Subina olemisen jälkeen vanilja-suhde

[Tkuisäntä]

Tärkeintä tuossa olisi tuntea itsensä. Ja olla itselle rehellinen. Mä haen sessioseuran lisäksi ihan parisuhdetta, koska viihdyn sellaisessa. Olen kuitenkin rajannut vaniljat kokonaan ulkopuolelle. Ja syy on selvä: olen hyvän session jälkeen rauhallinen, tyyni ja keskittynyt. Täynnä rauhallista virtaa. Vaniljaseksin jälkeem lähinnä ärtynyt, koska jotain jäi puuttumaan. En ole tyytyväinen.

Itsensä tunteminen ja rehellisyys on reilua myös kumppania kohtaan. En ainakaan mä pysty jakamaan pääsdäni suhdetta niin, ettei toi tyytymättömyys näkyisi. Varsinkin ajan kanssa. Mutta toi on mun kokemukseni. Vaikea olla onnellinen, jos joutuu kieltämään tarpeensa.

J

[Unelmoija]

En haluaisi vallan masentaa, eikä asiat kaikilla etene samalla kaavalla..mutta mutta.. Ärtymys omien tarpeiden tyydyttämättä jäämisestä vain pahenee, mitä pidempään se jatkuu.. Vaikka kaikki muut asiat olisivatkin parisuhteessa loistavasti. Ja valitettavasti kuinka vihjailet tai jopa kerrot mielihaluistasi suoraan puolisollesi, ei se välttämättä tule muuttamaan tilannetta..auktoriteettia joko on tai ei..

Mutta älä lannistu, ehkäpä te saatte vielä rakennettua toimivan, molempia tyydyttävän suhteen..

[Draugo]

En kanssa haluaisi olla negatiivinen tässä keskustelussa mutta muistakaa ottaa huomioon myös kumppanin fiilikset. Jos he eivät ole aiheesta kiinnostuneita eivätkä löydä itsestään tarvittavaa dominoivaa puolta niin myös he tuntevat todennäköisesti samoja fiiliksiä kuin te. On reilua myös heitä kohtaan olla painostamatta asioihin joita eivät oikeasti halua tehdä. Jotkut eivät vain pysty esim. satuttamaan kumppaniaan vaikka tämä kuinka pyytää ja voivat saada hyvinkin synkkiä ajatuksia aiheesta.

Vaikea asia eikä helppoja vastauksia varmasti ole. Tärkeintä on että tuntee itsensä ja tietää kuinka paljon tämä asia itselle merkitsee. Voimia teille tämän asian kanssa parisuhteessa painiville.

Kuten Tkuisäntäkin niin minäkin päädyin ratkaisuun että en yksinkertaisesti hae seuraa vaniljan kanssa koska siitä ei minulla ainakaan pitkällä juoksulla tule mitään.

[Chmlnidae]

Mä olen kanssa nyt edellisen kanssa samaa mieltä. Jokainen on vastuussa omasta elämästään ja tarpeistaan. Eettisesti on ihan yhtä väärin että haluaa puolison olevan/toteuttavan jotain mitä tämä ei itse ole/halua tehdä kuin että tuntee itse ettei omat tarpeet tule kohdatuiksi suhteessa ja itkee niitä nurkassa. Voi olla hyvin satuttavaa jos ei tunne kykenevänsä parisuhteessa vastaamaan toisen tarpeisiin. Ihan yhtälailla se kinkyä seksiä tarvitseva on itkun aihe vaniljaisemmalle puolisolle.
Ainoa suoraselkäinen teko onkin puhua siitä siltä kannalta mitä itse kokee. Siinä on aina riski menettää toinen mutta paras sanoa ääneen se miksi on suhteessa, ei vain itselle vaan myös toiselle.
Aloittaja tuntuu olevan hyvin selvillä omista haluistaan ja tarpeistaan. Siitä vain sanoittamaan asia kumppanille. Ei siinä ole mitään ihmeellistä tähtien asentoa odoteltavana että toinen jotenkin mystisesti kuulisi/ymmärtäisi toisen tarpeet ja oppisi niihin vastaamaan jopa. Sitten kun on ääneen sanottu, molemmin puolin, mitä tarvitsee voidakseen olla kokonainen, niin voidaan yhdessä tai erikseen tehdä päätös miten toimitaan jos toimitaan.

