Miksi jotkut kuten minä nauttivat alistumisesta ja vastaavasta?

[Ms. M]

Minulla on ihana leikkikaveri, hänen piiskan allaan olen ollut usein. Olen puhtaasti masokistina siinä, sub-puoleni ei tule hänen kanssaan esiin lainkaan. Kuten sanottua toisessa ketjussa, hänen kanssaan alistun tilanteelle ja halulle. En hänelle.

Dominoivan leikkikaverini kanssa tilanne on täysin erilainen. Alistun puhtaasti hänelle. Ja halulle myös. Lisäksi D\s- kuviossa on enemmän tunteet läsnä. Olen herkempi hänen kanssaan kuin sadisti-leikkikaverin kanssa. Tosi tunteita koen myös sadistin kanssa leikkiessä, mutta ne ovat ns.helpompia tunteita. D\s on minulle ollut se osa elämää, jossa on ok olla heikko, tarvita turvaa, nojata toiseen hetkeksi. Tehdä mitä käsketään, nauttia ja antaa D:lle nautintoa.

[Guide-Master]

On mielen kiintoista että ihminen lokeroidaan johonkin lokeroon,  itsellä paljonkin riippuu mitä olen siitä kuka on vasta puoli. Eli toisaalta voin tuottaa tuskaa ja kipua ilman hallintaa, jota nykyään kylläkin pidän turvallisuus syystä mieluiten mukana. Eli itse en monesti kukaan ole nähnyt masokisti joka ei ole myös alistuva,  sillä tapa millä toista riivaa yleensä johtaa antautumiseen.  Jolloin ainoa asia on haluanko hallita vai en, eli normaalisti jo suostuminen on osittain alistumista, varsinkin jos sadistisia saa määritellä tason jolla toimitaan.

No joo, totta tuo että se, kenen kanssa on tekemisissä, määrittää käyttäytymistä. Samoin kuin se, että jo suostuminen johonkin voidaan katsoa alistumiseksi.

Ehkä näitä lokerointeja itsestä tulee tehtyä siksi, että pystyisi kertomaan tarvittaessa uudelle ihmiselle, minkälainen on (ainakin omasta mielestään).

Ja kyllä - masokistisuuteen liittyy mulla paljon oma keho ja sen toiminta kiputilanteissa. Pystyn teknisesti nauttimaan (tietynlaisesta) kivusta ilman alistumistakin, eri asia haluanko.

Yleisesti asioihin vaikutta "se" toinenkin, jonka halut voivat olla hyvä otta tasa-arvoisesti huomioon. Sillä onhan se kovin tylsää jos asiat ovat vain yhdestä näkökannasta riippuva☺

[Amunet]

Minulla on ihana leikkikaveri, hänen piiskan allaan olen ollut usein. Olen puhtaasti masokistina siinä, sub-puoleni ei tule hänen kanssaan esiin lainkaan. Kuten sanottua toisessa ketjussa, hänen kanssaan alistun tilanteelle ja halulle. En hänelle.

Dominoivan leikkikaverini kanssa tilanne on täysin erilainen. Alistun puhtaasti hänelle. Ja halulle myös. Lisäksi D\s- kuviossa on enemmän tunteet läsnä.

Pätkäisin sun kirjoituksesta tuon ylläolevan. Siinä tiivistyy tosi hyvin se, miten itsekin asian koen. Vaikka olen dominoiva, olen myös masokisti ja usein pohtinut, miten nuo kaksi asiaa voikin tehdä ihmisestä näin kummallisen sekamelskan 

[Pippi Longstocking]

Hirmuisen hyvä pohdinta Ms. M:ltä.

Vaikka olenkin sub niin alistuminen ei tule luonnostaan. Masokistinen puoli on helpompaa toteuttaa, kun kicksit saa siitä kivusta ja sen tuomasta endorfiini/adrenaliiniryöpystä. Alistumisessa taasen ne tunteet ja kaikki muu on läsnä, kuten tuossa jo sanottiinkin. Kuitenkaan mikään "puoli meissä" ei sulje toista pois mun mielestä.

