Oliko sm-seksiä wanhaan aikaan?

[Hirvaz]

Mitä vanhaan kirjallisuuteen luottaminen, ainakin Intiassa soturit aikoina menneinä kaappasivat vihollisen prinsessoja vaimoikseen, ei siis vain hyväksikäytettäväksi sotasaaliiksi vai täysivaltaisiksi vaimoiksi myös.

Vaimojen siinä missä orjienkin ryöstäminen on toki aika lailla yleismaailmallinen primitiivisten kulttuurien piirre, ei toki suinkaan läheskään kaikkien kuitenkaan. Sodittuhan on usein tervehenkisen miehekkään kilvoittelun, elintilan ja muiden motiivien lisäksi ihan vain naisten hankkimiseksi.

Erään Amazonasilaisheimon soturit veivät muilta heimoilta naisia jotka sidottiin kukin omaan majaansa. Siellä sitten sopi käydä tämä kenen urhoista hyvänsä ottamassa niin usein ja monta kertaa kuin huvitti, ja kun tähän puuhaan oli kyllästytty otti joku miehistä tämän yleensä n:neksi vaimokseen. Muistaakseni eivät olleet se monille tutuin yanomamit, mutta samantyyppinen tapa on ilmeisesti ollut heilläkin ja ties kuinka monilla muillakin.


  * )

[dskk]

http://www.hs.fi/tiede/a1398695126048

Toisaalta halutuimmille suomalaisille – vaaleille ja sinisilmäisille tytöille – saattoi olla omat yksityiset luksusorjien markkinansa.

http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/68287-suomen-vaiettu-historia-pikkupoikia-ja-tyttoja-vietiin-luksusorjiksi

- Se ei olisi ollut kovin huono kohtalo orjalle. Suomalainen orjapoika olisi ollut kallis, sai koulutuksen ja päätyi hyviin tehtäviin. Tytöt puolestaan olisivat päätyneet Persiassa haaremeihin sulttaanien vaimoiksi.

[Stylos]

Jos lähtisi sitten itsekin kommentoimaan. Ensinnäkin tässäkin on varmasti kyse ensinnäkin siitä, että miten määritellään SM-seksi. Kuten Alexios nosti esille, niin että milloin ihan konkreettisesta orjuuttamisesta ja pahoinpitelystä siirryttiin johonkin, missä toiminta perustuu konkreettiseen suostumukseen.

Orjia ja ruumiillisia rangaistuksia on ollut kautta historian. Orjiahan on siten yleensä saanut käyttää joko ihan virallisestikin seksuaalisesti hyväksi (ainakin miespuoliset isännät), tai ainakin asiasta on voinut olla aika hankala valittaa. Orjathan saatiin sitten yleensä sotaretkillä ja vihollisnaisten raiskaaminen tuppasi olemaan enemmän kuin sääntö kuin poikkeus. Esim. DAESH perustaa kyllä jesidinaisten kohtelunsa ihan muslimiperimätietojen tulkintaan islamin syntyaikojen sodankäynnistä.

Monesti voi olla vaikea sanoa, onko ruumiillisia rangaistuksia jaettu ihan syystä vai huviksi ja mistä sitä tietää, jos joku alemmassa asemassa ollut henkilö on vähän provonnutkin… Naisellakaan ei pitkään ollut mitään vaikeutta saada kotikuria Suomessakin vielä viime vuosisadan puolella. Ensiyön oikeus oli kyllä monissa paikoissa Eurooppaa virallisesti olemassa, mutta eipä taidettu oikeasti käytännössä toteuttaa. Jos mietityttää miksi niin voi katsoa vaikka Braveheartin.

Mieleeni tulee mm. yksi roomalaisen runoilija Martialiksen runo 1. vuosisadalta jKr, jonka taisin joskus baariinkiin laittaa, jossa hän kehuu kuinka seksuaalista lähentymistä vastustelleen orjapojan pieksäminen kiihotti häntä. Kyseessä ei siis kuitenkaan ollut selkästikkään, mikään konsensuaalinen toiminta, vaan nykyterein ihan pahoinpitely ja homoseksuaalinen (todennäköisesti myös pedofiilinen) raiskaus. Roomalaisillahan oli sitten myös Luperkalia niminen rituaali, jossa helmikuussa olastomat miehet juoksiväat läpi katuje ja piiskasivat naisia. tämä edisti hedelmällisyyttä. Vaikea sanoa  liittyykö tuo etruskihauta johonkin vastaavaan riittiin (roomalaiset saivat monet riiteistään etruskeilta), vai onko kyseessä sitten ollut ihan 400-luvun eKr kinky-bileet.

