Kirjoittaja Aihe: Kysymys SADISTEILLE lähinnä  (Luettu 44719 kertaa)

nagor

Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #135 : 14.03.2016, 17:12 »
Nagor: kuten sanoin "minun mielestäni"  ;), jokainen päättää oman elämänsä ihmissuhteiden reunaehdot. Sekin joka vain tyytyy ymmärtämään ja pystymään elämään asian kanssa....mutta koko maailmaa värittää(?) mustavalkoisuus. Ei netti, eikä tämä palsta ole sen kummempia. Itseasiassa pahempia, sillä täällä on hankalampi ottaa etäisyyttä ihmisiin jotka ovat yhdentekeviä, tai joista on tullut siihen tulokseen että on parempi pistää tossut töpöttään vastakkaisiin suuntiin ja toivottaa mukavaa matkanjatkoa. Blokkaaminen tietnkin jonkin verran helpottaa maisemassa ilmeneviä häiriötekijöitä.

En oo kyl kauhean vakuuttuneeksi tullut filosofian tärkeydestä tässä kohta puolivuosisataisessa elämässäni, sentään aloitin sen parissa puuhastelun jo varhaisteininä. Mutta saahan se muita vakuuttaa, ei ole minulta pois. Muiden hyväksynnän hakemisen turhuudesta sen sijaan olen täysin vakuuttunut, vaikka itsekin siihen sortuillut joskus nuorempana.  Ylipäänsä jokainen päättä omasta puolestaan, niin tekemisensä, sanomisensa ja reagoimisensa samoin niiden tarpeellisuuden. Ja myös kantaa vastuunsa niistä (no joo, ylläpito voi täällä vähän kurmuuttaa jos ei pysy lestissä) . Toivottavasti.
Mielipiteitähän me kaikki täällä vain näpyttelemme. Omia sanallisia (ja kuvallisia) ajallispaikallisia häivähdyksiä olemassaolostamme. Tavallaan siis totuuksia. Niitä vain on niin paljon kuin on ihmisiäkin. Joskus, aika harvoin, jonkun avartavat muiden maailmaa, joskus, kait yleensä, eivät.
Kirjoittamisen turhuuden jokainen päättää itse. Oleellisempaa kaiketi kirjoittajalle, ainakin minulle - ja sentään jokusen mielipiteen tänne olen hakannut - on se että sanon sen mitä ajattelen ja tunnen, milloin mistäkin. Huomenna voin olla sitten jo toista mieltä  :o. Se ääneen sanominen on se juttu. Maailmaan laskeminen. Todistus omasta olemassaolostani. Jonkinlainen (riemun)kiljahdus. Oikeastaan sillä mitä muut siitä ajattelevat ei edes ole erityisemmin väliä, ainakaan minulle. Joskus kuvittelin että on. Onneksi en enää. Kun eikö mielipiteistä argumentointi ole vähän hölmön hommaa. Jokaisella kun on omansa. Ja ne totuuden torvet ovat aika hauskoja. Minusta me kaikki olemme sellaisia. Ihan itse itsemme oikeuttaen, elämän armosta.  Vastaanottajalla on vastuu ketä, mitä ja kuinka paljon uskoo. Minä kehoitan jokaista itsenäiseen ajatteluun ja elämään ihan kaikkinensa, jälleen siihen sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ihonväriin etc katsomatta. Semmoinen on kyllä aika harvinaista. Ikävä kyllä.

(ja hei, sori ot, lopetan tähän :), kun en kuitenkaan sen enempää valota tuota sadistisen puoleni ajattelua)

Ja sanot että filosofia on turhaa :P

Maailmassa jossa asiat eivät ole mustavalkoisia, on mielipiteistä argumentointi nimenomaan se juttu. Jokaisella on kyky vaikuttaa toisiin ja toisten ajatteluun. Täysin itsenäinen ja riippumaton ajattelu on harhaa, elämäsi aikana muiden ihmisten ajatukset ovat vaikuttaneet sinuun tavalla tai toisella ja lopputuloksena on se mitä olet tällä hetkellä. Ehkä juuri se että joku kerran kauan aikaa sitten argumentoi jotakin juuri oikealla tavalla on vaikuttanut sinuun suuremmin kuin edes ymmärrät, tai sitten ei. Kyllä mielipiteidensä takana saa ja pitääkin seisoa, olivat ne sitten kuinka naurettavia hyvänsä. Jotkut pyrkivät tietoisesti vaikuttamaan muihin ihmisiin, toiset eivät sitä tiedosta mutta tekevät silti. Ihmisten taipumus ajatella virheellisen yksinkertaistetusti on paras mahdollinen vasta-argumentti lähestulkoon kaikissa mahdollisissa tilanteissa. :)

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #136 : 14.03.2016, 17:22 »
Ja kerta kieltäymyksen päälle...

Nagor: kuten sanoin "minun mielestäni"  ;), jokainen päättää oman elämänsä ihmissuhteiden reunaehdot. Sekin joka vain tyytyy ymmärtämään ja pystymään elämään asian kanssa....mutta koko maailmaa värittää(?) mustavalkoisuus. Ei netti, eikä tämä palsta ole sen kummempia. Itseasiassa pahempia, sillä täällä on hankalampi ottaa etäisyyttä ihmisiin jotka ovat yhdentekeviä, tai joista on tullut siihen tulokseen että on parempi pistää tossut töpöttään vastakkaisiin suuntiin ja toivottaa mukavaa matkanjatkoa. Blokkaaminen tietnkin jonkin verran helpottaa maisemassa ilmeneviä häiriötekijöitä.