Ja en osaa purkaa ajatustani näköjään järjellisesti, joten se on nyt vinksinvonksin, kuten asiaan kuuluu. 

[Masoch]

Masoch, käytätkö masoa/masokistia synonyyminä subille/alistuvalle?

Itse erittelen ne. Tosin sama henkilö voi olla molempiakin, sekä masokisti että alistuva.

Joo, käytin tässä. Mutta jos ne erottelee, niin olen itse sub enkä masokisti ollenkaan.

[Amunet]

Hirmuisen hyvä pohdinta Ms. M:ltä.

Vaikka olenkin sub niin alistuminen ei tule luonnostaan. Masokistinen puoli on helpompaa toteuttaa, kun kicksit saa siitä kivusta ja sen tuomasta endorfiini/adrenaliiniryöpystä. Alistumisessa taasen ne tunteet ja kaikki muu on läsnä, kuten tuossa jo sanottiinkin. Kuitenkaan mikään "puoli meissä" ei sulje toista pois mun mielestä.

Ja en osaa purkaa ajatustani näköjään järjellisesti, joten se on nyt vinksinvonksin, kuten asiaan kuuluu. 

Tarviiko sitä muunlainen ollakaan

[Normandie]

Minulla on ihana leikkikaveri, hänen piiskan allaan olen ollut usein. Olen puhtaasti masokistina siinä, sub-puoleni ei tule hänen kanssaan esiin lainkaan. Kuten sanottua toisessa ketjussa, hänen kanssaan alistun tilanteelle ja halulle. En hänelle.

Dominoivan leikkikaverini kanssa tilanne on täysin erilainen. Alistun puhtaasti hänelle. Ja halulle myös. Lisäksi D\s- kuviossa on enemmän tunteet läsnä. Olen herkempi hänen kanssaan kuin sadisti-leikkikaverin kanssa. Tosi tunteita koen myös sadistin kanssa leikkiessä, mutta ne ovat ns.helpompia tunteita. D\s on minulle ollut se osa elämää, jossa on ok olla heikko, tarvita turvaa, nojata toiseen hetkeksi. Tehdä mitä käsketään, nauttia ja antaa D:lle nautintoa.

Jotenkin osaan allekirjoittaa liki täysin tämän Ms. M:n tekstin. Itselläni tosin ei ole ollut D/s - suhdetta, mutta voisin hyvin ajatella, että se menisi jokseenkin noin minunkin kohdallani. Masokistina haen nautintoa itselleni ja tietenkin se sadistin saama nautinto on tärkeää myöskin. Jos olisin sub, niin silloin voisin kuvitella, että ensisijaisesti haluaisin tuottaa nautintoa Masterilleni ja itse saisin sitä siinä sivussa. Eli tässä pääsen siihen omaan luonteenpiirteeseeni, joka ei ole kovinkaan miellyttämishaluinen. En tiedä, kuinka miellyttämishaluisia subit ylipäätään ovat, vai ovatko? Nämä ovat mielenkiintoisia asioita ja vaikka lokerointi ei aina niin kivaa olekaan, niin kyllä se monia asioita selkeyttää juuri vaikkapa seuranhaussa. Meitä on moneksi ja hyvä niin.

[Ms. M]

Minulla on ihana leikkikaveri, hänen piiskan allaan olen ollut usein. Olen puhtaasti masokistina siinä, sub-puoleni ei tule hänen kanssaan esiin lainkaan. Kuten sanottua toisessa ketjussa, hänen kanssaan alistun tilanteelle ja halulle. En hänelle.

Dominoivan leikkikaverini kanssa tilanne on täysin erilainen. Alistun puhtaasti hänelle. Ja halulle myös. Lisäksi D\s- kuviossa on enemmän tunteet läsnä. Olen herkempi hänen kanssaan kuin sadisti-leikkikaverin kanssa. Tosi tunteita koen myös sadistin kanssa leikkiessä, mutta ne ovat ns.helpompia tunteita. D\s on minulle ollut se osa elämää, jossa on ok olla heikko, tarvita turvaa, nojata toiseen hetkeksi. Tehdä mitä käsketään, nauttia ja antaa D:lle nautintoa.

