Kirjoittaja Aihe: Kysymys SADISTEILLE lähinnä  (Luettu 44777 kertaa)

-katy-

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #75 : 08.02.2016, 10:59 »
On huomattavasti nautinnollisempaa ja intensiivisempaa tökkiä puukolla jotain, joka oikeasti pelkää ja haluaa sen loppuvan. Nyt ilmaisin itteni vähän selvemmin.

Mulla lähtisi kenties oikea koukku tuossa tilanteessa- no siitä varmaan saisi syytteen, mutta minkäs- epäkönsensyäälinen epäkönsensyäälisessä tilanteessa-


(Muutenkin vähän jänskättää, kun ei enää tunnu pelkäävän puuttua kiusaamistilanteisiin, "aikuistenkaan" kohdalla. Viimeksi viime viikolla siirsin itseäni isomman körmyn sivuun kun se haastoi riitaa bussissa. Hämmästyi kai niin että teki tilaa  8) )

stoge

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3017
  • Väkivalta kuuluu makuuhuoneeseen
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #76 : 08.02.2016, 10:59 »
Pimeä syrjätie, jossain kauempana asuinpaikastasi.

Muovilla vuorattu pakettiauton tavaratila, yleinen ajoneuvon malli.
Hetkellisesti piilotetut rekisterikilvet.

Kommandopipo, tarttumahanskat ja mustat vaatteet.

Yksinäinne lenkkeilijä.


"Tunnen paremmin"

Aivan!

 ;D

Regulus

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 78
  • This dog doesn't bark but bites
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #77 : 08.02.2016, 18:25 »
Täähän on kyllä aika mielenkiintoinen ja ehkä vähän hankala aihe.
Itse en saa varsinaisesti kiksejä masokistin satuttamisesta, nautin vain siitä että toinen nauttii, ja varsinkin esim. piiskaaminen on mukavan rentouttavaa puuhaa. Koskaan en oo satuttanut ihmistä joka ei siitä pitäisi, mutta ajatuksena se kiehtoo huomattavasti enemmän kuin masokistin satuttaminen. Toisaalta taas en ehkä kykenis satuttamaan ihmistä, joka on mielestäni viaton eikä ansaitse sitä. Mutta jos henkilö mielestäni ansaitsee sen, niin mikäpä ettei. Jotkut ihmiset vaan sietäis kärsiä. Harmi vaan, että laki tulee siinä vaiheessa vastaan.

Kovasti jotkut tuntuu tuomitsevan sitä että satutettaisiin ei-masokistia/henkilöä joka ei nauti kivusta. Mutta entäpä tilanteessa, jossa henkilö kuitenkin syystä tai toisesta haluaa sitä? Jos hän on vaikka henkisesti epävakaa, tai kokee ansaitsevansa sen, tai ihan tahallaan kerjää sitä vaikkei siitä pitäisikään? Enkä nyt tarkoita mitään dom/sub asetelmaan liittyvää rankaisemista, vaan ihan vaan sitä että henkilö vaikka kokee syyllisyyttä jostain "rankaisijaan" liittymättömästä asiasta ja kokee ansaitsevansa tulla satutetuksi. Onko se konsesuaalista?

Meeri

  • tuhma hauva
  • Administrator
  • *
  • Viestejä: 4520
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #78 : 08.02.2016, 18:52 »
Kovasti jotkut tuntuu tuomitsevan sitä että satutettaisiin ei-masokistia/henkilöä joka ei nauti kivusta. Mutta entäpä tilanteessa, jossa henkilö kuitenkin syystä tai toisesta haluaa sitä? Jos hän on vaikka henkisesti epävakaa, tai kokee ansaitsevansa sen, tai ihan tahallaan kerjää sitä vaikkei siitä pitäisikään? Enkä nyt tarkoita mitään dom/sub asetelmaan liittyvää rankaisemista, vaan ihan vaan sitä että henkilö vaikka kokee syyllisyyttä jostain "rankaisijaan" liittymättömästä asiasta ja kokee ansaitsevansa tulla satutetuksi. Onko se konsesuaalista?