Jostain luin, että ensimmäisenä pomminvarmana SM-tapauksena pidettäisiin 1500-luvulta peräisin ollutta lääketieteellistä kertomusta, jostain italialaisesta kaverista joka kiihottui vain kun häntä ruoskittiin. Samalta ajalta taitaa olla peräisin myös kuuluista tarina venäläisestä naisesta, joka syytti saksalaista miestään, että tämä ei häntä rakasta, kun ei piessyt. Mies kuulemma teki toivomuksen mukaan, mutta lopulta meni sen veran överiksi, että vaimo kuoli. Japanissa sitten oli nuo shibaritouhut. MissMary nosti esille Kama Surtan. Siinä ja muussakin vanhassa intialaisessa kirjallisuudessa ennen kaikkea pureminen on hyvin vahvasti läsnä eroottisissa kuvauksissa.

Suomen seksuaalihistoriasta on tosiaan esim. tuo Keskisarjan kirja. BDSM:stä siinä ei ole. Kotikuri talonväelle tunnettiin täälläkin ja ylemmän henkilön seksuaalisia lähentelyjä on voinut olla hankala torjua, mutta jos liian pikälle tässä suhteessa mentiin, niin käräjille kyllä saattoi aatelismieskin piikasen takia päätyä.

De Saden jututhan ovat mitä voimakkaammin epäkonsensuaalisia. Sen sijaan Sacher-Masochilla muutama vuosikymmen myöhemmin on hyvin nykyisen kaltainen orjasopimussysteemi. Varmaan ainakin tietyllä tavalla nykyisen kaltaisen SM-skenen syntymisen voisiki ehkä ajoittaa 1800-luvulle. Se oli myös aikaa jolloin tulivat ihmisoikeudet, ruumiillisia rangaistuksia noin yleensä kritisoitiin, orjuus ja maaorjuus katosi. Eli jos haluttiin olla orjia tai orjuuttaa, hakata tai tulla hakatuksi, niin siitä oli parasta tehdä erillinen sopimus. Syntyi myös miljoonakaupunkeja, joissa kinkyt saattoivat varmasti paremmin toisiinsa törmätä.

[Chmlnidae]

Olipas hyvä kirjoitus Stylokselta 

Uskon että niitä sm-piirteisiksi katsottuja seksin haarrastamisen muotoja on ollut aina. Siinä missä muussakin eläinkunnassakin siellä täällä esiintyy. Sitten kaikenmaailman kartanonherrojen raiskailut ja orjien ja alaisten hyväksikäytöt ja pahoinpitelyt ovat jonkin muun nimikkeisen toiminnan - hups, jotka taisinkin jo mainita - alaisuuteen kuuluvia juttuja. Siellä avioliitossakin, ja vaikka ei olisi ollut laitonta edes, tai riittävää omaa ymmärrystä.

[Hirvaz]

Sitten kaikenmaailman kartanonherrojen raiskailut ja orjien ja alaisten hyväksikäytöt ja pahoinpitelyt ovat jonkin muun nimikkeisen toiminnan - hups, jotka taisinkin jo mainita - alaisuuteen kuuluvia juttuja. Siellä avioliitossakin, ja vaikka ei olisi ollut laitonta edes, tai riittävää omaa ymmärrystä.

Tottahan toki, kuten rihmassa jo aiemmin tosiaan todettukin. Oma kommenttini oli tarkoitettu ennen kaikkea edeltäneelle kirjoittajalle pointtinaan ensinnäkin, ettei vaimojenryöstötapaa tarvitse etsiä minkään tietyn kulttuurin, heimon tai aikakauden piiristä - sehän itse asiassa riittää, että vilkaisee nyky-Kaukasuksen suuntaan -, ja toisekseen sekä kaiketi kiinnostavammin, että kaappailu ja raiskailu, olivat kohteet sitten naapuriheimon naisia, voitettuja sotureita tai jo syntymästään orjia, on luultavasti vielä erityisesti kiihottanut ainakin tiettyjä yksilöitä niin tekevässä kuin vastaanottavassa päässä - esim. siitä sentään on nykyisin jo jonkinlaista tutkimusmateriaaliakin olemassa etteivät raiskauksen uhriksi jouduttaessa saadut orgasmit, mahdollisesti erityisen totaalisetkin sellaiset, ole mitenkään harvinaisia ja saattanevat tietyissä tapauksissa "auttaa" sm-seksin makuun "pääsemisessä", samoin kuin siitä että ahdingossa oleva immyt on miehille mitä ilmeisimmin paljon universaalisemmin kiihottava ärsyke kuin nykyisenkaltaisten sm-taipumusten julkisemmin esiin tuomisesta voisi päätellä (mm. tästä mm. Ghiglieri on kirjoittanut erinomaisen kiehtovan kokoomateoksen "The Dark Side of Man").