En oo kyl kauhean vakuuttuneeksi tullut filosofian tärkeydestä tässä kohta puolivuosisataisessa elämässäni, sentään aloitin sen parissa puuhastelun jo varhaisteininä. Mutta saahan se muita vakuuttaa, ei ole minulta pois. Muiden hyväksynnän hakemisen turhuudesta sen sijaan olen täysin vakuuttunut, vaikka itsekin siihen sortuillut joskus nuorempana.  Ylipäänsä jokainen päättä omasta puolestaan, niin tekemisensä, sanomisensa ja reagoimisensa samoin niiden tarpeellisuuden. Ja myös kantaa vastuunsa niistä (no joo, ylläpito voi täällä vähän kurmuuttaa jos ei pysy lestissä) . Toivottavasti.
Mielipiteitähän me kaikki täällä vain näpyttelemme. Omia sanallisia (ja kuvallisia) ajallispaikallisia häivähdyksiä olemassaolostamme. Tavallaan siis totuuksia. Niitä vain on niin paljon kuin on ihmisiäkin. Joskus, aika harvoin, jonkun avartavat muiden maailmaa, joskus, kait yleensä, eivät.
Kirjoittamisen turhuuden jokainen päättää itse. Oleellisempaa kaiketi kirjoittajalle, ainakin minulle - ja sentään jokusen mielipiteen tänne olen hakannut - on se että sanon sen mitä ajattelen ja tunnen, milloin mistäkin. Huomenna voin olla sitten jo toista mieltä  :o. Se ääneen sanominen on se juttu. Maailmaan laskeminen. Todistus omasta olemassaolostani. Jonkinlainen (riemun)kiljahdus. Oikeastaan sillä mitä muut siitä ajattelevat ei edes ole erityisemmin väliä, ainakaan minulle. Joskus kuvittelin että on. Onneksi en enää. Kun eikö mielipiteistä argumentointi ole vähän hölmön hommaa. Jokaisella kun on omansa. Ja ne totuuden torvet ovat aika hauskoja. Minusta me kaikki olemme sellaisia. Ihan itse itsemme oikeuttaen, elämän armosta.  Vastaanottajalla on vastuu ketä, mitä ja kuinka paljon uskoo. Minä kehoitan jokaista itsenäiseen ajatteluun ja elämään ihan kaikkinensa, jälleen siihen sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ihonväriin etc katsomatta. Semmoinen on kyllä aika harvinaista. Ikävä kyllä.

(ja hei, sori ot, lopetan tähän :), kun en kuitenkaan sen enempää valota tuota sadistisen puoleni ajattelua)

Ja sanot että filosofia on turhaa :P

Maailmassa jossa asiat eivät ole mustavalkoisia, on mielipiteistä argumentointi nimenomaan se juttu. Jokaisella on kyky vaikuttaa toisiin ja toisten ajatteluun. Täysin itsenäinen ja riippumaton ajattelu on harhaa, elämäsi aikana muiden ihmisten ajatukset ovat vaikuttaneet sinuun tavalla tai toisella ja lopputuloksena on se mitä olet tällä hetkellä. Ehkä juuri se että joku kerran kauan aikaa sitten argumentoi jotakin juuri oikealla tavalla on vaikuttanut sinuun suuremmin kuin edes ymmärrät, tai sitten ei. Kyllä mielipiteidensä takana saa ja pitääkin seisoa, olivat ne sitten kuinka naurettavia hyvänsä. Jotkut pyrkivät tietoisesti vaikuttamaan muihin ihmisiin, toiset eivät sitä tiedosta mutta tekevät silti. Ihmisten taipumus ajatella virheellisen yksinkertaistetusti on paras mahdollinen vasta-argumentti lähestulkoon kaikissa mahdollisissa tilanteissa. :)


Nooh. Me ollaan ihmisiä. Meille on annettu sanat. Tietyllä tavalla meidän on mentävä niiden läpi. Lopulta oleellisin löytyy sitten vasta niiden ulkopuolelta. Mutta se on totta että vaikka sen joku jollekin teinille sanoisikin taitavastikin argumentoiden (niin kuin minulle aikoinaan), niin se matka sinne toiselle puolen on tehtävä jokaisen itse. Kaikki tosin eivät edes lähde matkalle, ja osaa sekoaa matkalla (kuten Nietzsche), osa jumittuu kiinni, kuin vanha levy, yhteen ja samaan asiaan.

nagor

Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #137 : 14.03.2016, 17:48 »
Ja kerta kieltäymyksen päälle...

Nagor: kuten sanoin "minun mielestäni"  ;), jokainen päättää oman elämänsä ihmissuhteiden reunaehdot. Sekin joka vain tyytyy ymmärtämään ja pystymään elämään asian kanssa....mutta koko maailmaa värittää(?) mustavalkoisuus. Ei netti, eikä tämä palsta ole sen kummempia. Itseasiassa pahempia, sillä täällä on hankalampi ottaa etäisyyttä ihmisiin jotka ovat yhdentekeviä, tai joista on tullut siihen tulokseen että on parempi pistää tossut töpöttään vastakkaisiin suuntiin ja toivottaa mukavaa matkanjatkoa. Blokkaaminen tietnkin jonkin verran helpottaa maisemassa ilmeneviä häiriötekijöitä.

En oo kyl kauhean vakuuttuneeksi tullut filosofian tärkeydestä tässä kohta puolivuosisataisessa elämässäni, sentään aloitin sen parissa puuhastelun jo varhaisteininä. Mutta saahan se muita vakuuttaa, ei ole minulta pois. Muiden hyväksynnän hakemisen turhuudesta sen sijaan olen täysin vakuuttunut, vaikka itsekin siihen sortuillut joskus nuorempana.  Ylipäänsä jokainen päättä omasta puolestaan, niin tekemisensä, sanomisensa ja reagoimisensa samoin niiden tarpeellisuuden. Ja myös kantaa vastuunsa niistä (no joo, ylläpito voi täällä vähän kurmuuttaa jos ei pysy lestissä) . Toivottavasti.
Mielipiteitähän me kaikki täällä vain näpyttelemme. Omia sanallisia (ja kuvallisia) ajallispaikallisia häivähdyksiä olemassaolostamme. Tavallaan siis totuuksia. Niitä vain on niin paljon kuin on ihmisiäkin. Joskus, aika harvoin, jonkun avartavat muiden maailmaa, joskus, kait yleensä, eivät.
Kirjoittamisen turhuuden jokainen päättää itse. Oleellisempaa kaiketi kirjoittajalle, ainakin minulle - ja sentään jokusen mielipiteen tänne olen hakannut - on se että sanon sen mitä ajattelen ja tunnen, milloin mistäkin. Huomenna voin olla sitten jo toista mieltä  :o. Se ääneen sanominen on se juttu. Maailmaan laskeminen. Todistus omasta olemassaolostani. Jonkinlainen (riemun)kiljahdus. Oikeastaan sillä mitä muut siitä ajattelevat ei edes ole erityisemmin väliä, ainakaan minulle. Joskus kuvittelin että on. Onneksi en enää. Kun eikö mielipiteistä argumentointi ole vähän hölmön hommaa. Jokaisella kun on omansa. Ja ne totuuden torvet ovat aika hauskoja. Minusta me kaikki olemme sellaisia. Ihan itse itsemme oikeuttaen, elämän armosta.  Vastaanottajalla on vastuu ketä, mitä ja kuinka paljon uskoo. Minä kehoitan jokaista itsenäiseen ajatteluun ja elämään ihan kaikkinensa, jälleen siihen sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ihonväriin etc katsomatta. Semmoinen on kyllä aika harvinaista. Ikävä kyllä.