[tuulikello88]

No voi itku, kun niin moni näkee tilanteeni niin vaikeana Tietenkin tiedän että se sitä onkin, minähän sitä elän, mutta masentaa niin hirveästi...

Minulla oli jotenkin sellainen ajatus, että ei seksuaalisuuteni ole minua niin voimakkaasti määrittävä asia. Nautinhan myös "tavallisesta" seksistä. Olin kiitollinen siitä, että löysin ihanan masterin edes vähäksi aikaa, ja tarkoitukseni oli tarvittaessa valita sen elämän sijaan rakkaus. Ja niin tein. Mutta nyt, kun viimeisestä kokemastani sessiosta on pitkä aika, alkaa olla melko sietämätön olo

Olemme puhuneet mieheni kanssa avoimesti asiasta. Hän tietää myös historiani. Olen todella onnellinen siitä, että hän suhtautui asiaan kiinnostuksella, eikä kauhulla tai vastenmielisyydellä. Olemmekin jo päässeet lähemmäs toisiamme, sillä hän on halunnut kokeilla erilaisia asioita ja nauttinutkin niistä. Olen kai kauhean kiittämätön ja vaativa, mutta pidemmälle tarvitsisi päästä Ehkä joskus pääsemmekin? Tunnen hänet sen verran hyvin, että tiedän etteivät nämä asiat meidän välillä koskaan siirtyisi makuuhuoneen ulkopuoliseen elämään, eikä tarvitsekaan. Sen myönnytyksen voisin tehdä mielelläni, jos vain siellä makuuhuoneessa voisi olla kunnon meininkiä...

Onpa vaikeaa Havaittuani miten tärkeä tämä asia on elämässäni, olen tuntenut itseni melkoisen likaiseksi. Kiltin tytön syndrooma on aina ollut minulla läsnä, ja on aika rankka kokemus nähdä itsensä yhtäkkiä ihan eri valossa kuin ennen.

[Chmlnidae]

Jep, ihminen haluaa aina sitä mitä sillä ei juuri tietyllä hetkellä ole. Että hyvää elämää vain. Silti sanoisin että ihminen tarvitsee juuri eniten rakkautta. Sitten voidaan ruveta miettimään mitäs se rakkaus sitten käytännössä on.....

[tuulikello88]

Jep, ihminen haluaa aina sitä mitä sillä ei juuri tietyllä hetkellä ole. Että hyvää elämää vain. Silti sanoisin että ihminen tarvitsee juuri eniten rakkautta. Sitten voidaan ruveta miettimään mitäs se rakkaus sitten käytännössä on.....

Niin olen minäkin järkeillyt, että rakkaus on tärkeintä kuitenkin. Minulla on ihana mies, jota minä rakastan ja joka rakastaa minua Muistan kuitenkin niin tarkkaan miltä tuntuu odottaa tulevaa sessiota, ja varsinkin miltä sen aikana ja sen jälkeen tuntuu.... Sellaista tunnetta ei vain voi saada millään muulla keinolla. Ei ole helppoa tämä elämä

[Chmlnidae]

Jep, ihminen haluaa aina sitä mitä sillä ei juuri tietyllä hetkellä ole. Että hyvää elämää vain. Silti sanoisin että ihminen tarvitsee juuri eniten rakkautta. Sitten voidaan ruveta miettimään mitäs se rakkaus sitten käytännössä on.....