Monipolvinen juttu sanoisin, samoin kuin sen, että jotkut esim. orjanomistajat ovat epäilemättä rääkänneet ja raiskanneet koska ovat siitä erityisesti nauttineet, ja epäilemättä yksi jos toinenkin orja on kauhunsekaisella, itseäänkin hävettävällä ja kammottavalla halulla odottanut milloin Isäntä taas saapuu juuri hänen luokseen, etenkin tietysti jos tähän mahdollisesti kääntöpuolena liittyy ajan mittaan erityisiä huomion- ja kiintymyksen osoituksia, erityistä suopeutta ko. orjan jälkeläisiä kohtaan jne. tms.


  *)

[Chmlnidae]

Voi kun tuo sinun fonttisi on raskasta lukea Hirvaz...Mutta, joo.

Minua yleensä tökkii sellaiset kovin kulttuurissävytteiset termit kuin "pimeys", "pahuus" etc (abstaraktissa henkisessä merkityksessä). Ne tuntuvat korneilta silloin kun ne liitetään johonkin biologiseen ja tieteeelliseen tutkimukseen.
Sisnänsä en ole kieltämässä ihmisen aggresasiivisimpia puolia. Ehkä niiden suhteen on sama asia vähän kuin esim sen että ihmispentu oppii ihan minkä kielen tahansa kun se vain viskataan sellaiseen ympäristöön jossa kyseistä kieltä käytetään ja sosiaalistetaan siihen.
Eli olemme niin paljon ympäristön muokkauksen varassa kehittyvä eliö että on aika vaikea vain kokemuperäisestä ja kertomuksellisesta materiaalista vetää tiukkoja biologisia faktoja. Meissä kun se biologia on vain aina osa totuudesta. Ehkä juuri se mahdollisuus monenlaiseen erilaiseen. Ihmisinä olemme niin monimutkaisia ja monipuolisia muokkaantuvuudeltamme. Onhan meidä aivojemme suhteellinen koko eliökunnan suurin (tästä on joku laseklma tehty). Kovin paljoa ei edes auta silloin vertailut muihin kädellisiin.
Tuota kirjaa en ole lukenut. Siitä en sen enempää osaa sanoa.

[blacklie]

Olisi kyllä mielenkiintoista tutustua oikein viralliseen tutkimuksiin joita aiheesta on tehty.

[Hirvaz]

Makuasioita sinänsä tietysti, minusta laji(ja etenkin uros)- tyypillistä, biologialähtöistä alttiutta mm. jengiytymiseen sekä tässä kontekstissa nyt etenkin mitä moninaisimpaan väkivaltaan kuten raiskauksiin, sotiin, murhiin ja kansanmurhiin voi ihan hyvin kutsua "pimeäksi puoleksi", varsinkin kun homo sapiens sapiens koettaa niin kovin vakuuttaa itselleen ymmärtävänsä ja hallitsevansa nämä perimänjuonteensa vaikka banaali evidenssi huutaa päin naamaa vuosisadasta ja -kymmenestä, kuukaudesta ja päivästä toiseen - tutkimustieto sitten vielä lukunsa sinänsä.

Mm. delfiineillä ja päästäisillä, eräistä muurahaisista yms. puhumattakaan on muuten kehon kokoon suhteutettuna suuremmat aivot kuin ihmisellä. Parempi mittari korkeampien aivotoimintojen mahdollisuuden suhteen on aivokuoren osuus koko aivokudoksesta, ja tässä suhteessa ihminen on mitä ilmeisimmin Terran faunassa omaa luokkaansa.

Ihminen on myös lajina paljon biologis-, mm. hormoni-, neuro- ja geenilähtöisempi olento kuin vuosikymmeniin on osattu ymmärtää, puhumattakaan myöntämisen halusta. Tietoisuus teoistasikin syntyy vasta "hyvän aikaa" sen jälkeen kun liikkeet ovat jo meneillään.


