Tarvitaanko tuhansia erilaisia identiteettejä vai pärjättäisiinkö muutamalla?

[Loc]

Njooh, ero lähinnä siinä, käsittääkö todellisuuden yhtenä ja fantasiamaailman toisena vai ei. Fantasiat enimmäkseen toki ihmisillä mukavia, mutta rehellisesti sanoen en lähtisi selvittämään skitsofreenikon kanssa ovatko ne juuri sillä ihmisellä. Tuntee mikä totta, mikä fantasiaa ja uskoo järkipuhetta niin pääsee pitkälle.

[KalvinK]

Baboushka:
https://www.youtube.com/watch?v=7LRCynXVxSU

[Chmlnidae]

Ööö, eikös skitsofreenikkojen kohdalla puhuta harhoista ja aistiharhoista. Minusta niissä on kyse eri asiasta kuin fantasioissa.

[Loc]

Ööö, eikös skitsofreenikkojen kohdalla puhuta harhoista ja aistiharhoista. Minusta niissä on kyse eri asiasta kuin fantasioissa.

Onko fantasia sen enempää totta? Mutta rehellisesti puhuen kyse on käsittääkseni kyvystä erottaa tosi ja fantasia. Ja rajanveto vaikeutuu mitä syvemmälle mennään. Käsittelen tätäkin mielummin jatkumona. Veteen piirrettyjä viivoja.

[Chmlnidae]

Ööö, eikös skitsofreenikkojen kohdalla puhuta harhoista ja aistiharhoista. Minusta niissä on kyse eri asiasta kuin fantasioissa.

Onko fantasia sen enempää totta? Mutta rehellisesti puhuen kyse on käsittääkseni kyvystä erottaa tosi ja fantasia. Ja rajanveto vaikeutuu mitä syvemmälle mennään. Käsittelen tätäkin mielummin jatkumona. Veteen piirrettyjä viivoja.

Kyse on ajattelemisen ja havaitsemisen vääristymistä. Lisäksi jos ihminen kuulee olemattomia, haistaa, tuntee ja näkee sellaista mitä muut eivät niin käyttäisin termiä harha, aistiharha. Toki kaikkien meidän välillä on eroja aistien toiminnassa mutta diagnoosin kohdalla raja on selvitettävissä oleva.

Lisäksi skitsofreenikko voi jopa itse tajuta kyse olevan harhoista muttei silti voi niille mitään.

Veteen piirretty viiva on kaikkien ihymisten kohdalla se kuinka täysin elämme todellisuudessa. Sellaista kuin objektiivinen totuus ei kaiketi voi diskurssiivisesti edes esittää. Kyse on aina tulkinnasta.

[Loc]

Mennään sitten pohjalle asti ja aletaan kysellä voimmeko ylipäänsä luottaa aistien todistuksiin ja siis että onko minää ylipäätään olemassa vai kuvitteletko vain kaiken. Ja jos itsen olemassaolon todistaisikin, niin ihan eri asia onko toisia olemassa muuten kuin mielikuvituksessa.

Mutta mennäänkö vähän aiheen ohi filosofian olemassaolon pohdintaan?

[Chmlnidae]

Ei kiinnosta mennä tuonne asti, sillä se on selvää ettemme ole vain piuhojen päissä olevia hermokimppuja pesuvadeissa.

Mutta ne skitsot joita olen elämssäni tuntenut ovat olleet eritääin luovia ja lahjakkaita ihmisiä ja heidän ajattelunsa ja aistiensa vääristymät oli aika ilmeisesti erotettavissa heidän fantasioistaan. Ihan siis yksilötasolla.

[submit]

Mennään sitten pohjalle asti ja aletaan kysellä voimmeko ylipäänsä luottaa aistien todistuksiin ja siis että onko minää ylipäätään olemassa vai kuvitteletko vain kaiken. Ja jos itsen olemassaolon todistaisikin, niin ihan eri asia onko toisia olemassa muuten kuin mielikuvituksessa.

Minä on olemassa, jos niin kykenee ajattelemaan. Kannattaako edes yrittää todistaa itselleen, että muut varmasti ovat olemassa. Olisi melko stressaavaa elää niin, että pitäisi realistisena mahdollisuutena kaiken olevaisen olevan vain mielikuvitusta. Ja jos niin olisikin, mitä se muuttaisi?