Pakko nyt kommentoida tähän että henkilö joka haluaa itseään satutettavan vaikka ei välttämättä nauti kivusta, ei ole automaattisesti henkisesti epävakaa, ja ikävää jos joku niin ajattelee. Jotkut vaan ovat emotionaalisesti masokisteja, ja nauttivat negatiivisiksi mielletyistä tunteista, epätoivosta, pelosta, avuttomuudesta, arvottomuudesta tms. tunteista joissa nautinto ei tule suoraan kivusta vaan siitä tilanteesta kokonaisuutena. Tai sitten se voi liittyä vallantunteeseenkin (consensual non-consent). Mutta en nyt yhdistäisi tätä henkiseen epävakauteen, vaikka sellaisiakin tyyppejä piireissä varmasti pyörii. Se on sitten jokaisen oma asia haluaako leikkiä ihmisen kanssa jota pitää henkisesti epävakaana, tai motiiveja kipuun muuten vaan "vääränä".
Kysymykseesi konsensuaalisuudesta, jos henkilö itse pyytää häntä satutettavan, silloinhan se on konsensuaalista. Mutta sinähän sen päätät itse suostutko siihen vai et.

Regulus

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 78
  • This dog doesn't bark but bites
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #79 : 08.02.2016, 19:10 »
Ilmaisin kenties vähän epäselvästi, mutta en siis suinkaan tarkoittanut, että olisi automaattisesti henkisesti epävakaa jos haluaa kipua vaikkei siitä nauti (köh, itsekin haluan joskus kipua vaikken tavallaan nauttisi siitä). Tarkoitin lähinnä, että mitä JOS tilanne on sellainen, koska sellasiakin tapauksia on. Ja jos tietää toisen olevan esimerkiksi henkisesti epävakaa ja silti satuttaa vaikka motiivi olisi "väärä", niin onko se sitten niinkään erilaista kuin satuttaa jotakuta joka sitä ei oikeasti halua?

stoge

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3017
  • Väkivalta kuuluu makuuhuoneeseen
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #80 : 08.02.2016, 19:19 »
Ilmaisin kenties vähän epäselvästi, mutta en siis suinkaan tarkoittanut, että olisi automaattisesti henkisesti epävakaa jos haluaa kipua vaikkei siitä nauti (köh, itsekin haluan joskus kipua vaikken tavallaan nauttisi siitä). Tarkoitin lähinnä, että mitä JOS tilanne on sellainen, koska sellasiakin tapauksia on. Ja jos tietää toisen olevan esimerkiksi henkisesti epävakaa ja silti satuttaa vaikka motiivi olisi "väärä", niin onko se sitten niinkään erilaista kuin satuttaa jotakuta joka sitä ei oikeasti halua?

Moi.

Sä oot bdsm baarissa. Määrittele henkisesti epävakaa ?  ???

 ;D

Regulus

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 78
  • This dog doesn't bark but bites
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #81 : 08.02.2016, 19:29 »

Moi.

Sä oot bdsm baarissa. Määrittele henkisesti epävakaa ?  ???

 ;D


Vaikkapa henkisesti epävakaa sillä tasolla, ettei voida laskea olevan vastuussa omista päätöksistään. Tai vaan niin päästään sekaisin, ettei itse tiedä mitä haluaa ja/tai ei tiedä mikä hänelle on hyväksi.

:D

stoge

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3017
  • Väkivalta kuuluu makuuhuoneeseen
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #82 : 08.02.2016, 19:31 »

Moi.

Sä oot bdsm baarissa. Määrittele henkisesti epävakaa ?  ???

 ;D


Vaikkapa henkisesti epävakaa sillä tasolla, ettei voida laskea olevan vastuussa omista päätöksistään. Tai vaan niin päästään sekaisin, ettei itse tiedä mitä haluaa ja/tai ei tiedä mikä hänelle on hyväksi.

