Kysymys SADISTEILLE lähinnä

[Feird]

Tuli aiheeseen liittyen jatkokysymys mieleen. Keskustelujen perusteella aika useille alistuville on tärkeää saada session jälkeen jonkinlaista hellittelyä tai muuta huolenpitoa. Itselleni tulee vähän ristiriitainen fiilis, ensin piiskaan ja kidutan toista ja sen jälkeen otan kainaloon parantelemaan oloa...  Ite ehkä heivaisin mielummin lattialle nukkumaan Ei välttämättä tee mieli edes harrastaa tavan seksiä sessiossa kyseisen henkilön kanssa, koska kyseessähän on kuitenkin alempi osapuoli enkä välttämättä halua sellaiseen edes sekaantua... (perseen nyt voin raiskata nyrkillä tms.) Muilla samanlaisia fiiliksiä? Vaan oonko vaan törkeä hyväkskäyttäjä 

[Ms. M]

Kyllä mun mielestä session jälkeen Topin/D:n/sadistin tulee pitää huoli siitä, että se bottom/sub/masokisti on kunnossa. Ettei ole fyysisesti eikä psyykkisesti mikään vialla. Samalla kannattaa myös kuulostella omaa oloa, että on itsekin ok. Se, että jättäis kumppanin huomiotta, niin no.. Heitteillejättö mun mielestä, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

[nagor]

Mielenkiintoinen ketju, hieman jo hiljentynyt mutta en voi vastustaa kiusausta olla ottamasta kantaa

Mielestäni on irrelevanttia se nauttiiko sadismin kohde, päinvastoin mikäli nauttii siitä liikaa sehän voi olla aika turnoff. Lähtökohtaisesti sadisti nauttii toisen kärsimyksestä, siihen voi liittyä alistamista ja nöyryyttämistä, henkistä tuskaa, pekoa jne. Mielestäni kummallinen sadisti sellainen joka kokee että toisen nautinto on edellytys omalleen, en oikein ymmärrä. Itse nautin toisen tuskasta ja kärsimyksestä, lisäksi että toinen kokee olevansa alistettu, nöyryytetty. Se miten hän sen ilmaisee voi vaikuttaa suuresti mielihyvän tunteeseen. Ilmeet kasvolla, kyyneleet silmillä, pelko, ahdistus, kiemurtelu, huudot ja äänähdykset, jopa tietynlainen velttous alistumisen merkkinä. Kokenut sadisti myös tietää mikä sattuu ja mikä ei (vaikka ihmisten kipukynnykset on erilaisia). Sadisti haluaa aistia tämän ja tuntea toisen kurjan olotilan. Sadisti voi saada myös nautintoa sen tiedostamisesta että toteuttaa julmuutta ja säälittömyyttä joka on hänelle niin luonnollista. Hän voi haluta päästä myös toisen pään sisälle, ymmärtää ja kokea se miten toinen kokee tilanteen, vain oman mielihyvänsä lisäämiseksi. Tietysti joku voi saada kiksejä vain tietyistä ärsykkeistä, mutta kovin on pinnallista sadismin luonne silloin. Psykologinen puoli tekee siitä mielenkiintoisemman ja tässä se ongelma onkin, masokisti ei välttämättä anna kaikkea tätä samalla tavalla kuin joku ei-masokisti.

Nyt kuitenkin huomautus: kannattaa katsoa peiliin, tehdä itsetutkiskelua ja tuntea itsensä ja omat mieltymyksensä TODELLA TARKKAAN jos haluaa ajatella asiaa näin pitkälle. Ihmisten moraalikäsitys voi olla turmeltunutta mutta meillä on lakeja joita pitää noudattaa Tunne itsesi ja aseta rajat mutta älä kiellä luontoasi, olet mikä olet!

