteissakin, mutta kannattaa silti olla tietoinen ettei sitä voi itsessään sopia. Minusta pelkkä seksi ei sinällään ole kummoinenkaan benefitsi. Ilman kehitysmahdollisuuksia sekin rupeaa haisemaan, virtaamaton vesi pahentuu.
Eli näkisin oleellisempana yksilöiden kasvamisen sellaisiksi että ymmärtävät ettei kukaan toinen ihminen koskaan tule ja pelasta. Vaan jokaisen on pelastettava itsensä. Eikä ketään voi omistaa minkäänlaisessa suhteessa (edes avioliitossa). Kanssakulkijoita sitten on kiva saada jos muuten joskus, jonkin aikaa, tai vaikka kauemminkin, resonoi. Silloin on vapaus kaikilla toimia itsenäisesti ja itsestään vastaten, ei tarvitse "kiintyä" (=kiinnittyä) toiseen ihmiseen ja kuvitella hänen olevan vastuussa omasta onnellisuudesta.
Samalla voitaisiin jättää ne muutkin ihmissuhteiden nimeämiset arvottaen (kaveri, ystävä, tuttu...) pois, sillä ainoa määrittävä tekijä olisi suhteessa olijoiden oma kokemus (ja senhän ei pitäisi muille kuulua).

[Kettu vinossa]

Itsekin olen kaikkien termien määritelmien kanssa niin sekaisin, että mielestäni jokainen määritelköön itse leikkikaverisuhteensa, että onko se sitten "friends with benefits", "play partners", "lovers", "family members", tai jotain muuta. Ei kain se muille kuulu, mitä määritelmään oikeasti kuuluisi, jos se osapuolille itselleen tuntuu parhaalta määritelmältä.

[Unikeko]

On vielä aikaslai kokeilematon tai kevyesti kokeiltu suhdemuoto. Tietty näin sinkkuna ollessa tuskin olisin kovin vastahakoinen kiinnostavan yksilön tullessa vastaan ja moista suhdemuotoa ehdottaessa. Luultavasti kuitenkin tapaamiskertojen määrä ja laatu aiheuttaisi kiintymystä ja suhteen päättyminen olisi ikävää aiheuttavaa.

Edelliset viestit vuodelta 2016- maailma on muuttunut sen jälkeen ja elämä muistutti hetken suunnilleen huonoa kirjaa. Nyt taas maailma avautuu ja voi olla paremmat mahdollisuudet tavata joku kiinnostava.

Oli suhde millattis hyvänsä niin rehellinen tarvis olla ja pelisäännöt olla olemassa alusta asti.

 

[Rama]

Mulla on ollut harvinaisen mukava fwb-suhde ystävän kanssa jonka oltiin jo ennestään tunnettu hyvin. Oli siis olemassa jo arvostusta ja kiintymystä toisiamme kohtaan, mutta se oli vahvasti platonista ja mustasukkaisuus toisesta oli täysin tuntematon käsite. Oltiin puhuttu halki asiat kuinka kummallakaan ei ole mielenkiintoa mitenkään kahlita itseä toiseen seurustelun tai vastaavan muodossa, ei nyt eikä koskaan. Mutta ulkonäöllisesti oltiin viehättyneitä toisistamme ja maku seksin suhteen kävi yksiin, ja sen seksin määrä on vaihdellut kymmenen vuoden aikana ihan elämäntilanteiden mukaan, kaveruuden jatkuessa ennallaan kun toisella oli jotain romanttisempaa säpinää. Ei vois niinkuin mitenkään valittaa.

Aivan uuden ihmisen kanssa puhdas fuckbuddeily on tavannut epäonnistua, yleensä jommalla kummalla tai molemmilla herää jonkinnäköisiä tunteita tai halua syventää menoa. Ihan pelkkää seksiä ilman kaveruutta tai ystävyyttä en sitten fwb:ksi laske ollenkaan.