:D

"ettei voida laskea olevan vastuussa omista päätöksistään" <-- Toi tarttee lekurilta päätökset ja leimasimelta kans.

"ettei itse tiedä mitä haluaa ja/tai ei tiedä mikä hänelle on hyväksi." <-- Toi kattaa 95% ihmisistä.

Ja se siitä.

 :o


-katy-

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #83 : 08.02.2016, 19:49 »

Kovasti jotkut tuntuu tuomitsevan sitä että satutettaisiin ei-masokistia/henkilöä joka ei nauti kivusta.

Mistä näin päätttelit?  Minä en hyväksy väkivaltaa eli että satutetaan henkilöä, joka ei sitä oikeasti halua ja myös tuo selvästi asian esille. Luulisi,ettei tässä tilanteessa olisi mukana sellaista eipäs-juupas mystiikkaa vaan että olisi selvät sävelet- Haluaa tai ei halua tulla satutetuksi. Suomalaiset ovat kuulemma huonoja kommunikaatiossa ja tunneälykin on mitä sattuu, niin pitää olla selkeä ymmärrys ja kommunikaatio, että miten on asian laita. Ei arvuutella ja yritetä telepatiaa siis


Lainaus
Mutta entäpä tilanteessa, jossa henkilö kuitenkin syystä tai toisesta haluaa sitä? Jos hän on vaikka henkisesti epävakaa, tai kokee ansaitsevansa sen, tai ihan tahallaan kerjää sitä vaikkei siitä pitäisikään, Enkä nyt tarkoita mitään dom/sub asetelmaan liittyvää rankaisemista vaan ihan vaan sitä että henkilö vaikka kokee syyllisyyttä jostain "rankaisijaan" liittymättömästä asiasta ja kokee ansaitsevansa tulla satutetuksi. Onko se konsesuaalista?
Kysyisin ensin, että mistä syystä henkilö kokee tarvitsevansa rangaistusta ja sitä pohdittaisiin tovi jos toinenkin. Jos henkilö kokee olevansa jotenkin huonompi, ihmisenä ala-arvoisempi. ansaitsevansa vain väkivaltaa ja kipua osakseen, niin kyllä se on ennenkaikkea mielestäni itsearvotuksen puutetta, ei välitä itsestään, on itsetuhoinen ja toivoo kenties omaa kuolemaansa (?)  Jos tässä tilanteessa vahvistaa tuota toisen itsetuhoisuutta, saa "rankaisija" kyllä syyttää itseäään ja katsoa peiliin, että mikä on omassa mielessä vialla- jos siis kykenee tällaiseen ajatteluun-

Hetken mietittyäni uskoisin monen suosittelevan vaikka nyrkkeilyä harrastuksen tähän, siinä on valvojat ja koon puolesta ainakin ollaan tasa-vertaisia ja toinen voi sitten vaikka näyttää sen oman paremmuutensa, mutta melkoisen reiluilla säännöillä. (Itse en ole kyllä nyrkkeilyfani kun mietin, että miten se pää kestää niitä tuhansia ja tuhansia iskuja  :D )

 http://www.radiorock.fi/#!/post/56b8a72d34002c0300e2a92d

Regulus

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 78
  • This dog doesn't bark but bites
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #84 : 08.02.2016, 20:03 »

Kovasti jotkut tuntuu tuomitsevan sitä että satutettaisiin ei-masokistia/henkilöä joka ei nauti kivusta.