[Feird]

Mietin myös sitä että vaikka alistuvan pitäisi kuitenkin nauttia sessiosta niin eihän se kuitenkaan voi niinkään mennä että alistuva alkaa liikaa päättämään mitä tehdään. Muutenhan koko homma on ihan maksullisen dominan touhua, asiakas tilaa vaan itselleen sopivan session.  kyllähän sen alistuvan pitää sietää epämukavuutta ja nimenomaan epätietoisuutta. Eihän sitä piiskaa anneta vain toisen miellyttämiseksi vaan päinvastoin. Psykologinen puoli on myös kiinnostavaa, koska pidemmän päälle pelkkä fyysinen kuritus on sekin aika tylsää. Muuten sessiointi menee vain välineurheiluksi kun koko ajan pitää olla keksimässä uusia kidutuskonsteja.

[sandy]

Nyt alkoi kyllä kiinnostamaan todella. Voitko nagor kertoa, mitä saa kanssasi sessioimaan lähtenyt? Palaako uudelleen?

[IKRM]

Heitteillejättö mun mielestä, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

Sessiojutuissa toki eri tavalla aina, mutta kyllä se loukkaa myös naiseutta sekä itsemääräämisoikeutta.

IKRM

[nagor]

Mietin myös sitä että vaikka alistuvan pitäisi kuitenkin nauttia sessiosta niin eihän se kuitenkaan voi niinkään mennä että alistuva alkaa liikaa päättämään mitä tehdään. Muutenhan koko homma on ihan maksullisen dominan touhua, asiakas tilaa vaan itselleen sopivan session.  kyllähän sen alistuvan pitää sietää epämukavuutta ja nimenomaan epätietoisuutta. Eihän sitä piiskaa anneta vain toisen miellyttämiseksi vaan päinvastoin. Psykologinen puoli on myös kiinnostavaa, koska pidemmän päälle pelkkä fyysinen kuritus on sekin aika tylsää. Muuten sessiointi menee vain välineurheiluksi kun koko ajan pitää olla keksimässä uusia kidutuskonsteja.

Olet totuuksien äärellä

[nagor]

Nyt alkoi kyllä kiinnostamaan todella. Voitko nagor kertoa, mitä saa kanssasi sessioimaan lähtenyt? Palaako uudelleen?

Ok. Ensinäkin pitää pohjustaa muutamaa yksityiskohtaa. a) puhuin aika filosofisella tasolla hypoteettisesta tilanteesta. b) en sanonut missään ettenkö haluaisi/voisi sessioida masokistin kanssa. c) Nimenomaisesti korostin sitä että jokin raja pitää olla mutta kuten Feird tuossa sanoo homma voi karata sellaiseksi missä sadisti on vain työkalu jota käytetään ja hänen tulee ikäänkuin istua johonkin muottiin. Ei sekään ole oikein tai väärin, puhuin kuitenkin siitä mitä sadisti perimmiltään haluaa. Ongelmana on myös se että puhutaan omenoista ja appelsiineista, tuolla aikasemmin ketjussa on puhuttu ties mistä "kinky-sadisteista" ja "muista sadisteista" tai ilmoitettu että joku kertoo kuinka pitää "vääränä tai kiusallisena" sen että joku alistuu sadistin valtaan muutoin kuin kivusta saatavan mielihyvän takia.

Optimaalisin asetelmahan varmasti on sadistin kannalta se että joku antautuu hänen oikkuihinsa muusta syystä kuin siitä että tarkkarajaisesti pyytää sadistia tekemään sitä ja tätä nauttien joka hetkestä. En ymmärrä tätä, se voi olla tietysti kivaa ja antoisaa en sitä kiellä, mutta miten joku voi väittää että tämä on jotenkin paras mahdollinen asetelma sadistin näkökulmasta? Kysyt mitä sessioimaan lähtenyt voi odottaa saavansa. Et kuitenkaan spesifioi millaisesta henkilöstä on kysymys, mikäli kyseessä on masokisti varmasti hän siis nauttii sitten suuresti kivusta ja mahdollisesti saa juuri sitä mitä haluaa. Toisaalta jos joku jostakin muusta syystä, miellyttääkseen tai muutoin haluaa antautua siihen kohteluun joka häntä odottaa, niin ei minulla ole ainakaan mitään sitä vastaan. Jotkut tuntuivat oudoksuvan tällaista. Hän saa jotakin tai sitten ei, tulee takaisin tai ei. Kovin on yksilokohtaista, ihmisissä on eroja ja suhteen laaduissa on eroja. Osa voi mennä todella diipeiksi, jokuhan voi pistää henkensä toisen käsiin ja nauttia siitä ja hyväksyä toisen julmuus jos saa vastikkeeksi jotakin muuta, ehkä se on henkistä, ehkä se on taloudellista, kuka tietää.