Jotenkin osaan allekirjoittaa liki täysin tämän Ms. M:n tekstin. Itselläni tosin ei ole ollut D/s - suhdetta, mutta voisin hyvin ajatella, että se menisi jokseenkin noin minunkin kohdallani. Masokistina haen nautintoa itselleni ja tietenkin se sadistin saama nautinto on tärkeää myöskin. Jos olisin sub, niin silloin voisin kuvitella, että ensisijaisesti haluaisin tuottaa nautintoa Masterilleni ja itse saisin sitä siinä sivussa. Eli tässä pääsen siihen omaan luonteenpiirteeseeni, joka ei ole kovinkaan miellyttämishaluinen. En tiedä, kuinka miellyttämishaluisia subit ylipäätään ovat, vai ovatko? Nämä ovat mielenkiintoisia asioita ja vaikka lokerointi ei aina niin kivaa olekaan, niin kyllä se monia asioita selkeyttää juuri vaikkapa seuranhaussa. Meitä on moneksi ja hyvä niin.

Omasta puolestani voin sanoa, että miellyttämishaluisuuteni riippuu aina vastakappaleesta (sekä planeettojen asennoista, biorytmeistä,hormoneista, jne, jne...). Nykyisen leikkikaverin kanssa, jonka kanssa siis tuota D/s:ää harjoitetaan, miellyttämisenhalu on välillä ollut ihan järjettömän kova. Ja sitten välillä laskenut. Se riippuu aina siitä, miten suhde voi. Ja miten se elää. Kun se dynamiikka ei kuitenkaan ole staattinen, ainakaan minun D/s- suhteessani (toki aina minä olen se sub ja leikkikaveri se D, mutta niin.. Ei se ole niin mustavalkoista, on nyansseja, yksityiskohtia.). Suhde ja sen dynamiikka elää ja hengittää. Se on eräänlainen organismi. Ja siitä pitää pitää huoli. Pitkänkin leikkitauon jälkeen kuitenkin aina löytyy se tila, jossa antaa vain olla. Ei yritäkään mitään. On vain, menee D:n mukana sinne minne hän haluaa viedä. Se on kaunista. Pelottavaa, mutta enemmän se on kaunista.

[Guide-Master]

Onukava nähdä että sadismi on aina tekemistä, itse jos tunnen toisen ja hän tietää kuinka sadisti voin olla kivun tuottajana, yleisesti tällöin se että ei tee mitään, vaan pistää toisen anelemaan mitä haluu, jossa vain niin tekee kuin hän itse toivoo. Tämä johtaa yleensä masokistissä hyvinkin kummalisiin ajatusmaailmoihin, jossa pai.ivat tieto siitä mistä nautin ja se miten itse sen osaa pyytää. Voin niitä epätoivon ilmeitä, kun kysyy" näinkö tarkoitit":-)

[-katy-]

Miksi me jotkut olemme masokisteja tai subeja? Mistä se johtuu?

(Musta tätä voi pohtia avoimesti kaikilta kannoilta, myös psykologisesti, ilman että se tarkoittaisi sitä, että masokismi on jotakin sairasta tai jotakin josta pitäisi pyrkiä pois, jotain joka ei olisi täysin jees.)

...Olen vuodesta 2010 näitä asioita pyöritellyt mielessäni- ja mikä varmasti naurattaa muitakin kuin itseäni, en ole ollut kenenkään "subi" tai maso, Mutta nyt olen siinä pisteessä, jonkinlaisessa tienhaarassa että pitäisi päättää, onko subeus sittenkin silkkaa seksiä ja pajlon seksin harrastamista vai myös siinä samalla tai erikseen jonkinlaista henkistä kasvamista.

Nimittäin jos kyseessä on myös henkinen kasvu ja ihmisenä prosessissa oleminen, siihen tarvitaan asiaankuuluvilta henkilöiltä ymmärrystä, itsensä tuntemusta ja isoja kykyjä ihmisyydessä- ei vaan voi puoskaroida ja olla tekevinään jotain, että kunhan tässä nyt pääsis panemaan ,itseasiassa.