(ja hei, sori ot, lopetan tähän :), kun en kuitenkaan sen enempää valota tuota sadistisen puoleni ajattelua)

Ja sanot että filosofia on turhaa :P

Maailmassa jossa asiat eivät ole mustavalkoisia, on mielipiteistä argumentointi nimenomaan se juttu. Jokaisella on kyky vaikuttaa toisiin ja toisten ajatteluun. Täysin itsenäinen ja riippumaton ajattelu on harhaa, elämäsi aikana muiden ihmisten ajatukset ovat vaikuttaneet sinuun tavalla tai toisella ja lopputuloksena on se mitä olet tällä hetkellä. Ehkä juuri se että joku kerran kauan aikaa sitten argumentoi jotakin juuri oikealla tavalla on vaikuttanut sinuun suuremmin kuin edes ymmärrät, tai sitten ei. Kyllä mielipiteidensä takana saa ja pitääkin seisoa, olivat ne sitten kuinka naurettavia hyvänsä. Jotkut pyrkivät tietoisesti vaikuttamaan muihin ihmisiin, toiset eivät sitä tiedosta mutta tekevät silti. Ihmisten taipumus ajatella virheellisen yksinkertaistetusti on paras mahdollinen vasta-argumentti lähestulkoon kaikissa mahdollisissa tilanteissa. :)


Nooh. Me ollaan ihmisiä. Meille on annettu sanat. Tietyllä tavalla meidän on mentävä niiden läpi. Lopulta oleellisin löytyy sitten vasta niiden ulkopuolelta. Mutta se on totta että vaikka sen joku jollekin teinille sanoisikin taitavastikin argumentoiden (niin kuin minulle aikoinaan), niin se matka sinne toiselle puolen on tehtävä jokaisen itse. Kaikki tosin eivät edes lähde matkalle, ja osaa sekoaa matkalla (kuten Nietzsche), osa jumittuu kiinni, kuin vanha levy, yhteen ja samaan asiaan.

Nietzsche oli yllättävän selväjärkinen hullujen maailmassa. Teinejähän tässä ollaan vielä kaikki riippuen tarkastelunäkökulmasta, niin ylpeäksi ei kannata ruveta että kuvittelisi olevansa täysin immuuni ulkopuoliselle vaikutukselle. Lopulta meitä määrää tarve, mitä se kenenkin kohdalla tarkoittaakaan. Zarathustrakin tunsi tarvetta laskeutua vuoreltaan jakaakseen yhteisölleen, miksi me olisimme kovin erilaisia.

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #138 : 14.03.2016, 18:38 »
Arvostin, ja N oli tärkeä minulle aikoinaan. Näin puhui Zarathustra nimenomaan. Ei, emme me ole sen erilaisempia kuin Zarathustra. Kuten jo sanoin, tärkeää on sekä se mitä itse olemme, että suhteemme, eli ihmiset ympärillämme. Tuota en ole lähtenyt, enkä lähde, kieltämään. Enkä sitä etteikö ole tärkeätä jakaa omastaan. Ehdottomasti on. Ja sitä tärkeämpää mitä parempaa ja enemmän sitä jaettavaa on. Sellaista joka voi auttaa muitakin.
Mutta myös se on tärkeätä ettemme kadota itseämme muiden sekaan. Emme uuvuta itseämme tyhjänpäiväisyyksiin. Siksi kannattaa valita, ja siksi kannattaa nostaa jonkinlaisia (sielun ja sydämen) suojakilpiä että ei anna kaiken tässä maailmassa olevan moskan ja myrkyn tunkeutua itseensä. Tulee arvostaa itseään niin että huolehtii siitä että on - hmmm, mites tämän sanoisi, öööh; ravitsevassa ympäristössä ja olosuhteissa. Niin fyysisesti (ravinto, liikunta) kuin psyykkisesti ja henkisesti (ihmissuhteet, median käyttö, lukemiset etc).
Ja juuri siksi että meihin vaikuttaa kaikki se mihin itsemme sotkemme. Se kaikki mille annamme huomiomme. Kaikkein tärkein omaisuutemme on aikamme. Meillä ei ole muuta.

-katy-

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #139 : 14.03.2016, 20:17 »
Chimin mainitsemaan ajan arvokkuuteen tai siitä tuli ensin ajatus, että eihän aikaa voi omistaa eikä hallita..sitten välähdyksenä jostain menneisyyden ajatuksista,että "tie valitsee meidät".. että jos päätän jonkin tärkeän päätöksen,sen jälkeen olen " tien oma"..en omista sitä aikaa mikä tiellä menee, enkä tiedä mitä tiellä tulee tapahtumaan.. Kuinka paljon tai vähän on aikaa..Jotenkin vaan ensi kertaa ymmärsin tuon sisäisesti. Kenties tämä voi auttaa olemaan vähemmän katkerampi tai vähemmän kiukuissaan,kun muistaa joskus tehneensä ison ja vaikean päätöksen..minä valitsin ja sitten tie valitsi minut..voi olla että väsymys vähän painaa matkaajan päässä,mutta tänään näin ;D

Feird

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #140 : 14.03.2016, 21:23 »
Kyllä mun mielestä session jälkeen Topin/D:n/sadistin tulee pitää huoli siitä, että se bottom/sub/masokisti on kunnossa. Ettei ole fyysisesti eikä psyykkisesti mikään vialla. Samalla kannattaa myös kuulostella omaa oloa, että on itsekin ok. Se, että jättäis kumppanin huomiotta, niin no.. Heitteillejättö mun mielestä, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

En nyt tiedä voiko aikuista ihmistä heitteillejättää kuitenkaan. Tietysti pitää katsoa ettei mitään loukkaantumisia tule ja pysyä sovittujen rajojen sisällä mutta täytyy kai henkilön loppuviimeksi olla vastuussa itse itsestään.
Jokainen tietysti leikki tavallaan ja ymmärrän kyllä miksi subit kaipaavat huomiota ja jälkihoitoa session jälkeen. Itselleni tulee vain aika ristiriitainen fiilis tästä.