Sitten jos mennään konkretiaan niin ainahan voi sopia asioista ja rajoista eikä niitä tarvitse tai pidä ylittää. Ja niin sen tuleekin olla, mutta tämä asia mitä tässä ketjussa on pohdittu, olen pohtinut sitä jo 15 vuotta sitten ja riidellyt tästä aiheesta monesti. Olen monesti joutunut puolustelemaan kantaani tässä ja omia mieltymyksiäni, minulle on sanottu etten saisi olla tällainen, mutta kun olen. Mitä jos nauttii vaikka siitä että toinen laskee alleen silkasta kauhusta, ei sellaista voi näytellä. Mutta edelleen korostan sitä että on noudatettava lakia ja järjestystä, en halua yllyttää ketään tyhmyyksiin. Toimimme niissä rajoissa jotka on annettu, en suostu kuitenkaan teeskentelemään tai peittelemään julmuuttani täällä, teen sitä muualla ihan tarpeeksi. On vielä helvetin ristiriitaista että tämän seksuaalisen perversion ulkopuolella olen suhteellisen lempeä ja minun monesti tekeekin mieli pitää huolta toisista ja auttaa ja lohduttaa. Mutta seksuaalisuuteni on värittnyt, minulle lempeys ja hellyys seksissä esim. on vastenmielistä, se tuntuu väärältä. Ja se on ollutkin monesti vaikea juttu toisen ymmärtää.

Ja mitä tulee näihin termeihin ja määritelmiin, on ihan oikeita psykologisia määritelmiä sadistille. Ne muuttuvat ajan kanssa ja en lähtisi niitä täysin purematta nielemään. On sadismia joka liittyy vain seksuaalisuuteen ja on sadismia muutoin. Semmoinen "perus-kinky sadismi" ei ole tämän määritelmän mukaan välttämättä sadismia lainkaan. Kyllä täällä varmasti on oikeita sadisteja ja sitten niitä jotka kuuluvat tähän toiseen kategoriaan.

[-katy-]

Vaikka yhä vähemmän koen kuuluvani mihinkään lokeroon,kinkyyn tai vanilijaan,niin yksi ajatus tähän.

Jos ihmiseltä puuttuu kyky empatiaan ja hellyyteen kokonaan,suhteessa eläviin olentoihin, hän ei mielestäni ole kykenevä seksuaaliseen sadismiin,mutta sadismiin noin muutoin kyllä.
Itse haluaisin erottaa nuo kaksi toisistaan ja perusteena vaikka humanismi, sekulaari tai vaikka "kohtele muita niinkuin toivoisit itseäsi kohdeltavan".

Se väkivalta jne.

Totta puhuakseni olen alkanut epäillä,että onko olemassa sittenkään edes mitään jaottelua. Että onkin vain silkkaa sadismia,mutta ainakin nyt toistaiseksi pysyttäydyn kahdessa eri muodossa..ehkä sillä jokin merkitys on vielä,kai

[sandy]

Nyt alkoi kyllä kiinnostamaan todella. Voitko nagor kertoa, mitä saa kanssasi sessioimaan lähtenyt? Palaako uudelleen?

Ok. Ensinäkin pitää pohjustaa muutamaa yksityiskohtaa. a) puhuin aika filosofisella tasolla hypoteettisesta tilanteesta.