Mistä näin päätttelit?  Minä en hyväksy väkivaltaa eli että satutetaan henkilöä, joka ei sitä oikeasti halua ja myös tuo selvästi asian esille. Luulisi,ettei tässä tilanteessa olisi mukana sellaista eipäs-juupas mystiikkaa vaan että olisi selvät sävelet- Haluaa tai ei halua tulla satutetuksi. Suomalaiset ovat kuulemma huonoja kommunikaatiossa ja tunneälykin on mitä sattuu, niin pitää olla selkeä ymmärrys ja kommunikaatio, että miten on asian laita. Ei arvuutella ja yritetä telepatiaa siis

Näin päättelin siitä, että on tullut vastaan sellaisia mielipiteitä, enkä nyt välttämättä puhu tästä ketjusta. Väkivalta on kuitenkin mielestäni väkivaltaa, oli se sitten konsensuaalista tai ei. Ainoa ero on, että toisessa tapauksessa se on hyväksyttyä ja toisessa ei, riippuen tietenkin keltä kysytään. Oon kyllä aivan samaa mieltä, että siinä ei pitäisi olla mukana mitään mystiikkaa ja kommunikaation pitäisi pelata, mutta ihminen kun ei aina osaa sanoa juu tai ei, ja joskus sanoo kyllä vaikka tarkoittaisi ei, valitettavasti.

Lainaus
Mutta entäpä tilanteessa, jossa henkilö kuitenkin syystä tai toisesta haluaa sitä? Jos hän on vaikka henkisesti epävakaa, tai kokee ansaitsevansa sen, tai ihan tahallaan kerjää sitä vaikkei siitä pitäisikään, Enkä nyt tarkoita mitään dom/sub asetelmaan liittyvää rankaisemista vaan ihan vaan sitä että henkilö vaikka kokee syyllisyyttä jostain "rankaisijaan" liittymättömästä asiasta ja kokee ansaitsevansa tulla satutetuksi. Onko se konsesuaalista?
Kysyisin ensin, että mistä syystä henkilö kokee tarvitsevansa rangaistusta ja sitä pohdittaisiin tovi jos toinenkin. Jos henkilö kokee olevansa jotenkin huonompi, ihmisenä ala-arvoisempi. ansaitsevansa vain väkivaltaa ja kipua osakseen, niin kyllä se on ennenkaikkea mielestäni itsearvotuksen puutetta, ei välitä itsestään, on itsetuhoinen ja toivoo kenties omaa kuolemaansa (?)  Jos tässä tilanteessa vahvistaa tuota toisen itsetuhoisuutta, saa "rankaisija" kyllä syyttää itseäään ja katsoa peiliin, että mikä on omassa mielessä vialla- jos siis kykenee tällaiseen ajatteluun-

Hetken mietittyäni uskoisin monen suosittelevan vaikka nyrkkeilyä harrastuksen tähän, siinä on valvojat ja koon puolesta ainakin ollaan tasa-vertaisia ja toinen voi sitten vaikka näyttää sen oman paremmuutensa, mutta melkoisen reiluilla säännöillä. (Itse en ole kyllä nyrkkeilyfani kun mietin, että miten se pää kestää niitä tuhansia ja tuhansia iskuja  :D )

Näyttää oman paremmuutensa? Ei tässä kukaan oo puhunut paremmuudesta. Jos henkilö kokee tarvitsevansa rangaistusta johtuen itsearvostuksen puutteesta, niin miksei hänelle saisi antaa haluamaansa rangaistusta? Kuinka suuri ero ylipäätään on itsetuhoisuudella ja puhtaalla masokismilla? Ei tuollaisessa tilanteessa mielestäni "rankaisijan" mielessä ole mikään vialla, korkeintaan se ettei välitä toisen hyvinvoinnista, josta toinen ei ehkä itsekään välitä.

Jouni

  • Smurffit
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1392
  • Energiahoitaja-(: Sadisti.
  • Galleria
    • Aikuiseksi
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #85 : 08.02.2016, 20:49 »
Tietty vastuu ei katoa koskaan......

-katy-

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #86 : 08.02.2016, 22:17 »

Näyttää oman paremmuutensa? Ei tässä kukaan oo puhunut paremmuudesta.