Alunalkaen juuri tuo henkinen puoli kiehtoi eniten ja meninkin siinä mietteissäni ja puheissanikin aika äärimmäisyyksiin- Ajattelin, että tämä (subeus ja alistuminen) on se ainut autuaaksi tekevä tie ja minun tieni, jota en ole koskaan vielä löytänyt, mutta nyt viimein Löysin Ainoan OIkean Totuuden..

Salaa kai kiehtoi se, ettei mun tarvitsis ottaa vastuuta eikä kohdata itseäni sellaisena kuin olen. Eli hyvin arkisena ja resuisena olentona muunmuassa. Olisi jokin ihmeellinen symbioosi ja 24/7 h kestävä sessio, jossa vain olisi subspacessa ja "tiloissa"- eli vähän kuin kamoissa kai sitten aamusta iltaan 

No tämähän olikin samaa kuvioita, mitä hain fundamentalismissa ja rakkaushurmoksissa, itsesuggestiossa ja jopa harhoissa- aika liki psykoosia siis mentiin, ja jota en silloinkaan 16 vuotiaana tajunnut myöskään.

Mutta ilmeisesti tämä saatanamoinen ajattelu näissä kinkypiireissä-/foorumeilla on avannut viimein tajuntani. 
Voihan olla etten tämän tajuttuani "pysty" koskaan enää "alistumaan"- sikälimikäli alistuminen menee jonkin tietyn sapluunan ja käsikirjoituksen mukaan. Joillan on siitä varsin tarkat käsitykset, varsinkin niistä itsekkäistä karkkikauppasubeista, jotka omaa persettään vaan ajattelevat ja ihailevat ja vaativat vielä muitakin niin tekemään alinomaan 

Lisäystä:
Mä väitän niinkin rajusti,että jos ei ole ottanut itsestään vastuuta koskaan, ei voi "seurata" ketään toista ihmistä, oppia tms.  Ei se onni löydy kenestäkään ihmisestä tai D/s-suhteesta, jos on jokin perässätalutettava, aina nöyristelevä, ilman omia ajatuksia ja omaa tahtoa.

Mun ongelmani on aina ollut yksinäisyys ja se etten ole suostunut hyväksymään sitä yksinäisyyttä- en ole uskaltanut katsoa mitä se sisältää kun menee ihan pohjille ja yksin olemaan- aina olen onnistunut jotenkin välttämään sen, keinojahan on. 
Se sitten taas on toinen asia, että miksi toiset ovat yksin ja toiset eivät. Ehkä tarpeeksi ahdistuneena ja haavoilla haluaa paeta kuin se kissa sinne piiloon- kun kaikki ovat vaan niin hemmetin onnellisia ja ei pysty kokemaan samaistuvansa, kohtaavansa- joku vaihtoehto olisi teeskennellä muuta kuin on ja yrittää saada hyväksyntää feikkaamalla- mutta jos koko elämä on feikkiä, niin huh huh-

Laitan linkin tähän dokkariin, vaikkei se suoraan liity kinkyyn, mutta ihmisyyteen ja josta annan ohjaajalle 11 pistettä siitä, että ilkesi laittaa itsensä noin likoon, räkäisenä itkuiikkana, ja kun meinasi vallan hajota matkalla. Eihän tuo pitkältä ajalta ole, mutta äärimmäisen hyvin tiivistetyssä muodossa
Dokumenttiprojekti: Onnelliset  http://areena.yle.fi/1-3090596

[Guide-Master]

Miksi me jotkut olemme masokisteja tai subeja? Mistä se johtuu?

(Musta tätä voi pohtia avoimesti kaikilta kannoilta, myös psykologisesti, ilman että se tarkoittaisi sitä, että masokismi on jotakin sairasta tai jotakin josta pitäisi pyrkiä pois, jotain joka ei olisi täysin jees.)