Niin olen minäkin järkeillyt, että rakkaus on tärkeintä kuitenkin. Minulla on ihana mies, jota minä rakastan ja joka rakastaa minua Muistan kuitenkin niin tarkkaan miltä tuntuu odottaa tulevaa sessiota, ja varsinkin miltä sen aikana ja sen jälkeen tuntuu.... Sellaista tunnetta ei vain voi saada millään muulla keinolla. Ei ole helppoa tämä elämä

Rakkaus on aika abstrakti käsite jollei sille anna mitään määreitä. Siksi sanoin aiemmin että kannattaisi ihan ääneen sanoa miksi on jonkun kanssa. Mitä haluat parisuhteelta? Lapsia? Turvallisen talouden? Muuten(kin) turvaa ja jatkuvuutta? Perheen ja suvun hyväksynnän valitsemallesi elämänmuodolle? Villiä seksiä? Villiä tyydyttävää seksiä? Lempeä ja lämpöä? Ihmisen jolle voi puhua kaikesta maan ja taivaan välillä ja tuntea että hän ymmärtää? Statuksen jonka sen myötä saat? Jakaa arkesi ja juhlasi sellaisen ihmisen kanssa joka tuntee sinut kaikkinensa ja hyväksyy sinut? Kaiken edellisen ja vielä paljon kaikkea muuta?
Vastauksena kun siiihen rakkaus ei oikein vielä sano mitään, kuten ei sekään että joku on "ihana". Mitä on "ihana"? Muuta kuin että "rakastava" (joka ei oikein käytännössä johtanut kummoiseen vastaukseen).

[tuulikello88]

Jep, ihminen haluaa aina sitä mitä sillä ei juuri tietyllä hetkellä ole. Että hyvää elämää vain. Silti sanoisin että ihminen tarvitsee juuri eniten rakkautta. Sitten voidaan ruveta miettimään mitäs se rakkaus sitten käytännössä on.....

Niin olen minäkin järkeillyt, että rakkaus on tärkeintä kuitenkin. Minulla on ihana mies, jota minä rakastan ja joka rakastaa minua Muistan kuitenkin niin tarkkaan miltä tuntuu odottaa tulevaa sessiota, ja varsinkin miltä sen aikana ja sen jälkeen tuntuu.... Sellaista tunnetta ei vain voi saada millään muulla keinolla. Ei ole helppoa tämä elämä

Rakkaus on aika abstrakti käsite jollei sille anna mitään määreitä. Siksi sanoin aiemmin että kannattaisi ihan ääneen sanoa miksi on jonkun kanssa. Mitä haluat parisuhteelta? Lapsia? Turvallisen talouden? Muuten(kin) turvaa ja jatkuvuutta? Perheen ja suvun hyväksynnän valitsemallesi elämänmuodolle? Villiä seksiä? Villiä tyydyttävää seksiä? Lempeä ja lämpöä? Ihmisen jolle voi puhua kaikesta maan ja taivaan välillä ja tuntea että hän ymmärtää? Statuksen jonka sen myötä saat? Jakaa arkesi ja juhlasi sellaisen ihmisen kanssa joka tuntee sinut kaikkinensa ja hyväksyy sinut? Kaiken edellisen ja vielä paljon kaikkea muuta?
Vastauksena kun siiihen rakkaus ei oikein vielä sano mitään, kuten ei sekään että joku on "ihana". Mitä on "ihana"? Muuta kuin että "rakastava" (joka ei oikein käytännössä johtanut kummoiseen vastaukseen).

No, mieheni on minusta ihana, koska viihdymme keskenämme uskomattoman hyvin, voimme puhua kaikesta maan ja taivaan välillä, ja kunnioitan häntä kaikin tavoin. Hän on älykäs ja hyvä keskustelija, menestyy hyvin työelämässä, ja on myös hellä, empaattinen ja lempeä. Haluan perustaa perheen hänen kanssaan. Luotan häneen täysin, ja tiedän miten paljon hän arvostaa minua. Hän tuntuu turvalliselta, hän on minulle läheisin ihminen maailmassa. Näiden asioiden vuoksi haluan olla hänen kanssaan, tällaista olen aina halunnut.