Ok. Ensinäkin pitää pohjustaa muutamaa yksityiskohtaa. a) puhuin aika filosofisella tasolla hypoteettisesta tilanteesta. b) en sanonut missään ettenkö haluaisi/voisi sessioida masokistin kanssa. c) Nimenomaisesti korostin sitä että jokin raja pitää olla mutta kuten Feird tuossa sanoo homma voi karata sellaiseksi missä sadisti on vain työkalu jota käytetään ja hänen tulee ikäänkuin istua johonkin muottiin. Ei sekään ole oikein tai väärin, puhuin kuitenkin siitä mitä sadisti perimmiltään haluaa. Ongelmana on myös se että puhutaan omenoista ja appelsiineista, tuolla aikasemmin ketjussa on puhuttu ties mistä "kinky-sadisteista" ja "muista sadisteista" tai ilmoitettu että joku kertoo kuinka pitää "vääränä tai kiusallisena" sen että joku alistuu sadistin valtaan muutoin kuin kivusta saatavan mielihyvän takia.

Optimaalisin asetelmahan varmasti on sadistin kannalta se että joku antautuu hänen oikkuihinsa muusta syystä kuin siitä että tarkkarajaisesti pyytää sadistia tekemään sitä ja tätä nauttien joka hetkestä. En ymmärrä tätä, se voi olla tietysti kivaa ja antoisaa en sitä kiellä, mutta miten joku voi väittää että tämä on jotenkin paras mahdollinen asetelma sadistin näkökulmasta?

Niin, tätä olen miettinyt itsekin, loppuviimeksi minulle aika on yksi ja sama minkä takia joku haluaa sessioon ryhtyä. Jos vapaaehtoisesti haluaa saada esim. potkuja munille niin kai siitä on jotain kiksejä silloin saatava. Mutta sadistina nimenomaan en ole tuottamassa nautintoa toiselle osapuolelle, jos on liian mukavaa niin eihän siitä mitään tule. Kuitenkin homma perustuu vapaaehtoisuuteen, joten ainahan toinen osapuolikin saa jotain mielihyvää sessioon kuuluvasta alistumisesta, kivusta ja nöyryyttämisestä. Tässä se dilemma tuleekin  :D Mutta se on aika fine line milloin masokistilla on liian mukavaa  :o

nagor

Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #141 : 14.03.2016, 21:59 »
Arvostin, ja N oli tärkeä minulle aikoinaan. Näin puhui Zarathustra nimenomaan. Ei, emme me ole sen erilaisempia kuin Zarathustra. Kuten jo sanoin, tärkeää on sekä se mitä itse olemme, että suhteemme, eli ihmiset ympärillämme. Tuota en ole lähtenyt, enkä lähde, kieltämään. Enkä sitä etteikö ole tärkeätä jakaa omastaan. Ehdottomasti on. Ja sitä tärkeämpää mitä parempaa ja enemmän sitä jaettavaa on. Sellaista joka voi auttaa muitakin.
Mutta myös se on tärkeätä ettemme kadota itseämme muiden sekaan. Emme uuvuta itseämme tyhjänpäiväisyyksiin. Siksi kannattaa valita, ja siksi kannattaa nostaa jonkinlaisia (sielun ja sydämen) suojakilpiä että ei anna kaiken tässä maailmassa olevan moskan ja myrkyn tunkeutua itseensä. Tulee arvostaa itseään niin että huolehtii siitä että on - hmmm, mites tämän sanoisi, öööh; ravitsevassa ympäristössä ja olosuhteissa. Niin fyysisesti (ravinto, liikunta) kuin psyykkisesti ja henkisesti (ihmissuhteet, median käyttö, lukemiset etc).
Ja juuri siksi että meihin vaikuttaa kaikki se mihin itsemme sotkemme. Se kaikki mille annamme huomiomme. Kaikkein tärkein omaisuutemme on aikamme. Meillä ei ole muuta.

Niin, näinhän se menee. Minäkin olen kyllästynyt siihen että ihmiset haluavat puhua ja vatvoa asioita. Suurin osa ihmisten toiminnasta on turhanpäiväistä. Kaiken maailman aktiviteetteja täyttämään tyhjiötä jota eivät edes ymmärrä. Halutaan elämyksiä, kokemuksia, halutaan kehittää itseä suuntaan jos toiseenkin. Silti unohdetaan se tärkein, se primitiivinen puolemme jonka olemme haudanneet kaiken sen muun loistavan ja ylevän alle ja jonka haluamme kieltää ja jota kammoksumme. Mutta mikäli meissä on vielä hitustakaan järkeä jäljellä, voimme löytää sen minkä jo lapsena meitä käskettiin jättää taaksemme ja unohtaa. Kuin feeniks tuhkasta, nousee meissä uudelleen se eläimellinen henki joka antaa elämällemme merkityksen. Se ei tyydy vähään vaan janoaa aina lisää, sillä ehtymätön on elämän ilo ja autuus. Jos uskallamme päästää itsemme irti tuosta inhasta ja keinotekoisesta kahleesta jolla olemme itseämme niin monet vuodet kuristaneet, tukahduttaen sen mitä eniten tarvitsemme, löydämme viimein todellisen luontomme. Nyt sokea voi nähdä uusin silmin ja janoinen pääsee lähteelle jossa sammuttaa janonsa. Eikä meitä vastaan asetu enää kuin aika, tuo kurja rakki joka haluaa kalvaa luumme ja ehdyttää veremme virtauksen.