 Jos henkilö kokee tarvitsevansa rangaistusta johtuen itsearvostuksen puutteesta, niin miksei hänelle saisi antaa haluamaansa rangaistusta?

 Kuinka suuri ero ylipäätään on itsetuhoisuudella ja puhtaalla masokismilla?

Ei tuollaisessa tilanteessa mielestäni "rankaisijan" mielessä ole mikään vialla, korkeintaan se ettei välitä toisen hyvinvoinnista, josta toinen ei ehkä itsekään välitä.

Minä mainitsin paremmuuden viitatessani nyrkkeilyyn-siinähän kai mitellään siitä, että kumpi sinne kanveesiin lopulta päätyy-

Ei rangaistus lisää itsearvotusta, mielestäni. Itsearvostus lisääntyy kun oppii itse arvostamaan itseään ja pitämään itseään ihan ok tyyppinä,virheistä huolimatta. Rangaistuksen pelko voi estää tekemästä typeryyksiä,mutta ei se, että sua rangaistaan, sun mielialaasi kohota. Tai mun ymmärrykseni ei riitä tässä tajuamaan. Uskon enemmän kehuihin ja kannustukseen, välittämiseen ja rakastamiseen-
- jos sä pelkäät, sulta puuttuu rakkautta, noin niinku mutkat suoriksi vedettynä.

Tuo vahvennettu lause sisältää jotain, minkä itsekin varmaan tajuat vääryydeksi. Pysyäkseen toiminnassa ja elossa, kaikkien on välitettävä itsestään, mutta myös toisista. Ei voi olla täydellisen itsekkyyden vallassa- tai että edes niin, että toisen hyöty on myös minun hyötyä, jos hyötynäkökulmasta ajatelmoi-

Pallo on väärällään kaikenlaisia rankaisijoita- se on kai helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin rakastaminen. Vedät turpaan, niin ei siinä tarvitse paljoa päätään käyttää  :)

Yhtenä mittarina olen pitänyt itse tuota,että jos jokin toiminta lisää vain pahaa oloa, se on pahasta. Se,että jos on tottunut vain pahaan oloon ja vaikeisiin tilanteisiin, tietty mutkistaa asioita. Ei ehkä tajua tilannettaan, eikä ehkä ole voimia yrittää muutosta. Ja jos toinen kaveri vielä mielellään siinä rinnalla lisää vain sitä pahaa oloa, eikä osoita rakkautta ja välittämistä milloinkaan, niin vaikea tilanne tosiaan.

Joku oikea masokisti voi varmaan selventää eroa itsetuhoisuuden ja seksuaalisen masokismin välillä. Itse en ole maso,mutta olen ollut voimakkaasti mukana tuossa oman pahan olon lisäämisessä ja toki siinä ovat muutkin auttaneet tahoillaan.
« Viimeksi muokattu: 08.02.2016, 22:42 kirjoittanut Kammiovärinä »

Isrika

  • Baariruusu
  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 2687
  • Read the fucking manual.
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #87 : 08.02.2016, 22:55 »
Joku oikea masokisti voi varmaan selventää eroa itsetuhoisuuden ja seksuaalisen masokismin välillä. Itse en ole maso,mutta olen ollut voimakkaasti mukana tuossa oman pahan olon lisäämisessä ja toki siinä ovat muutkin auttaneet tahoillaan.

Ehkä väärä henkilö vastaamaan, koska en ole "oikea masokisti", mutta on minussa myös masokismiin taipuvainen puoli, mason piirteitä.
Minulla ei ole ollut koskaan halua päättää päiviäni, enkä ole koskaan itseäni viillellyt, enkä edelleenkään koe siihen mitään halua vaikka minulle tuo veri iso juttu onkin. Mutta toisen tekemät ja jättämät jäljet, ne on mulle nautinnon aihe. Niitä tulee hiveltyä ja siveltyä ja katseltua niin kauan kun ne näkyvät ja tuntuvat. Jäljet on ehkä jopa isompi juttu, kuin se kipu. Tosin sitä miksi näin on, en ole analysoinut, en ole kokenut tarpeelliseksi.