Ainut ongelmamme on seksielämän puolella, ja se on mielenkiintoinen ongelma siksi, että mieheni ei näe sitä ongelmana. Hän on kiinnostunut kokeilemaan näitä asioita. Minulle ne vaan ovat astetta tärkeämpiä, eivät vain kokeilua, enkä haluaisi kokonaan niistä luopua.

Varmasti haluan myös ulkopuolista hyväksyntää valitsemalleni elämäntavalle. En kuitenkaan pyri siihen oman onnellisuuteni kustannuksella. Nykyisessä parisuhteessani on paljon enemmän hyvää kuin huonoa, vaikka tulinkin tänne turhautuneena kiukuttelemaan

[Chmlnidae]

Noh, ei turhautuneessa kiukuttelussa ole mitään pahaa. Kunhan ei syytä siitä muita kuin itseään. Elämässä, ja parisuhteessa vain voi käydä niin että jos oleelliset tarpeet jää kohtaamatta niin rupeaa syyttämään niitä jotka ovat lähellä, eli sitä puolisoa. Eli kun aikaa kuluu, ja jos seksi ei lutviudu molempia tyydyttävästi, niin se mikä ei vielä ole miehellesi ongelma on sitä kohta teille molemmille. Siksi sanoin ettei yksin itkeminen auta, eikä edes ole pidemmän päälle kovin reilua. Sillä se mikä pidetään sisällä voi joku päivä purkautua kovinkin ikävällä tavalla.
Toisaalta jos mies haluaa kokeilla niin reilua olisi varmaan myös antaa siimaa ja aikaa. Dominointiin ei synnytä yhdessä yössä. Toisaalta siihen ei välttämättä synnytä milloinkaan vaikka sm-leikit vielä menisivätkin makkarissa. Ja jos olet alistuva niin tuskin tulet koskaan tyytymään vain sm-juttuihin, siis merkityksessä bottommeilu ja masokismi jollain tasolla (ilmeisesti sinulla noita molempia itsestä löytyi).
Toisaalta taas, mitkä ovat miehesi fantasiat teidän suhteestanne. Onko hän oikeasti tajunnut mikä alistumisessa on se mitä tarvitset. Sen että kyse ei ole rekvisiitasta vaan siitä mitä välillänne tapahtuu, kuka taipuu kenen tahtoon ja miten. Eli hänen täytyy löytää halu alistaa sinua. Ilman sitä kaikki toiminta on juuri sitä rekvisiittaa.
Lisäksi jos olet sen verran kokenut että tiedät mitä halua/tarvitset, ja miehesi on myötämielinen, niin voithan kouluttaa hänestä itsellesi masterin (uuh, kauhee kolina ja rysähtely kuului tänne saakka kun leegio truumastereita just pyärty kauhusta ja järkytyksestä). Mutta jos kerran voitte puhua kaikesta maan ja taivaan välillä....Minusta hyvät masterit on helliä, empaattisia ja lempeitä  (myös)

[-katy-]

Tuulikello88:
Pitäisikö sitten tapahtua jotain hyvin järkyttävää ja muutumatonta,että voisit arvostaa sitä mitä Oli?

Kiukuttelu voisi olla vaikka raivoamista-se on melkein mielenkiintoisempaa kuin pikkukiukuttelu-tosin saatan tässä olla aika omillani 

[tuulikello88]