[Fia]

Musta tuntuu tällä hetkellä, että mulle sopivin tapa toteuttaa seksuaalisuuttani voisi olla toteuttaa sitä hyvien ystävien kanssa. Ajattelen kuitenkin, että siis nimenomaan haluan olla seksikavereitteni kanssa oikeasti hyvä ystävä. Niin että voidaan jutella syvällisesti, kun halutaan ja touhuta yhdessä monenlaista muutakin kuin "vain" seksiä. Ystävänkin kanssa voi myös vaikka käydä treffeillä; teatterissa ja syömässä, baarikierroksella, miksei vaikka yhteisellä lomamatkalla tai vaan katsella leffaa kotisohvalla jätskiä mutustaen. Sellaisia asioitahan ystävät yhdessä tekevät.

Ero parisuhteeseen on mielestäni siinä, että ystävän kanssa ei välttämättä lähtökohtaisesti jaeta esimerkiksi vanhemmuutta (vaikka lapsia voidaankin välillä hoitaa yhdessä), saati omaisuutta, ei ehkä muuteta yhteen (tai jos muutetaan, muutetaan "kämppiksinä" eli molemmilla on omat vastuut ja esim. oma omaisuus), eikä ystävälle ole esim. tilivelvollinen tekemisistään ja valinnoistaan samalla tavalla kuin puolisolle. Jos ystäväni joutuu sairaalaan, hän saattaa soittaa ja pyytää hakemaan, mutta saattaa myös olla soittamatta, ehkä muistaa mainita asiasta vasta viikon päästä. Ystävälle on lupa uskoutua - mutta myös olla uskoutumatta. Eivätkä ystävät yleensä ole toisistaan mustasukkaisia. Hyvää ystävää kohtaan kokee rakkautta ja välittämistä, mutta se ei ole omistavaa, eikä eteenkään omivaa.

Yleensä ajatellaan että ystävien kanssa ei harrasteta seksiä ja jos harrastetaan, sille pitää olla joku erityinen nimi, kuten "FWB". Itse toivon, että asia voisi olla kohdallani simppelimpi. Minulla on ystäviä, ja joidenkin ystävien kanssa teen ehkä eroottisia tekoja, toisten kanssa en.

Miksei se saisi olla niin? 

[balthazar]

FWB, Fuckbuddy, parisuhdeanarkismi, polyamoria... mikä nyt milloinkin sattuu se viitekehys olemaan. Ja vaikka nyt vetäisin nuo ikäänkuin samaan nippuun, niin se johtuu vain ja ainoastaan siitä että jokainen näistä kattotermeistä on sellainen, jota voidaan käyttää satunnaisen seksin perustelemiseen olemassa oleville kumppaneille. En millään muotoa esitä että yksi termi tai tapa olisi toista huonompi, vaan että jokaisen sinänsä kauniin ajatuksen saa helposti paskottua toimimalla epäeettisesti; minkään viitekehyksen mainitseminen ei takaa sitä että kyse todella on siitä mistä puhutaan ja siksi lienee tärkeämpää olla samalla sivulla siitä mitä tehdään, kuin että onko toiminnalla jokin käsitteellinen viitekehys.

FWB-suhteissa olen kokenut turhan usein unohtuvan akronyymin ensimmäinen kirjain F, eli että pitäisi olla edes jonkinasteisia ystäviä. Ei varmaankaan ole "oikeaa" ystävyyden tasoa FWB-suhteen erottamiseksi FB-suhteesta, jossa termin kirjaimellisimmassa muodossa keskenään vain pannaan tai sessioidaan eikä toisesta tarvitse teoriassa edes ihmisenä pitää.