[Chmlnidae]

Mennään sitten pohjalle asti ja aletaan kysellä voimmeko ylipäänsä luottaa aistien todistuksiin ja siis että onko minää ylipäätään olemassa vai kuvitteletko vain kaiken. Ja jos itsen olemassaolon todistaisikin, niin ihan eri asia onko toisia olemassa muuten kuin mielikuvituksessa.

Minä on olemassa, jos niin kykenee ajattelemaan. Kannattaako edes yrittää todistaa itselleen, että muut varmasti ovat olemassa. Olisi melko stressaavaa elää niin, että pitäisi realistisena mahdollisuutena kaiken olevaisen olevan vain mielikuvitusta. Ja jos niin olisikin, mitä se muuttaisi?

Heh, joo, ei kannata. Siirrytään skitsofreniasta äkkiä toiseen diagnoosiin; paranoiaan...vai onko sellaista enää, onko sekin skitsofrenian muoto vain...

[Loc]

Eikö paranoijaan tarvittaisi kunnon klassinen harha? Eli palataan samaan.

[Kettu vinossa]

Heh, joo, ei kannata. Siirrytään skitsofreniasta äkkiä toiseen diagnoosiin; paranoiaan...vai onko sellaista enää, onko sekin skitsofrenian muoto vain...

Skitsofrenia ja paranoia ovat molemmat psykoosin eri muotoja. Psykoosi puolestaan voi johtua mielenterveysongelmista tai olla esimerkiksi päihteiden aiheuttama.

Mutta mikä on mielisairautta ja mikä terveyttä? Kyllähän moni mielellään luokittelisi esimerkiksi kinkyyden ja kaikki heterosta cisgender-henkilöstä poikkeavat identiteetit mielisairaudeksi.

[Chmlnidae]

Ehkä jonkinlainen raja on siinä jos ihminen tarvitsee hoitoa (lääkkeet, terapia) ja /tai tukitoimia sosiaaliseen puoleen selviytyäkseen. Ehkä sellaista ihmistä joka selviää arjesta ei ole tarpeen diagnosoida. En tiedä.
Tällaiseen päätelmään kuitenkin olen tullut yhteisymmärryksessä pätevän srinkin kanssa.

[Loc]

Taitaa tuolla määritelmällä olla aika vähän terveitä.

[Chmlnidae]

Noh, Wikipediasta löysin tällaisen: Yleisesti katsotaan, että ihminen on mieleltään terve, kun hän kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista (ihmissuhteista, päivittäisestä liikkumisesta, työstä ja vapaa-ajasta) siten että itse ja kanssaihmiset eivät kärsi.

Kyllä tuon mukaan kun ympärilleni katselen niin suurin osa tuntemistani ihmisistä menee tuohon kategoriaan.

Mielen sairauksissa on myös sama juttu kuin  muissa sairauksissa; niistä voi parantua. Joko kokonaan tai lähes kokonaan.

[Kettu vinossa]

Mielen sairauksissa on myös sama juttu kuin  muissa sairauksissa; niistä voi parantua. Joko kokonaan tai lähes kokonaan.

Tämä on vähän määritelmäkysymys ja riippuu niin paljon mielisairaudesta. On paljon mielenterveysongelmaisia, jotka viettävät suljetulla osastolla koko loppuelämänsä, koska ovat vaaraksi itselleen tai muille. Varsinkin paranoidinen psykoosi on ongelmallinen sairaus, koska ihminen saattaa harhoissaan uskoa, että omaiset sekä hoitohenkilökunta yrittävät tappaa hänet ja lääkkeet ovat myrkkyä. Siinä on paranemisennuste aika huono. Jos henkilö saataisiinkin väkisin lääkittyä suhteellisen "täysjärkiseksi", romahtamisen riski vanhaan paranoiaan on silti suuri. Itse en kyllä enää haluaisi olla tekemisissä yhdenkään paranoiapotilaan kanssa.

Nykyajan lääketiede tietää lopulta hyvin vähän aivojen toiminnasta. Toivottavasti tulevaisuudessa löytyy uusia ja oikeasti tehokkaita keinoja parantaa mielisairauksia. Nykyään voi vain lievittää oireita lääkkeillä, joka usein vaatii sitä että potilaan omaiset tarkistavat, että lääkkeet tulevat syödyiksi.