Toivon ettei tilanne koskaan menisi siihen pisteeseen että alkaisin miestäni jostain syyttämään, ja hänelle raivoamaan tyydyttämättömistä tarpeistani. Silloin olisi varmaan jo aika erotakin. Tunteistaan pitää voida puhua, mutta toisaalta ei olisi sekään oikein, jos marisisin koko ajan kaikesta mihin en ole tyytyväinen. Siispä marisen täällä.... En halua pahoittaa miehen mieltä, hän kun kuitenkin hyväksyy minun tarpeeni ja haluaa yrittää. Ajan kanssa. Ei hänestä mitään todellista masteria varmastikaan tule kouluttamalla tai ilman, joten jos aion hänen kanssaan elää niin puolitiehen on minunkin tyydyttävä. Ja sitten elettävä sen päätöksen kanssa. Joskus on pakko tehdä valintoja... Jos olisin jäänyt masterini kanssa suhteeseen, niin kaipaisin taatusti niitä asioita mitä minulla nyt on. Voi olla että maailmassa olisi myös sellaisia miehiä, jotka voisivat toteuttaa kaikki hurjimmat haaveeni, mutta pidän hieman hupsuna ajatuksena sitä että lähtisin sellaista täydellisyyttä etsimään Ei saa vaatia liikoja.

[Chmlnidae]

No mutta, sinähän kuulostat ihan tervehenkiseltä ja -järkiseltä nuorelta naiselta. Varsinkin jos tajuat että ihminen tosiaan näkee sen ruohon, ainakin heikkoina hetkinä, vihreämpänä siellä aidan toisella puolen, ja on tajunnut/ tajuaa että on sillä puolen aitaa jonka itse on valinnut. Aidan seipäitä tietty voi välillä käydä potkimassa ja manaamassa. Tai vaikka kaataa jonakin päivänä. Tai hypätä yli. Sitähän ei koskaan voi tietää varmaksi etukäteen.
Elämässä kun ei tosiaan voi saada kaikkea, ehkä. Minulta isä joskus kysyi että tiedätkö ne viisi asiaa mitä elämässäsi haluat. Taisin olla joku 22-vee silloin. Vakavahko keskustelu viinilasillisen ääressä eräässä Tamperelaisessa ravitsemusliikkeessä.

[Draugo]

Tiedätkö muuten mitä miehesi fantasiat ovat. Hänelläkin niitä varmasti löytyy vaikka ei välttämättä hirveän helposti niistä yhdellä kysymyksellä puhu. Muista olla keskittymättä niin paljon omiin haluihisi että unohdat kumppanillasi olevan kanssa haluja jotka saattavat erota siitä mtä itse haluat häneltä. Kunhan tällaisena pienenä muistutuksena haluan huomauttaa. En oleta ettet olisi tätä pohtinut mutta se ei oikein selviä tästä keskustelusta koska tässä on niin keskitytty sinun tarpeisiisi.

[tuulikello88]

Tiedätkö muuten mitä miehesi fantasiat ovat. Hänelläkin niitä varmasti löytyy vaikka ei välttämättä hirveän helposti niistä yhdellä kysymyksellä puhu. Muista olla keskittymättä niin paljon omiin haluihisi että unohdat kumppanillasi olevan kanssa haluja jotka saattavat erota siitä mtä itse haluat häneltä. Kunhan tällaisena pienenä muistutuksena haluan huomauttaa. En oleta ettet olisi tätä pohtinut mutta se ei oikein selviä tästä keskustelusta koska tässä on niin keskitytty sinun tarpeisiisi.

Olen kysellyt asiaa useastikin, ja luulen tosiaan että minä olen tässä parisuhteessa se vinksahtaneempi osapuoli Mies itse sanoo itseään tylsäksi ja tavalliseksi. Minä en sanoisi noin, koska yhtä tärkeitä ja toteuttamisen arvoisia ne "tavallisetkin" fantasiat ovat. Tällä hetkellä seksielämämme kulkee ehdottomasti enemmän hänen ehdoillaan. Jos hänellä on jokin salainen fantasia jota ei ole vielä uskaltanut kertoa, niin toivottavasti joskus rohkaistuu Vaihtelu aina virkistää.

Ehkä minulla on tällainen kausi vaan, että tietyt asiat houkuttaisivat kauheasti. Toivon ettei tämä jatku tällaisena ikuisesti, sillä rehellisesti sanottuna tunnen joskus pientä ärtymystä, kun en ole saanut ihan sitä mitä tarvitsisin