Alexios

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1243
  • Truuhampster
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #142 : 14.03.2016, 22:10 »
En nyt tiedä voiko aikuista ihmistä heitteillejättää kuitenkaan. Tietysti pitää katsoa ettei mitään loukkaantumisia tule ja pysyä sovittujen rajojen sisällä mutta täytyy kai henkilön loppuviimeksi olla vastuussa itse itsestään.
Jokainen tietysti leikki tavallaan ja ymmärrän kyllä miksi subit kaipaavat huomiota ja jälkihoitoa session jälkeen. Itselleni tulee vain aika ristiriitainen fiilis tästä.

Sinun mielestäsi aikuista ei voi heitteillejättää? Veikkaan että sitten kun poliisin kanssa tulee juttu, he ovat eri mieltä.
Ja jos sessioon kuuluu muutakin kuin pari piiskan sivallusta, sen jälkeen sub on todennäköisesti aika haavoittuvaisessa ja sekavassa tilassa (tekninen termi on subspace). Siinä vaiheessa hän usein kaipaa huomiota ja läheisyyttä, eli kaikkea sitä mitä kutsutaan jälkihoidoksi. Jos sitä ei anna, subille voi tulla aika vakaviakin mielen häiriötiloja. Tuskinpa sellaisesta haluat olla vastuussa ellei sinulta puutu täysin empatiakyky.

Niin, tätä olen miettinyt itsekin, loppuviimeksi minulle aika on yksi ja sama minkä takia joku haluaa sessioon ryhtyä. Jos vapaaehtoisesti haluaa saada esim. potkuja munille niin kai siitä on jotain kiksejä silloin saatava. Mutta sadistina nimenomaan en ole tuottamassa nautintoa toiselle osapuolelle, jos on liian mukavaa niin eihän siitä mitään tule. Kuitenkin homma perustuu vapaaehtoisuuteen, joten ainahan toinen osapuolikin saa jotain mielihyvää sessioon kuuluvasta alistumisesta, kivusta ja nöyryyttämisestä. Tässä se dilemma tuleekin  :D Mutta se on aika fine line milloin masokistilla on liian mukavaa  :o

Miksi sadismi olisi jotenkin nautintoa poissulkeva? Ainakin sellainen sadismi, jota harjoitetaan kinky-yhteisössä. Sehän perustuu molemminpuoliseen suostumukseen, jolloin myös kipua vastaanottava puoli nauttii siitä ainakin jollain tasolla. Ja sadismi on myös määritelmällisesti sitä, että sadisti itse saa nautintoa kivuntuottamisesta - siinä ei oteta kantaa kohteen nautintoon puolin tai toisin. Jos taas nimenomaan ei halua, että kohde nauttii (vaikka kohde itse haluaa nauttia), siinä on jo kysymys hyväksikäytöstä, jolla ei ole mitään tekemistä kinkysadismin kanssa.

nagor

Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #143 : 14.03.2016, 22:53 »
En nyt tiedä voiko aikuista ihmistä heitteillejättää kuitenkaan. Tietysti pitää katsoa ettei mitään loukkaantumisia tule ja pysyä sovittujen rajojen sisällä mutta täytyy kai henkilön loppuviimeksi olla vastuussa itse itsestään.
Jokainen tietysti leikki tavallaan ja ymmärrän kyllä miksi subit kaipaavat huomiota ja jälkihoitoa session jälkeen. Itselleni tulee vain aika ristiriitainen fiilis tästä.

Sinun mielestäsi aikuista ei voi heitteillejättää? Veikkaan että sitten kun poliisin kanssa tulee juttu, he ovat eri mieltä.
Ja jos sessioon kuuluu muutakin kuin pari piiskan sivallusta, sen jälkeen sub on todennäköisesti aika haavoittuvaisessa ja sekavassa tilassa (tekninen termi on subspace). Siinä vaiheessa hän usein kaipaa huomiota ja läheisyyttä, eli kaikkea sitä mitä kutsutaan jälkihoidoksi. Jos sitä ei anna, subille voi tulla aika vakaviakin mielen häiriötiloja. Tuskinpa sellaisesta haluat olla vastuussa ellei sinulta puutu täysin empatiakyky.

Niin, tätä olen miettinyt itsekin, loppuviimeksi minulle aika on yksi ja sama minkä takia joku haluaa sessioon ryhtyä. Jos vapaaehtoisesti haluaa saada esim. potkuja munille niin kai siitä on jotain kiksejä silloin saatava. Mutta sadistina nimenomaan en ole tuottamassa nautintoa toiselle osapuolelle, jos on liian mukavaa niin eihän siitä mitään tule. Kuitenkin homma perustuu vapaaehtoisuuteen, joten ainahan toinen osapuolikin saa jotain mielihyvää sessioon kuuluvasta alistumisesta, kivusta ja nöyryyttämisestä. Tässä se dilemma tuleekin  :D Mutta se on aika fine line milloin masokistilla on liian mukavaa  :o

Miksi sadismi olisi jotenkin nautintoa poissulkeva? Ainakin sellainen sadismi, jota harjoitetaan kinky-yhteisössä. Sehän perustuu molemminpuoliseen suostumukseen, jolloin myös kipua vastaanottava puoli nauttii siitä ainakin jollain tasolla. Ja sadismi on myös määritelmällisesti sitä, että sadisti itse saa nautintoa kivuntuottamisesta - siinä ei oteta kantaa kohteen nautintoon puolin tai toisin. Jos taas nimenomaan ei halua, että kohde nauttii (vaikka kohde itse haluaa nauttia), siinä on jo kysymys hyväksikäytöstä, jolla ei ole mitään tekemistä kinkysadismin kanssa.