  * )

[Underworld]

On IMO kyllä kovasti kiintoisa otsikko. Omassa aiemmassa kommentissa viittasin myös ajatukseen, että bdsm skenen fantasioita on myös aiempina aikoina sisältynyt ihmis-eloon luonnostaan, tietenkin eri asia kuin nykyinen skene, mutta noita leikkauspintoja kiintoisaa miettiä.
. Kama-sutraan viitattiin...täytyykin lukea teos vähän tarkemmin.

Kiintoisaa, joskin hieman skeptinen kuinka tyhjentävää tietoa aiheesta voisi löytää, hyvä kuitenkin muistaa, että useimmissa menneissä kulttuureissa seksistä ja seksuaalisesta keskusteleminen ja näiden harjoittaminen ollut huomattavasti rajatumpaa kuin nykyisin

[Hirvaz]

Ja sitten taas toisaalta kun kovin kauas mennään, peräti pidäkkeetöntä. On melko mainio kysymys: Millaisia valtarakenteita, puhumattakaan kai niistä fantisoimisesta, ilmenee varsin egalitaarisissa metsästäjä-keräilijäkulttuureissa, joiden puitteissa naisilla on tai usein saattaa "olla oikeus" paritella milloin tahansa kenen tahansa miehen kanssa joka heitä miellyttää (parhaat soturit, parhaat metsästäjät, laulajat, sanasepot, punojat, takojat.. .)  Amazonasilla on tapana ollut ajatella myös, jotta jokainen emon kanssa paritellut on osaisä. Voitte kuvitella pennulle koituvat hyödyt.


  * )

[Maaria]

Mua ei kiinnosta mennä kovin kauas tästä ajasta. Olisi mielenkiintoista kuulla 50- luvulta tähän päivään, miten s/m kinky ihmiset löysivät seuraa ilman internettiä. Entä vermeiden hankkiminen? Miten naiset uskalsivat etsiä minkäänlaista seuraa? Vai oliko bdsm vain oikeastaan maksullisten naisten harrastus ja parisuhteessa sattumalta toteutuva juttu? Miten bileitä järjestettiin, kun tietoa ei voinut laittaa Facebookiin? Kuinka sairaaksi luokiteltiin, jos jäi kiinni?

Ketkä ovat olleet ns ensimmäisiä julki kinkyjä?

[Linjalla]

Onhan se mahdollista että nykyinen bdsm-kulttuuri on jotain aivan uutta historiassa ja on osa netin ja isojen kaupunkien tarjoamia kommunikaatiomahdollisuuksia.
  Suurkaupunkeja ja niissä asumista on ollut lyhyen aikaa maailmanhistoriassa. Ennen ihmisten enimmäkseen piti valita kumppaninsa aika pienestä joukosta. Oltiin maanviljelijöitä.

Toisaalta seksi kuten kaikki toiminta ihmisellä on kokeilevaa, vailla mitään tarkkaa luonnollista kaavaa. Varmasti piirteitä bdsm-seksistä on ollut vaihtelevasti läpi ihmisen historian.

Sm-seksi on  ollut vähemmän tuomittua kuin homous. Mutta jotain samaa häpeää ja tuskallista vaikeutta on varmasti ollut.
 
Homojen tilanteesta "maan alla"  on hyvä kirja Valdemar Melanko: Puistohomot. Raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuurista (2012).  Tuossa kirjassa on myös jokunen piiskausjuttu.

[Nick]

Oliko tämä jo mainittu, Tomb of the Whipping, Tomba della Fustigazione, https://en.wikipedia.org/wiki/Tomb_of_the_Whipping

[Underworld]

vaikka huomioidaan Amazonin intiaanit yms heimot joissa seksin harjoittaminen vapaampaa, oma logiikkani mukaan menneinä aikoina ja/tai hyvin lähellä luontoa elävissä kulttuureissa ravinnon hankintaan, suojan saamiseen yms käytettyä aika ja energia ollut väistämättä huomattavasti suurempi verrattuna nykypäivän "sivistykseen". Yhdistettynä yllä mainittuun pointtiin ihmisten rajallisemmasta mahdollisuudesta kommunikoida on aika vaikea kuvitella, että seksin harjoittaminen ja seksin erilaisista muodoista fantasioiminen olisi koskaan ollut yhtä vapaata ja laajaa kuin tällä hetkellä, ei toki mahdotonta.

[heinrich]

Totta.
Informaation määrä säätelee myös oleellisesti fantasioiden laatua.
Nämä "ooh.... Tuollaistakin..." elämykset kasvoivat oleellisesti intervepin tullessa laajentamaan pervoutta