Regulus

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 78
  • This dog doesn't bark but bites
  • Galleria
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #88 : 08.02.2016, 23:38 »

Ei rangaistus lisää itsearvotusta, mielestäni. Itsearvostus lisääntyy kun oppii itse arvostamaan itseään ja pitämään itseään ihan ok tyyppinä,virheistä huolimatta. Rangaistuksen pelko voi estää tekemästä typeryyksiä,mutta ei se, että sua rangaistaan, sun mielialaasi kohota. Tai mun ymmärrykseni ei riitä tässä tajuamaan. Uskon enemmän kehuihin ja kannustukseen, välittämiseen ja rakastamiseen-
- jos sä pelkäät, sulta puuttuu rakkautta, noin niinku mutkat suoriksi vedettynä.


Tietenkään rangaistus ei lisää itsearvostusta, eikä ehkä ole oike ratkaisu tilanteessa jossa ihmisellä on matala omanarvontunto ja on ehkä itsetuhoinen, mutta onko se esimerkiksi minun tehtäväni korjata tämän henkilön itsearvostusta? Ei ole. En ole psykiatri. Mutta olen sadisti, ja jos joku haluaa tulla satutetuksi, oli syy mikä tahansa, olenko minä vastuussa jos suostun satuttamaan, tietäen tai tiedostamatta toisen motiivia?


Ei tuollaisessa tilanteessa mielestäni "rankaisijan" mielessä ole mikään vialla, korkeintaan se ettei välitä toisen hyvinvoinnista, josta toinen ei ehkä itsekään välitä.

Tuo vahvennettu lause sisältää jotain, minkä itsekin varmaan tajuat vääryydeksi. Pysyäkseen toiminnassa ja elossa, kaikkien on välitettävä itsestään, mutta myös toisista. Ei voi olla täydellisen itsekkyyden vallassa- tai että edes niin, että toisen hyöty on myös minun hyötyä, jos hyötynäkökulmasta ajatelmoi-


Olen samaa mieltä ettei voi olla täydellisen itsekkyyden vallassa, välittämällä vain ja ainoastaan itsestään ei oikein pärjää. Mutta ei ihminen kykene elämään myöskään täydellisen epäitsekkyyden vallassa, ei kaikista voi eikä tarvitse aina välittää, ei ainakaan niin paljoa.



Yhtenä mittarina olen pitänyt itse tuota,että jos jokin toiminta lisää vain pahaa oloa, se on pahasta. Se,että jos on tottunut vain pahaan oloon ja vaikeisiin tilanteisiin, tietty mutkistaa asioita. Ei ehkä tajua tilannettaan, eikä ehkä ole voimia yrittää muutosta. Ja jos toinen kaveri vielä mielellään siinä rinnalla lisää vain sitä pahaa oloa, eikä osoita rakkautta ja välittämistä milloinkaan, niin vaikea tilanne tosiaan.

Joku oikea masokisti voi varmaan selventää eroa itsetuhoisuuden ja seksuaalisen masokismin välillä. Itse en ole maso,mutta olen ollut voimakkaasti mukana tuossa oman pahan olon lisäämisessä ja toki siinä ovat muutkin auttaneet tahoillaan.