Kiitos varsin pitkästä ja pohditusta vastauksesta Tuo ensimmäisenä oleva kohta a) valaisee tilannetta varsin paljon. Kyse lienee siis filosofisesta pohdinnasta sadimista. Hyvä näin. Konkretian tasolle jos olisit mennyt, olisit varmasti valaissut myös käsitystäsi jälkihoidosta.

[nagor]

Vaikka yhä vähemmän koen kuulumattomuutta mihinkään lokeroon,kinkyyn tai vanilijaan,niin yksi ajatus tähän.

Jos ihmiseltä puuttuu kyky empatiaan ja hellyyteen kokonaan,suhteessa eläviin olentoihin, hän ei mielestäni ole kykenevä seksuaaliseen sadismiin,mutta sadismiin noin muutoin kyllä.
Itse haluaisin erottaa nuo kaksi toisistaan ja perusteena vaikka humanismi, sekulaari tai vaikka "kohtele muita niinkuin toivoisit itseäsi kohdeltavan".

Se väkivalta jne.

Totta puhuakseni olen alkanut epäillä,että onko olemassa sittenkään edes mitään jaottelua. Että onkin vain silkkaa sadismia,mutta ainakin nyt toistaiseksi pysyttäydyn kahdessa eri muodossa..ehkä sillä jokin merkitys on vielä,kai

Erilaisia määritelmiä on varmasti yhtä paljon kuin on ihmisiä niitä tekemässä. Lähtökohtahan on vain että kommunikaatio helpottuu, mikä totuus on sen ken tietää. Esimerkiksi jos katsot vaikkapa Wikipediasta, sielä on "Sexual sadism disorder" ja "Sadistic personality disorder" erikseen. Ilmeisesti tämä on vallitseva tilanne. Itse en kovin paljon näille psykologien määritelmille perusta, kuten toisessa ketjussa mainitsinkin lähtisin ehkä miettimään sadismin käsitteen syntyä jne.

Lainaan Wikipediasta: "Sexual sadism disorder is the condition of experiencing sexual arousal in response to the extreme pain, suffering, or humiliation of others. Several other terms have been used to describe the condition, and the condition may overlap with other conditions that involve inflicting pain. It is distinct from situations in which consenting individuals use mild or simulated pain or humiliation for sexual excitement."

https://en.wikipedia.org/wiki/Sexual_sadism_disorder

"Sadistic personality disorder is a personality disorder diagnosis involving sadism which appeared in an appendix of the revised third edition of the APA's Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-III-R).[1] The later versions of the DSM (DSM-IV, DSM-IV-TR and DSM-5) do not include it.

Definition
Sadism involves gaining pleasure from seeing others undergo discomfort or pain. The opponent-process theory explains the way in which individuals not only display, but also take enjoyment in committing sadistic acts.[2][clarification needed] Individuals possessing sadistic personalities tend to display recurrent aggression and cruel behavior. Sadism can also include the use of emotional cruelty, purposefully manipulating others through the use of fear, and a preoccupation with violence."

"Sadistic personality disorder does not actually refer to any sexual interest and instead refers to the pervasive disregard for the well-being of others."