Jollain tavalla näen asian pitkälti samalla tavalla kun Fia, eli että tarpeeksi hyvät ystävät voivat myös panna keskenään ilman turhia negaatioita tai velvollisuuksia toista kohtaan. Toisaalta samaa voitaisiin sanoa myös hyvin toimivasta parisuhteesta tai polysuhteesta. Toisaalta se voi toimia niinkin helposti että pannaan kun kohdalle osutaan eikä asiaa vatuloida yhtään sen enempää. Olennaista siis viitekehysten käytössä ja suhteiden määrittelyssä lienee niiden jatkuvuuden turvaaminen, koska me nyt ihmisinä vaan ollaan niin tyhmiä että kun saadaan jotain hyvää niin sitä halutaan lisää ilman niitä usein väistämättömiä negatiivisia tunteita ja kokemuksia joita ihmissuhteisiin väistämättä kuuluu. Ei kaikki vaan ole aina pelkästään hauskaa, jännää ja siistiä vaikka kuinka toivoisi tai yrittäisi.

Epävarmuuksia ja pelkoja on meillä kaikilla, huolimatta siitä myönnämmekö asian muille tai tärkeimpänä itsellemme. Niistä puhuminen lienee olennaisen tärkeää jatkuvuuden kannalta, väittäisin jopa että tärkeämpää kuin suhteen väkisin määritteleminen joksikin jota se ei edes välttämättä ole, mikäli molemmat tai kaikki osapuolet eivät ole aidosti kartalla siitä, mitä se itse kullekin tarkoittaa.

Siksipä olen sinkkuna pitänyt kioskin auki kaikille tasapuolisesti mahdollisuuksieni mukaan, koska minun on hankalaa olla suhteessa vähän tai rajatusti; joko suhteeseen limittyy arki ja tunteet tai sitten ei. Erittäin suorana ja välittömänä ihmisenä olen kokenut rajojen suhteen säätämisen ja vatuloinnin kohtuuttoman raskaana kevyemmissä suhteissa ja yhtälailla hankalana vapauksiin liittyvät säätämisen ja vatuloinnin vinkeet parisuhteessa.

Mutta kaikki tyylillään, sano. Toimivia yhdistelmiä ja määritelmiä on varmasti vähintään yhtä monta kuin on meitä ihmisiäkin

[mielikuva]

Alunperin oli BF-> paraskaveri= Suorasuomennus.  Tämä taisi olla, jas en väärinmuista coloradon joku koulu "keksi tämän". Suomessa toki oli käytössä aikaa sitten 5 luokkalainen otti 1 luokkalaisen ns. Hoivaan. Ei tulis kiusatuksi. Kertoen miten koulutoimii ja olla tukena.
Näin se muuttuikin aikain kuluessa ties miksi. Päätyen F alkuisen muotoon..
Palataan F
No oli miten oli ja on. Kyllä kavereitakin voi panna mikäli molemmat ilmaisevat halun tähänkin. Mikäs sen mukavanpaa, kun kaksi vinoutunutta kohtaa todeten. Mukava tavata wanhakaveri ja nythän me sit todella pidetään hauskaa.

[Kinkykundi]

FWB, Fuckbuddy, parisuhdeanarkismi, polyamoria... mikä nyt milloinkin sattuu se viitekehys olemaan. Ja vaikka nyt vetäisin nuo ikäänkuin samaan nippuun, niin se johtuu vain ja ainoastaan siitä että jokainen näistä kattotermeistä on sellainen, jota voidaan käyttää satunnaisen seksin perustelemiseen olemassa oleville kumppaneille. En millään muotoa esitä että yksi termi tai tapa olisi toista huonompi, vaan että jokaisen sinänsä kauniin ajatuksen saa helposti paskottua toimimalla epäeettisesti; minkään viitekehyksen mainitseminen ei takaa sitä että kyse todella on siitä mistä puhutaan ja siksi lienee tärkeämpää olla samalla sivulla siitä mitä tehdään, kuin että onko toiminnalla jokin käsitteellinen viitekehys.

FWB-suhteissa olen kokenut turhan usein unohtuvan akronyymin ensimmäinen kirjain F, eli että pitäisi olla edes jonkinasteisia ystäviä. Ei varmaankaan ole "oikeaa" ystävyyden tasoa FWB-suhteen erottamiseksi FB-suhteesta, jossa termin kirjaimellisimmassa muodossa keskenään vain pannaan tai sessioidaan eikä toisesta tarvitse teoriassa edes ihmisenä pitää.