Kovin on provosoiva ja kapea-alainen vastineesi. On täysin ymmärrettävää että haluat pitää kiinni arvoistasi ja konventionaalisesta ajattelusta yhteisösi kontekstissa, teet kuitenkin näin leimaamalla ne jotka ajattelevat asiaa eri tavalla hyväksikäyttäjiksi etkä näe heille sijaa siinä kinky-universumiessa jonka olet mielesi sisällä luonut. Valitettavasti argumentointisi ontuu (muutoinkin kuin että väittämäsi eivät tunnu perustuvan mihinkään), sanot että nautintoon ei oteta kantaa mutta itse kuitenkin otat. Mikäli tosiaan olisi niin että kantaa ei oteta puolin tai toisin, mitä väliä sillä mitä toinen haluaa tai ei halua? Joku voi haluta kuun taivaalta mutta ei hän sitä välttämättä tosielämässä saa. Toki aihe on hyvin herkkä ja tunteita herättävä, ihmiset luovat identiteetin itselleen ja haluavat hyväksyntää sille. Se on täysin ymmärrettävää, on vain karua seurata tällaista leimaamista ja tuomitsemista pienten teknisten yksityiskohtien perusteella. Mutta ei tässä mitään uutta, ilmiö on ikivanha: operoiminen harmaalla vyöhykkeellä on haastavaa, on helpompaa pyrkiä kohti ääripäitä. Ja onhan se aika piru kun vihdoinkin on ehkä saanut mielenrauhan siitä että elää yleisen hyväksyttävyyden rajoissa, joku julkeaa järkyttää tätä illuusiota. Kaikki on kontekstiriippuvaista toki, mutta tässä ketjussa pohdittiin sadismia. Mielestäni on täysin johdonmukaista ja perusteltua käydä läpi erilaisia näkökulmia jotka liittyvät sadismiin yleisesti ottamatta liialti kantaa moraalikäsityksiin tai tuomitesematta kirjoittajia mieltymystensä perusteella. En ymmärrä mistä tämä moralisointi ja leimaaminen? Oletteko te niin epävarmoja oman toimintanne oikeutuksesta? Eikö peilistä näkyvä ole juuri sama olento kuin aina ennenkin? Vai onko taustalla jokin häpeäntunne tai kenties pelko? Pelko pois! Turhat moralisoinnit kannattaa jättää kukkahattutädeille (ja sedille, olematta seksistinen).

Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2968
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #144 : 14.03.2016, 22:58 »
Kyllä mun mielestä session jälkeen Topin/D:n/sadistin tulee pitää huoli siitä, että se bottom/sub/masokisti on kunnossa. Ettei ole fyysisesti eikä psyykkisesti mikään vialla. Samalla kannattaa myös kuulostella omaa oloa, että on itsekin ok. Se, että jättäis kumppanin huomiotta, niin no.. Heitteillejättö mun mielestä, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

En nyt tiedä voiko aikuista ihmistä heitteillejättää kuitenkaan. Tietysti pitää katsoa ettei mitään loukkaantumisia tule ja pysyä sovittujen rajojen sisällä mutta täytyy kai henkilön loppuviimeksi olla vastuussa itse itsestään.

Jokainen tietysti leikki tavallaan ja ymmärrän kyllä miksi subit kaipaavat huomiota ja jälkihoitoa session jälkeen. Itselleni tulee vain aika ristiriitainen fiilis tästä.

the strength of the Dom\me lies in his\her love for the sub.


Ps. Masokisti nauttii kärsimyksestä. Sadisti kärsimyksen tuottamisesta. Kinkyssä homma toimii niin, että molemmat ovat suostuvaisia toimintaan ja tietävät mitä tekevät. Mitä vaikeaa tässä on?

Alexios

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1243
  • Truuhampster
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #145 : 14.03.2016, 23:00 »
Jos joku ei välitä subin tunteista ja haluista, ja väittää että tämä on dominointia ja (kinky)sadismia, niin todellakin tuomitsen. Sellaiselta ihmiseltä puuttuu empatia ja etiikka. Eikä sellainen ihminen ole dominoiva (vaikka kuinka itseään väittäisi), vaan hyväksikäyttäjä. Dominointiin sisältyy myös vastuu toisesta ihmisestä, ei etuoikeutta käyttää häntä miten tahtoo.

"Mikäli tosiaan olisi niin että kantaa ei oteta puolin tai toisin, mitä väliä sillä mitä toinen haluaa tai ei halua?"

Ei olekaan. Paitsi jos et välitä kohteesta muuten kuin että haluat hakata häntä piittaamatta hänen tunteistaan, niin kuulut vankilaan.

sandy

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #146 : 14.03.2016, 23:04 »
Alexios +1

Miksi mulle tulee sellainen olo etta trollollooo... Enpä ois ikinä uskonut että kaipaan stogen välihuutoa: "mennään panee" VMP

edittinä vielä: jos joskus se päivä tulisi, että kusen housuuni silkasta ja pelkästä kauhusta niin kyllä siitä todellakin perästä kuuluisi

nagor

Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #147 : 14.03.2016, 23:37 »
Jos joku ei välitä subin tunteista ja haluista, ja väittää että tämä on dominointia ja (kinky)sadismia, niin todellakin tuomitsen. Sellaiselta ihmiseltä puuttuu empatia ja etiikka. Eikä sellainen ihminen ole dominoiva (vaikka kuinka itseään väittäisi), vaan hyväksikäyttäjä. Dominointiin sisältyy myös vastuu toisesta ihmisestä, ei etuoikeutta käyttää häntä miten tahtoo.

"Mikäli tosiaan olisi niin että kantaa ei oteta puolin tai toisin, mitä väliä sillä mitä toinen haluaa tai ei halua?"

Ei olekaan. Paitsi jos et välitä kohteesta muuten kuin että haluat hakata häntä piittaamatta hänen tunteistaan, niin kuulut vankilaan.

Noh, jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, nämä ovat sinun. Joku toinen on ehkä eri mieltä. Kannallesi on vaikeaa antaa mitään meriittiä sillä et oikein perusta sitä mihinkään muuhuin kuin yleiseen moraalikäsitykseen, mikä on taas minun mielestäni hieman mustavalkoista. Aikaisemmin puhuimme mv-ajattelusta, johon sinäkin selkeästi nojaat. Otat kantaa siihen kuka kuuluu vankilaan ja kuka ei, oletko nyt poliisi, syytäjä ja tuomari? Onko välittäminen joku edellytys yhteiselolle yhteiskunnassamme? Jos näin olisi, kaavoittaisimme vain vankiloita emme asuntoja varten. Oikeusvaltiossa on kuitenkin lait joita tulee noudattaa, voit toimia lain mukaan välittämättä kenestäkään etkä tällöin joudu vankilaan.