https://en.wikipedia.org/wiki/Sadistic_personality_disorder

Jne. Empatia on tärkeää, ilman sitä olemme psykopaatteja. Itse onneksi tunnen hyvin vahvastikkin empatiaa ja toisaalta se omalla tavallaan vain kontribuoi sadismiini. Se että en koe hellyyttä miellyttävänä seksissä, se on eri juttu. Tbh. en oikein itse ymmärrä sitä miksi se on niin, se vain on aina ollut. Vaikka minulla olisi vahvoja tunteita toista kohtaan ja seksin ulkopuolella minä olisinkin ja haluaisin olla hellä ja lempeä, en vain seksissä nauti siitä ollenkaan. Se tuntuu luonnottomalta ja tuntuu että kiellän itseni ja omat tarpeeni. Voin toki leikkiä sitä toisen iloksi mutta se on teeskentelyä ja tuntuu epärehelliseltä. Varmasti joku täällä ymmärtää sitä ristiriitaa joka syntyy kun välittää toisesta todella syvästi ja haluaa tämän parasta ja auttaa tätä kaikin mahdollisin tavoin jotta hän olisi onnellinen, mutta tyydyttääksesi omat primitiiviset tarpeesi haluat nähdä hänen kärsivän. Olen jo elänyt hetken tässä maailmassa, nähnyt ja kokenut asioita mutta tämä ristiriita edelleen tuntuu niin voimakkaasti. Joskus mietin sitä että missä vaiheessa kyse on jo masokismista kun tavallaan satutat itseäsi satuttamalla toista mutta luontosi vaatii sitä. Ja sitä toivoo että toinen ymmärtää ja pystyy elämään kanssasi.

Tää on kans mielenkiintoinen kohta Wikipedia-artikkelissa:

"Although there appears to be a continuum of severity from mild (hyperdominance or BDSM) to moderate (paraphilic coercive disorder) to severe ('sexual sadism disorder), it is not clear if they are genuinely related or only appear related superficially.[5]"

[Chmlnidae]

Mun mielestä homma on aivan simppeli: me ollaan täällä niin itsemme kuin ympärillämme olevien ihmisten vuoksi (näit voi sit valkkailla sopiviksi, vaihtaa maisemaa etc). Jutun tulee olla balanssissa molemmissa systeemeissä; niin itsessämme kuin suhteessamme toisiin (ja jotta juttu oikeasti myös kulkee hyvään suuntaan niin niissä toisissa myös). Ainakin enimmäkseen ja ainakin pyrkimyksellisesti. Jep, fyrkalla ei ole arvollisesti mitään asiaa yhtälöön. Ainakaan sen tasoisten ihmisten elämässä joilla on jotain oleellista annettavaa minulle. Kivaa kamaa mut ei anna tärkeimpiä juttuja siltikään. Mutta sillä on et voi olla itsensä (ja ympärilläni olevat voivat olla itsensä). Se on ihan olennainen, olennaisin, osa kuviota. Ilman sitä kaikki on merkityksetöntä, turhaa, ajanhukkaa.
Nagor. "..sitä toivoo että toinen ymmärtää ja pystyy elämään kanssasi."
Jos se on pelkkää ymmärtämistä ja pystymistä, niin se on aika vähän, liian vähän mun mielestä. Kyl sen toisen tulis olla sellainen et se saa, ja sil on hauskaa. Muuten se hukkaa elämäänsä sun, tai mun, kanssa.
Jep. Helppoa mutta vaikikeata. Elämä on.

Uuvuttaa oikein kun vilkaisee tätä ketjua. Mutta mikäs siinä jos mietityttää, tai tuntee tarvetta peilaa. Se ON tarpeellista puuhaa (jos koskee itseä ja lähimpiä, muuten aika turhaa, esim hakee jotain yhteisöllistä kinky-hyväksyttävyyttä esmes). Tilanteissa sit voi miettiäkin, muun toiminnan ohessa, niitten asiaan kuuluvien kanssakin. Se taas käytännön tasolla tarkoittaa et haluun olla tekemisissä tyyppien kans jotka saa multa jotain ja joilta mä saan jotain. Tavallaan nostetaan yhdessä toistemme tasoa. Meillä on hauskaa yhdessä. Ja joo, tää ei ole niin vakavaa (paitsi sit tietty voi mennä vakavaks jos toi alkuun kirjoittamani ei toteudu). Ja joo, toistan vielä, fyrkalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.
Kaikki jälkihoidot ja muu kuvio miten kukakin satuttaa ja ketä, tai alistaa tai ylistää, on hyvin hyvin mutkikas ja monisäikeinen juttu. Ja riippuu kovasti osatekijöistään. Ulkopuolelta, saati jostain sosiaalisesta yhteisöstä tulevat säännöt on ihan turhia (tuon edellä kirjoittamani jälkeen).