Jollain tavalla näen asian pitkälti samalla tavalla kun Fia, eli että tarpeeksi hyvät ystävät voivat myös panna keskenään ilman turhia negaatioita tai velvollisuuksia toista kohtaan. Toisaalta samaa voitaisiin sanoa myös hyvin toimivasta parisuhteesta tai polysuhteesta. Toisaalta se voi toimia niinkin helposti että pannaan kun kohdalle osutaan eikä asiaa vatuloida yhtään sen enempää. Olennaista siis viitekehysten käytössä ja suhteiden määrittelyssä lienee niiden jatkuvuuden turvaaminen, koska me nyt ihmisinä vaan ollaan niin tyhmiä että kun saadaan jotain hyvää niin sitä halutaan lisää ilman niitä usein väistämättömiä negatiivisia tunteita ja kokemuksia joita ihmissuhteisiin väistämättä kuuluu. Ei kaikki vaan ole aina pelkästään hauskaa, jännää ja siistiä vaikka kuinka toivoisi tai yrittäisi.

Epävarmuuksia ja pelkoja on meillä kaikilla, huolimatta siitä myönnämmekö asian muille tai tärkeimpänä itsellemme. Niistä puhuminen lienee olennaisen tärkeää jatkuvuuden kannalta, väittäisin jopa että tärkeämpää kuin suhteen väkisin määritteleminen joksikin jota se ei edes välttämättä ole, mikäli molemmat tai kaikki osapuolet eivät ole aidosti kartalla siitä, mitä se itse kullekin tarkoittaa.

Siksipä olen sinkkuna pitänyt kioskin auki kaikille tasapuolisesti mahdollisuuksieni mukaan, koska minun on hankalaa olla suhteessa vähän tai rajatusti; joko suhteeseen limittyy arki ja tunteet tai sitten ei. Erittäin suorana ja välittömänä ihmisenä olen kokenut rajojen suhteen säätämisen ja vatuloinnin kohtuuttoman raskaana kevyemmissä suhteissa ja yhtälailla hankalana vapauksiin liittyvät säätämisen ja vatuloinnin vinkeet parisuhteessa.

Mutta kaikki tyylillään, sano. Toimivia yhdistelmiä ja määritelmiä on varmasti vähintään yhtä monta kuin on meitä ihmisiäkin

Kukin tavallaan, mutta FWB-suhteissa pitää korostaa sen F:n merkitystä. Itse olen loppujen lopuksi tuullut siihen tulokseen, että FWB-suhde määrittyy vähän sen kautta, että mitä tapahtuu kun toinen löytää jonkin suhteen, mihin haluaa panostaa - jos se koko suhde päättyy siihen kun uusi suhde löytyy, niin, kovin vahvasti se kaveruus ei voi olla mukana, yleensä sen uuden suhteen päätyttyä FWB voi ihan hyvin palata siihen tilanteeseen missä oltiin ennen suhdetta. Toki asiat eivät ole noin mustavalkoisia.

[LehA]

Kukin tavallaan, mutta FWB-suhteissa pitää korostaa sen F:n merkitystä. Itse olen loppujen lopuksi tuullut siihen tulokseen, että FWB-suhde määrittyy vähän sen kautta, että mitä tapahtuu kun toinen löytää jonkin suhteen, mihin haluaa panostaa - jos se koko suhde päättyy siihen kun uusi suhde löytyy, niin, kovin vahvasti se kaveruus ei voi olla mukana, yleensä sen uuden suhteen päätyttyä FWB voi ihan hyvin palata siihen tilanteeseen missä oltiin ennen suhdetta. Toki asiat eivät ole noin mustavalkoisia.