Väität myös että henkilöltä puuttuu empatia jos hän ei välitä toisen tunteista tai haluista, tämä ei ole empatian määritelmä. Lainatakseni Wikipediasta esim: "Empatia-sanan perusmerkitys viittaa myötätuntoiseen eläytymiseen. Psykologit ovat sittemmin laajentaneet empatia-sanan merkitystä siten, että sillä voidaan tarkoittaa emotionaalisen reagoinnin lisäksi myös kognitiivista roolinottoprosessia eli tietoista rationaalista yritystä asettua toisen asemaan. Empaattinen ihminen samastuu siis herkästi toisen ihmisen tunnereaktioihin ja pyrkii ymmärtämään toisen ihmisen käytöstä, näkökulmaa ja tunnereaktioita." Kuten eräässä aikaisemmassa postissa mainitsin, vahva empatia voi jopa tuoda sadistille lisänautintoa kun hän eläytyy uhriinsa, haluten ymmärtää tämän tuskaa, nähdä itsensä tämän kautta. Hän osaa silloin myös toimia tehokkaammin. Kuitenkin voi olla että tarkoitatkin empatia-termillä jotakin muuta, kansan suussahan se usein tarkottaa jonkinlaista toisen huomioimista. Tämä ei ole kuitenkaan sama asia kuin todellinen empatian puute jossa ei kykene asettumaan toisen asemaan. Jos ei kykene asettumaan toisen asemaan, miten voi nauttia toisen kärsimyksestä jota ei ymmärrä tuottavansa?

Etiikka on taas filosofian osa-alue joka tutkii moraalikäsitystä. Tarkoitit varmaan että henkilö on moraaliton? Ah moraali, se mörkö joka vainoaa meitä öisin. Ehkä, kenties moraaliton hän voi olla, mutta moraalihan on alati muuttuvaa ja veikkaan että monet pitävät täysin moraalittomina monia niitä tekoja joihin näissäkin piireissä syyllistytään. Oletko sinä se joka heität ensimmäisen kiven? Muutama sata vuotta sitten olisi kohtalosi voinut olla erilainen, olisit loukannut yleistä moraalikäsitystä mahdollisesti kovin räikeällä tavalla. Moraali, ei ole se perimmäinen totuus jota vasten meidän on itseämme peilattava, se on yhteiskunnallinen konstruktio, abominaatio jonka valtavirta on sanellut omien pelkojensa ja ahdistustensa saattelemana. Tosin voin vain todeta, en halua kannustaa ketään luopumaan moraalista mikäli se niin tärkeää hänelle on. Itse suosin eräänlaista moraalista nihilismiä tai amoralismia (http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:amoralismi) joka ei ole sama asia kuin moraalittomuus siten kuten se yleensä ymmärretään.

Viridian

Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #148 : 14.03.2016, 23:39 »
Jos joku ei välitä subin tunteista ja haluista, ja väittää että tämä on dominointia ja (kinky)sadismia, niin todellakin tuomitsen. Sellaiselta ihmiseltä puuttuu empatia ja etiikka. Eikä sellainen ihminen ole dominoiva (vaikka kuinka itseään väittäisi), vaan hyväksikäyttäjä. Dominointiin sisältyy myös vastuu toisesta ihmisestä, ei etuoikeutta käyttää häntä miten tahtoo.

"Mikäli tosiaan olisi niin että kantaa ei oteta puolin tai toisin, mitä väliä sillä mitä toinen haluaa tai ei halua?"

Ei olekaan. Paitsi jos et välitä kohteesta muuten kuin että haluat hakata häntä piittaamatta hänen tunteistaan, niin kuulut vankilaan.


Koska en ole varsinaisesti sadisti en ota kantaa ketjun varsinaiseen aiheeseen. Mutta tästä hyväksikäytöstä ja heitteillejätöstä.

Aika moni on sitä mieltä vaniljaseksistä, että kuuluu hyviin tapoihin pitää toista lähellä senkin jälkeen kun itse saanut oman huvinsa. Ja näin kai yleensä tehdään. Mutta jos nyt joku vaikkapa kääntää kylkeä ja nukahtaa heti, tai peräti ilmoittaa kumppanille, että laita ovi kiinni kun menet, aamupalaa ei ole tarjolla, niin onko se heitteillejättö, ja menettääkö ihminen oikeuden kutsua itseään seksin harrastajaksi, tai saako siitä Suomen lain mukaan vankilatuomion? Mielestäni ei ole, eikä siitä saa tuomiotakaan, se on vain monenkin mielestä epäkohteliasta ja lyhytnäköistä ja ikävää kohteelle.

No sitten sama kinkyseksissä, missä toinen on sadisti ja toinen masokisti, ja asiaan on päädytty yhteisestä sopimuksesta. Ehkä ei olla ajateltu settiä edes minään dominointina, vaan seksinä mitä tehdään. Ei kai sadistin tarvitse ottaa dominoijan viittaa ja kaikkia vallan tuomia vastuita ja vaatimuksia vain siksi, että haluaa antaa masokistille jotain mitä pyydetty ja toivottu ja sovittu? Eikö juuri kirjainten s ja m kentällä ole mahdollista olla haluissaan ja tarpeissaan tasaveroisia? Ilman mitään erillistä empatia-jälkihoito-vastuu sähläystä, missä masokisti jäisi odottamaan kaiken koetun jälkeen hetkeä, jossa sadisti kääntäisi sadistisen takkinsa ja osoittaisi, ettei sentään oikeasti olekaan sadisti?

No joo, te oikeat sadistit kuten Alexios, te tiedätte minkälaisia empatioita ja etiikoita piti päänsä sisässä harrastaa, että saa sellaiseksi itseään kutsua, niin pysyn siitäkin lokerosta visusti poissa.

Mutta otetaan tuokiokuva.

Sub:"Haluan että minua käytetään kuten esinettä."
Minä:"Oletko varma, oikeasti? Niin, että sinulla ei oleteta olevan tunteita, tarpeita tai muuta merkitystä kuin käyttöarvo?"
Sub:"Täsmälleen."
-----
Kiinnitän subin tukevasti, menen vähäksi aikaa muualle. Palaan, käytän häntä omiin tarkoituksiini. Puhumatta, katsomatta. Kun olen valmis, poistun huoneesta, ja ennenkuin suljen oven takanani, sammutan valot. Sub jää pimeään, käytettynä, nöyryytettynä, tahrattuna, paikoilleen lukittuna ja tietämättä miten tilanne tulee jatkumaan.
-----
Vartin päästä palaan, sytytän valot ja irrotan kahleet.
Minä:"Sauna on kohta valmis."
Sub poistuu suihkuun. Kun hän on päässyt lauteille asti, menen perässä. Heittelemme löylyä hiljaisuudessa.
Sub:"Parasta oli se, että olit muutenkin sadistisempi kuin yleensä."
Minä:"Sattumaa tai sivutuote, ehkä."
Sub:"Kiitos."