Itsekin olen aika pitkälti sitä mieltä, että toiminta joka lisää pahaa oloa, on pahasta. Mutta mielestäni masokismin ja silkan itsetuhoisuuden raja on kovin häilyvä.
En nyt tiedä olenko "oikea masokisti", mutta kivusta kyllä nautin ainakin tietyissä muodoissa. Ja minulla on esiintynyt myöskin itsetuhoisuutta. Sekä miellän seksuaalisen masokismin eri asiaksi, kuin pelkän puhtaan masokismin.
Toisen aiheuttama kipu sekä seksin aikana että ilman seksiä, on minusta yleensä miellyttävää. Riippuen tietenkin henkilöstä ja tilanteesta. Itse aiheutettu kipu tietyssä mielentilassa on rauhoittavaa ja miellyttävää, ei mitään seksuaalista. Itse aiheutettu kipu ahistuneessa mielentilassa, itsetuhoisuutta. Aiheuttaa itkemistä, aiheuttaa ehkä lisää pahaa oloa. Mutta ei jälkikäteen huononna oloa, ehkä jopa parantaa mielentilaa. Itse aiheutetut jäljet eivät ole sen pahempia kuin muidenkaan aiheuttamat, oli syynä mikä hyvänsä. Tämä on tietenkin vain oma kokemukseni asiasta.

-katy-

  • Vieras
Vs: Kysymys SADISTEILLE lähinnä
« Vastaus #89 : 09.02.2016, 02:27 »
Itsekin olen aika pitkälti sitä mieltä, että toiminta joka lisää pahaa oloa, on pahasta. Mutta mielestäni masokismin ja silkan itsetuhoisuuden raja on kovin häilyvä.

En nyt tiedä olenko "oikea masokisti", mutta kivusta kyllä nautin ainakin tietyissä muodoissa. Ja minulla on esiintynyt myöskin itsetuhoisuutta. Sekä miellän seksuaalisen masokismin eri asiaksi, kuin pelkän puhtaan masokismin.

Toisen aiheuttama kipu sekä seksin aikana että ilman seksiä, on minusta yleensä miellyttävää. Riippuen tietenkin henkilöstä ja tilanteesta. Itse aiheutettu kipu tietyssä mielentilassa on rauhoittavaa ja miellyttävää, ei mitään seksuaalista. Itse aiheutettu kipu ahistuneessa mielentilassa, itsetuhoisuutta. Aiheuttaa itkemistä, aiheuttaa ehkä lisää pahaa oloa. Mutta ei jälkikäteen huononna oloa, ehkä jopa parantaa mielentilaa. Itse aiheutetut jäljet eivät ole sen pahempia kuin muidenkaan aiheuttamat, oli syynä mikä hyvänsä. Tämä on tietenkin vain oma kokemukseni asiasta.

Mun on jotenkin vaikea uskoa,että ihminen haluaisi perimmiltään tuhota itseä tai muita-voin olla väärässä tai ainakin niin, että toiset haluavat ja toiset eivät. Se ehkä on helpompaakin tosiaan kuin rakentaa, pitää yllä ja tsempata, vaikka näyttäisi toivottomalta.

Mä olen joskus kääntänyt pahan olon itseeni tai vihan, epäoikeudenmukaisuuden, kostanut itselleni toisten pahoja tekoja tai jotain tuohon suuntaan. Erittäin harvoin enää, paitsi juuri nyt, tapahtumien johdosta, tekisi mieli silpoa jotain jäsentä, mutta puren hammasta tai vedän tupakkaa  C:-)
Ahdistus, kun kasvaa liian suureksi, voi aiheuttaa yhtä sun toista. Miksi näistä tiedän, niin on ollut pakko toimia omana "päälääkärinään" sellaiset 35 vuotta, kun siihen kykeni siis, lapsena ei oikein tajua vielä mitenkään syy-seuraus-suhteita.

Eihän kaikki aina heti tunnu hyvältä- jos tajuaa jonkin kipeän ja vaikea asian itsessään tai toisissa, sitä voi olla vaikea myöntää-se sattuu, itkettää, vähentää toiveikuutta- mutta jossain vaiheessa voi huomata, että myöntäminen on tuonut helpotuksen. Itkeminen on yksi tie vapauteen- se, ettei patoa tunteitaan.
Prosessissa on eri vaiheita, eikä kaikki ole aina ihanaa ja aurinkoista-

Mutta en tiedä kelle näitä skriivailen, ehkä itselleni, mutta tulipa rustailtua