Tuon lukeminen toi voimakkaasti mieleeni edesmenneen ystäväni, jonka ehdin tuntemaan toistakymmentä vuotta. Suhteemme oli melkein koko ajan täysin platoninen, joskin myönnän että ensialkuun olin häneen myös jossain määrin ihastunut. Mitään FB-suhdetta meillä ei ollut missään vaiheessa. Ehkä isoveli - pikkusisko voisi kuvata suhdetta parhaiten.

Hänellä oli koko sen ajan mitä ehdimme tuntemaan, taipumus löytää mustasukkaisia ja väkivaltaisia miesystäviä, joten hänen ollessaan suhteessa yhteydenpitomme loppui tai sitten hän saattoi soittaa keskellä yötä (kaverin puhelimesta, aikana ennen kännyköitä). Seuraavana päivänä hän ei taas enää ollut tavoitettavissa.

Kun hän oli vapaana, tapasimme säännöllisesti kunnes muutin toiselle paikkakunnalle ja myöhemmin menin naimisiin. Sen jälkeenkin pidimme vielä yhteyttä, vaikka hänellä oli tapana vaihtaa salaista puhelinnumeroaan aina silloin tällöin noiden miesystävien takia. Jonkin ajan kuluttua ihmettelin kun en ollut kuullut hänestä mitään, jolloin sain tietää hänen menehtyneen.

[Kinkykundi]

Kukin tavallaan, mutta FWB-suhteissa pitää korostaa sen F:n merkitystä. Itse olen loppujen lopuksi tuullut siihen tulokseen, että FWB-suhde määrittyy vähän sen kautta, että mitä tapahtuu kun toinen löytää jonkin suhteen, mihin haluaa panostaa - jos se koko suhde päättyy siihen kun uusi suhde löytyy, niin, kovin vahvasti se kaveruus ei voi olla mukana, yleensä sen uuden suhteen päätyttyä FWB voi ihan hyvin palata siihen tilanteeseen missä oltiin ennen suhdetta. Toki asiat eivät ole noin mustavalkoisia.

Tuon lukeminen toi voimakkaasti mieleeni edesmenneen ystäväni, jonka ehdin tuntemaan toistakymmentä vuotta. Suhteemme oli melkein koko ajan täysin platoninen, joskin myönnän että ensialkuun olin häneen myös jossain määrin ihastunut. Mitään FB-suhdetta meillä ei ollut missään vaiheessa. Ehkä isoveli - pikkusisko voisi kuvata suhdetta parhaiten.

Hänellä oli koko sen ajan mitä ehdimme tuntemaan, taipumus löytää mustasukkaisia ja väkivaltaisia miesystäviä, joten hänen ollessaan suhteessa yhteydenpitomme loppui tai sitten hän saattoi soittaa keskellä yötä (kaverin puhelimesta, aikana ennen kännyköitä). Seuraavana päivänä hän ei taas enää ollut tavoitettavissa.

Kun hän oli vapaana, tapasimme säännöllisesti kunnes muutin toiselle paikkakunnalle ja myöhemmin menin naimisiin. Sen jälkeenkin pidimme vielä yhteyttä, vaikka hänellä oli tapana vaihtaa salaista puhelinnumeroaan aina silloin tällöin noiden miesystävien takia. Jonkin ajan kuluttua ihmettelin kun en ollut kuullut hänestä mitään, jolloin sain tietää hänen menehtyneen.

Ikävä kuulla noin käyneen. Mutta jokseenkin tuollainen periaate sillä FWB-suhteella on. Toki sille uudelle suhteelle on aina annettava tilaa, oli mustasukkaisuutta tai ei.

[Meeri]

Fwb-suhteet on kuin omiin housuihin kuseminen. Ensin on ihanan hauskaa ja lämmittävää, mutta yksin housuja kuivatessa miettii tuliko tyydyttyä liian vähään.

[Passion]

Fwb-suhteet on kuin omiin housuihin kuseminen. Ensin on ihanan hauskaa ja lämmittävää, mutta yksin housuja kuivatessa miettii tuliko tyydyttyä liian vähään.