Ja sitten kuuma kysymys: kumpi tuossa tilanteessa oli enemmän jälkihoidon tarpeessa, ja kumpi sen asianmukaisesti suoritti?

Vir

nagor

Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #149 : 15.03.2016, 00:42 »
Jos joku ei välitä subin tunteista ja haluista, ja väittää että tämä on dominointia ja (kinky)sadismia, niin todellakin tuomitsen. Sellaiselta ihmiseltä puuttuu empatia ja etiikka. Eikä sellainen ihminen ole dominoiva (vaikka kuinka itseään väittäisi), vaan hyväksikäyttäjä. Dominointiin sisältyy myös vastuu toisesta ihmisestä, ei etuoikeutta käyttää häntä miten tahtoo.

"Mikäli tosiaan olisi niin että kantaa ei oteta puolin tai toisin, mitä väliä sillä mitä toinen haluaa tai ei halua?"

Ei olekaan. Paitsi jos et välitä kohteesta muuten kuin että haluat hakata häntä piittaamatta hänen tunteistaan, niin kuulut vankilaan.


Koska en ole varsinaisesti sadisti en ota kantaa ketjun varsinaiseen aiheeseen. Mutta tästä hyväksikäytöstä ja heitteillejätöstä.

Aika moni on sitä mieltä vaniljaseksistä, että kuuluu hyviin tapoihin pitää toista lähellä senkin jälkeen kun itse saanut oman huvinsa. Ja näin kai yleensä tehdään. Mutta jos nyt joku vaikkapa kääntää kylkeä ja nukahtaa heti, tai peräti ilmoittaa kumppanille, että laita ovi kiinni kun menet, aamupalaa ei ole tarjolla, niin onko se heitteillejättö, ja menettääkö ihminen oikeuden kutsua itseään seksin harrastajaksi, tai saako siitä Suomen lain mukaan vankilatuomion? Mielestäni ei ole, eikä siitä saa tuomiotakaan, se on vain monenkin mielestä epäkohteliasta ja lyhytnäköistä ja ikävää kohteelle.

No sitten sama kinkyseksissä, missä toinen on sadisti ja toinen masokisti, ja asiaan on päädytty yhteisestä sopimuksesta. Ehkä ei olla ajateltu settiä edes minään dominointina, vaan seksinä mitä tehdään. Ei kai sadistin tarvitse ottaa dominoijan viittaa ja kaikkia vallan tuomia vastuita ja vaatimuksia vain siksi, että haluaa antaa masokistille jotain mitä pyydetty ja toivottu ja sovittu? Eikö juuri kirjainten s ja m kentällä ole mahdollista olla haluissaan ja tarpeissaan tasaveroisia? Ilman mitään erillistä empatia-jälkihoito-vastuu sähläystä, missä masokisti jäisi odottamaan kaiken koetun jälkeen hetkeä, jossa sadisti kääntäisi sadistisen takkinsa ja osoittaisi, ettei sentään oikeasti olekaan sadisti?

No joo, te oikeat sadistit kuten Alexios, te tiedätte minkälaisia empatioita ja etiikoita piti päänsä sisässä harrastaa, että saa sellaiseksi itseään kutsua, niin pysyn siitäkin lokerosta visusti poissa.

Mutta otetaan tuokiokuva.

Sub:"Haluan että minua käytetään kuten esinettä."
Minä:"Oletko varma, oikeasti? Niin, että sinulla ei oleteta olevan tunteita, tarpeita tai muuta merkitystä kuin käyttöarvo?"
Sub:"Täsmälleen."
-----
Kiinnitän subin tukevasti, menen vähäksi aikaa muualle. Palaan, käytän häntä omiin tarkoituksiini. Puhumatta, katsomatta. Kun olen valmis, poistun huoneesta, ja ennenkuin suljen oven takanani, sammutan valot. Sub jää pimeään, käytettynä, nöyryytettynä, tahrattuna, paikoilleen lukittuna ja tietämättä miten tilanne tulee jatkumaan.
-----
Vartin päästä palaan, sytytän valot ja irrotan kahleet.
Minä:"Sauna on kohta valmis."
Sub poistuu suihkuun. Kun hän on päässyt lauteille asti, menen perässä. Heittelemme löylyä hiljaisuudessa.
Sub:"Parasta oli se, että olit muutenkin sadistisempi kuin yleensä."
Minä:"Sattumaa tai sivutuote, ehkä."
Sub:"Kiitos."

Ja sitten kuuma kysymys: kumpi tuossa tilanteessa oli enemmän jälkihoidon tarpeessa, ja kumpi sen asianmukaisesti suoritti?

Vir

Loistava kirjoitus ja hyvä esimerkki :)

Tuntuu muutenkin että naiset lopulta ymmärtävät sadismia paremmin kuin miehet, ehkä se on se psykologinen ulottuvuus. Ehkä naiset ovat muutenkin hieman julmempia, jo pikkutyttönä salaa ilakoidaan toisten epäonnelle. Kostossa armoa ei tunneta ja heikkoutta käytetään hyväksi. Empatia, se on tärkeää sadistille, naiset ehkä oivaltavat tämän luonnollisemmin. Kyky ymmärtää toisen kärsimystä mutta silti nauttia siitä. Se kielletty hedelmä, tätäkö Eeva meille maistatti? Sadistisuuteen taipuvaiset miehet, heidän on usein sanottu olevan naisellisia. Luulen että olen samaa mieltä, näen itsessäni ainakin paljon "naisellisia" piirteitä. Herkkyys, luovuus, ne ovat kaikki sadistille eduksi, auttavat häntä paremmin saavuttamaan haluamansa. Loppupeleissä nainenhan on sadistisuuttaan meidätkin tähän kärsimysten maailmaan saattanut.