...Olen vuodesta 2010 näitä asioita pyöritellyt mielessäni- ja mikä varmasti naurattaa muitakin kuin itseäni, en ole ollut kenenkään "subi" tai maso, Mutta nyt olen siinä pisteessä, jonkinlaisessa tienhaarassa että pitäisi päättää, onko subeus sittenkin silkkaa seksiä ja pajlon seksin harrastamista vai myös siinä samalla tai erikseen jonkinlaista henkistä kasvamista.

Nimittäin jos kyseessä on myös henkinen kasvu ja ihmisenä prosessissa oleminen, siihen tarvitaan asiaankuuluvilta henkilöiltä ymmärrystä, itsensä tuntemusta ja isoja kykyjä ihmisyydessä- ei vaan voi puoskaroida ja olla tekevinään jotain, että kunhan tässä nyt pääsis panemaan ,itseasiassa.

Alunalkaen juuri tuo henkinen puoli kiehtoi eniten ja meninkin siinä mietteissäni ja puheissanikin aika äärimmäisyyksiin- Ajattelin, että tämä (subeus ja alistuminen) on se ainut autuaaksi tekevä tie ja minun tieni, jota en ole koskaan vielä löytänyt, mutta nyt viimein Löysin Ainoan OIkean Totuuden..

Salaa kai kiehtoi se, ettei mun tarvitsis ottaa vastuuta eikä kohdata itseäni sellaisena kuin olen. Eli hyvin arkisena ja resuisena olentona muunmuassa. Olisi jokin ihmeellinen symbioosi ja 24/7 h kestävä sessio, jossa vain olisi subspacessa ja "tiloissa"- eli vähän kuin kamoissa kai sitten aamusta iltaan 

No tämähän olikin samaa kuvioita, mitä hain fundamentalismissa ja rakkaushurmoksissa, itsesuggestiossa ja jopa harhoissa- aika liki psykoosia siis mentiin, ja jota en silloinkaan 16 vuotiaana tajunnut myöskään.

Mutta ilmeisesti tämä saatanamoinen ajattelu näissä kinkypiireissä-/foorumeilla on avannut viimein tajuntani. 
Voihan olla etten tämän tajuttuani "pysty" koskaan enää "alistumaan"- sikälimikäli alistuminen menee jonkin tietyn sapluunan ja käsikirjoituksen mukaan. Joillan on siitä varsin tarkat käsitykset, varsinkin niistä itsekkäistä karkkikauppasubeista, jotka omaa persettään vaan ajattelevat ja ihailevat ja vaativat vielä muitakin niin tekemään alinomaan 

Voin rohkaista sinua, se että alistuu tai alistetaan on eriasioita, jossa moni luulee alistamisen tarkoittavan jotain hurjaa, no itsellä se normaalisti menee sillein, että toinen vain hyväksyy sen että nytten säännöt laadin minä.

Eli tämä tapahtuu normaalisti julkisissa kahviloissa, jonka jälkeen toiselle jätetään vielä mahdollisuus poistua, sekä hänelle myös jää velvoite ottaa yhteyttä milloin haluaa tavata.

Eli kun tapaat oikean henkilön joka on dominoiva, niin sinulle jää oikeasti vain päätettävää haluatko itse edetä, sillä toinen puoli hyäksyy sinun päätökset.

[Sub80]

Nautin alistua naiselle. Se on ollut osa minua niin kaun kuin muistan. Erikoistahan se on, kun yleensä naiset odottavat päinvastaista.

Eikä minusta tämä ulospäin näkyisi, olen yleensä se porukan alfauros. Tosin lähimmät ystäväni tietävät tämän puolen minusta.

Syytä en tiedä tähän, tämä on ainoa tapa olla seksuaalinen minulle.

[Mini-piip]

Jotenkin osaan allekirjoittaa liki täysin tämän Ms. M:n tekstin. Itselläni tosin ei ole ollut D/s - suhdetta, mutta voisin hyvin ajatella, että se menisi jokseenkin noin minunkin kohdallani. Masokistina haen nautintoa itselleni ja tietenkin se sadistin saama nautinto on tärkeää myöskin. Jos olisin sub, niin silloin voisin kuvitella, että ensisijaisesti haluaisin tuottaa nautintoa Masterilleni ja itse saisin sitä siinä sivussa. Eli tässä pääsen siihen omaan luonteenpiirteeseeni, joka ei ole kovinkaan miellyttämishaluinen. En tiedä, kuinka miellyttämishaluisia subit ylipäätään ovat, vai ovatko? Nämä ovat mielenkiintoisia asioita ja vaikka lokerointi ei aina niin kivaa olekaan, niin kyllä se monia asioita selkeyttää juuri vaikkapa seuranhaussa. Meitä on moneksi ja hyvä niin.