Toi riippuu varmaan siitä, mitä oikeasti on toivonut, tai haluaa. Mä en itse osaa vetää mitään selkeää rajaa eri määritelmille. Mutta jotain määritelmää varmaan täytyy käyttää kuvaamaan suhde-ehdokkaille, mitä hakee.
Kaveri, kenen kanssa harrastaa seksiä. Jos tiukkarajaisesti ajattelen tuota, niin nyrkki on parempi 😀. Seksikaverin, pitää olla jotenkin erikoinen ja vedota seksuaalisesti. Silloin ollaan jo vähän muussa kuin puhtaasti kaveruudessa. Tällaisen seksikaverin kansaa voi myös tehdä muutakin. Käydä syömässä, näyttelyissä, tapahtumissa, veneillä jne.
Toisille tuo on toiveiden täyttymys jos elämän muuten täyttää moni muu asia. Voi olla niin paljon muuta puuhaa ja harrastuksia, ettei sellaiseen arjen yhdessäoloon ole aikaa.
Ja lopuksi vielä... kun kysymys on suhdeasioista ja ihmisistä, niin mikään ei ole varmaa. Mielipiteet ja halut ja toiveet voi muuttua ihan päälaelleen, jos joku tosi erikoinen osuu kohdalle, vaikka kuinka olisi suunnitellut asian jollain tietyllä tavalla.
 

[Rama]

Tuntuu että ihmisille tulee ja jää helposti huono maku suuhun irtosuhteilusta, fwb-suhteista ja vastaavista sitten kun on elämässään sellaisissa fiiliksissä että tahtois ja tartteis jotain syvempää, ja kevyemmät tapailumuodot rankataan sitten kehnoiksi ja pinnallisiksi ja aletaan vain levittämään syvempien suhdemuotojen ilosanomaa. Mut  jos oot sitä mieltä että esimerkiksi seurustelu tai jaettu arki ei syystä tai toisesta kiinnosta, ei se muutu miksikään jos hakeutuu "parempaan" suhdemuotoon koska niin asioiden kuuluisi kuulemma olla. Sitten ei ainakaan ole kivaa kuin hyvin ohimenevän hetken, kunnes alkaa ahdistaa itsensä pakottaminen väärään muottiin.

Pintapuolisemmille tapailumuodoille löytyy kyllä oikeat paikkansa, eikä ne ole automaattisesti perseestä jos tilanne ei ole se että tyytyy niihin halutessaan enemmän tai tuntiessaan vaan että ne olis jotenkin väärin. Eri elämänvaiheissa saa tarvita ja haluta erilaista kanssakäymistä ja mieltään saa omalla kohdallaan muuttaa niin usein kuin haluaa, ja se mieli voi paremmin kun tekee just sitä mitä milloinkin haluaa ja tarvitsee eikä mitä "pitäisi", eikä edes tietoisesti pyri mitään sellaista kohti.

[Irwikissa]

Jaa-a, komppaisin kyllä enemmän edellistä tuossa et fwb:lle voi hyvin olla tila, tarve ja paikkansa, ilman että tuntee jäävänsä paitsi, tyytyvänsä liian vähään tms. Kun tunnistaa omat tarpeensa, osaa sanoittaa niitä, niin ei pitäisi mennä metsään. Jos toinen on antanut ymmärtää enemmän kuin mitä oikeasti haluaa ja on kykenevä tarjoamaan, niin toki en ihmettele jos sillon on kusetettu olo kun odotus on ollut enemmän kuin fwb, esimerkiksi.

Itse arvostan fwb:tä korkealle, koska lähtökohtaisesti siinä mun mielestä tulisi olla sovittuna odotukset ja raamit, tietynlainen välittäminen ja reilu meininki (niin, "friends"), eikä se poissulje mahdollisuutta vakavampaan ihmissuhteeseen jos sitä kaipaa.