[Ms. M]

Heitteillejättö mun mielestä, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

Sessiojutuissa toki eri tavalla aina, mutta kyllä se loukkaa myös naiseutta sekä itsemääräämisoikeutta.

IKRM

En nyt tiedä taas, että vittuiletko vai oletko tosissasi. Minusta on kuitenkin aika väärin, että alistuva/masokisti /bottom jätettäisiin vain omiin oloihinsa session jälkeen, ellei niin ole sovittu. On se alistuva/masokisti/bottom sitten nainen tai mies.

Ja jos sua oikeasti noin rassaa mun kirjoitukset niin käytä estolistaa hyvä mies.

[nagor]

...
Nagor. "..sitä toivoo että toinen ymmärtää ja pystyy elämään kanssasi."
Jos se on pelkkää ymmärtämistä ja pystymistä, niin se on aika vähän, liian vähän mun mielestä. Kyl sen toisen tulis olla sellainen et se saa, ja sil on hauskaa. Muuten se hukkaa elämäänsä sun, tai mun, kanssa.
Jep. Helppoa mutta vaikikeata. Elämä on.

Uuvuttaa oikein kun vilkaisee tätä ketjua. Mutta mikäs siinä jos mietityttää, tai tuntee tarvetta peilaa. Se ON tarpeellista puuhaa (jos koskee itseä ja lähimpiä, muuten aika turhaa, esim hakee jotain yhteisöllistä kinky-hyväksyttävyyttä esmes). Tilanteissa sit voi miettiäkin, muun toiminnan ohessa, niitten asiaan kuuluvien kanssakin. Se taas käytännön tasolla tarkoittaa et haluun olla tekemisissä tyyppien kans jotka saa multa jotain ja joilta mä saan jotain. Tavallaan nostetaan yhdessä toistemme tasoa. Meillä on hauskaa yhdessä. Ja joo, tää ei ole niin vakavaa (paitsi sit tietty voi mennä vakavaks jos toi alkuun kirjoittamani ei toteudu). Ja joo, toistan vielä, fyrkalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.
Kaikki jälkihoidot ja muu kuvio miten kukakin satuttaa ja ketä, tai alistaa tai ylistää, on hyvin hyvin mutkikas ja monisäikeinen juttu. Ja riippuu kovasti osatekijöistään. Ulkopuolelta, saati jostain sosiaalisesta yhteisöstä tulevat säännöt on ihan turhia (tuon edellä kirjoittamani jälkeen).

Niin, kai tarkoitin sitä minimiä joka on edellytyksenä että homma voi ylipäätään toimia.

Kaikki vatvominen ja jauhaminen on periaatteessa ajan haaskaamista. Kuitenkin mikäli joku siitä jotakin saa irti, ehkä kirjoittaja itse, on se silloin varmasti sen arvoista. Filosofinen pohdinta ei ole mielestäni koskaan turhaa. Lähtökohta voikin olla avartaa omaa tai muiden näkemyksiä ja tarkastella asioita eri näkökulmasta. Se hakeeko joku hyväksyntää vai ei, on jokaisen oma asiansa. Mielipiteitä voi tuoda julki ja peilata näin omia arvojaan suhteessa muihin, sehän voi olla ihan hyvä tapa tiedostaa vähän miten ihmiset ylipäätänsä suhtautuvat asioihin.