Itse olen luonteeltani ainakin hyvin empaattinen ja miellyttämisenhaluinen. Tämä puoli minussa on melko vahvasti läsnä s-roolissa. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan kuitenkin korostaa että tästä huolimatta en ole luonteeltani alistettu tai alakynnessä. Sub80 kommentoikin tähän liittyen aika hyvin:

Nautin alistua naiselle. Se on ollut osa minua niin kaun kuin muistan. Erikoistahan se on, kun yleensä naiset odottavat päinvastaista.

Eikä minusta tämä ulospäin näkyisi, olen yleensä se porukan alfauros. Tosin lähimmät ystäväni tietävät tämän puolen minusta.

Syytä en tiedä tähän, tämä on ainoa tapa olla seksuaalinen minulle.

Jonain päivänä minusta voi arkenakin saada melkoisen pirttihirmun päällepäsmärin kuvan vaikkei se olekaan kuin osa minusta. Hyvä itsetunto ei siis korreloi dominoimisen kanssa millään lailla, vaikka toisin voisi ehkä luulla? Toki useimmat varmasti toivovat D:n olevan hyväitsetuntoinen partneri... Eipä silti, koen että hyvä subikin on hyvä-itsetuntoinen eikä arka lapanen Toisaalta olemme kaikki ihmiset niin erilaisia joten voisi kuitenkin olettaa että ehkä kaikille on loppujen lopuksi kuitenkin kysyntää(?)

[Sindy68]

Se on kuin lupa saada olla oma itsensä ilman suorittamisen tuskaa.
Lupa heittää kiltti tyttö narikkaan tietäen, että vastapuoli on suunnitellut käsikirjoituksen puolestasi.
Lupa saada heittäytyä ja lupa päästää irti.
Lupa saada nauttia toisen nautinnosta ja intohimosta kiihottamalla sekä miellyttämällä sitä lisää ilman, että se antaisi "huoran" leimaa.
Saada kicksinsä saadessaan olla toisen kontrollin alla ja omistuksessa. - Tuntea sitä kautta olevansa kokonainen nainen.
Joskus jopa kuningatar kuningaskunnassa, jota kuninkaasi hallitsee. 
Se on myös vastakohtaa feminismille. Kokea turvallisuutta siitä, että parisuhteessa mies on mies, eikä mikään tossukka.

 

[bikantti]

Yksi näkökulma tuli mieleen vielä tähän keskusteluun, liekö sitä jo sivuttukin. Seksuaalisuudesta voi nauttia monella tapaa. Jotkut nauttivat kapealla alueella ja jotkut laajemmalla. Näkisin, että se on KYKY pystyä nauttimaan myös alistumisesta. Ihan yhtä lailla kuin voi olla kyky nauttia vaniljaseksistä tai suutelemisesta tai mistä vain. Jotkut ihmiset ovat sitten muita uteliaampia tällä alueella, avoimia uutta kohtaan ja nauttivat vaihtelusta. Silloin seksuaalisuuskin näyttäytyy laajempien mieltymysten alueena kuin sellaisella, joka ei ole seksuaalisuuden suhteen yhtä utelias, kokeilunhaluinen, uutta etsivä.

Ihan samoin tämä toimii muutenkin elämässä. Ihmiset ovat erilaisia sen suhteen, kiinnostaako uudet jutut vai pitäytyykö mieluummin vanhassa tutussa. Jotkut ovat uteliaita oppimaan vaikka mistä, toiset mieluummin keskittyvät johonkin asiaan syvemmin, jotkut haluavat pysyä vain pintaraapaisujen varassa.