Se mikä minua ihmetyttää, on se mustavalkoisuus joka värittää ei vain tätä foorumia mutta myös yleisesti nettikeskustelua. Harvassa on se, että pyrittäisiin tarkastelemaan asioita laaja-alaisemmin ja tiedostettaisiin harmaan-alueen suurempi massa. Ihmiset ovat kuitenkin vapaita toimimaan ja ajattelemaan parhaaksi katsomallaan tavalla, mikäli mv-ajattelu on se oma juttu, niin silloin asiat näyttäytykööt siten. Olkoon vain oikeaa ja väärää, vain pimeyttä ja valoa. Minä en jaksa kuitenkaan tällaiseen ajatteluun kannustaa, vaan tuomalla esiin erilaisia näkökulmia pyrin luomaan keskustelua. Itsensä korokkeelle nostamia "totuuden torvia" täällä kuten muuallakin riittää kyllä. Kerta toisensa jälkeen, itselleen suomansa paavillisen erehtymättömyytensä voimasta, he nostavat itsensä vasta-argumenttien suosta kuten paroni Münchhausen konsanaan.

[Chmlnidae]

Nagor: kuten sanoin "minun mielestäni"  , jokainen päättää oman elämänsä ihmissuhteiden reunaehdot. Sekin joka vain tyytyy ymmärtämään ja pystymään elämään asian kanssa....mutta koko maailmaa värittää(?) mustavalkoisuus. Ei netti, eikä tämä palsta ole sen kummempia. Itseasiassa pahempia, sillä täällä on hankalampi ottaa etäisyyttä ihmisiin jotka ovat yhdentekeviä, tai joista on tullut siihen tulokseen että on parempi pistää tossut töpöttään vastakkaisiin suuntiin ja toivottaa mukavaa matkanjatkoa. Blokkaaminen tietnkin jonkin verran helpottaa maisemassa ilmeneviä häiriötekijöitä.

En oo kyl kauhean vakuuttuneeksi tullut filosofian tärkeydestä tässä kohta puolivuosisataisessa elämässäni, sentään aloitin sen parissa puuhastelun jo varhaisteininä. Mutta saahan se muita vakuuttaa, ei ole minulta pois. Muiden hyväksynnän hakemisen turhuudesta sen sijaan olen täysin vakuuttunut, vaikka itsekin siihen sortuillut joskus nuorempana.  Ylipäänsä jokainen päättä omasta puolestaan, niin tekemisensä, sanomisensa ja reagoimisensa samoin niiden tarpeellisuuden. Ja myös kantaa vastuunsa niistä (no joo, ylläpito voi täällä vähän kurmuuttaa jos ei pysy lestissä) . Toivottavasti.
Mielipiteitähän me kaikki täällä vain näpyttelemme. Omia sanallisia (ja kuvallisia) ajallispaikallisia häivähdyksiä olemassaolostamme. Tavallaan siis totuuksia. Niitä vain on niin paljon kuin on ihmisiäkin. Joskus, aika harvoin, jonkun avartavat muiden maailmaa, joskus, kait yleensä, eivät.
Kirjoittamisen turhuuden jokainen päättää itse. Oleellisempaa kaiketi kirjoittajalle, ainakin minulle - ja sentään jokusen mielipiteen tänne olen hakannut - on se että sanon sen mitä ajattelen ja tunnen, milloin mistäkin. Huomenna voin olla sitten jo toista mieltä  . Se ääneen sanominen on se juttu. Maailmaan laskeminen. Todistus omasta olemassaolostani. Jonkinlainen (riemun)kiljahdus. Oikeastaan sillä mitä muut siitä ajattelevat ei edes ole erityisemmin väliä, ainakaan minulle. Joskus kuvittelin että on. Onneksi en enää. Kun eikö mielipiteistä argumentointi ole vähän hölmön hommaa. Jokaisella kun on omansa. Ja ne totuuden torvet ovat aika hauskoja. Minusta me kaikki olemme sellaisia. Ihan itse itsemme oikeuttaen, elämän armosta.  Vastaanottajalla on vastuu ketä, mitä ja kuinka paljon uskoo. Minä kehoitan jokaista itsenäiseen ajatteluun ja elämään ihan kaikkinensa, jälleen siihen sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ihonväriin etc katsomatta. Semmoinen on kyllä aika harvinaista. Ikävä kyllä.

(ja hei, sori ot, lopetan tähän , kun en kuitenkaan sen enempää valota tuota sadistisen puoleni ajattelua)