Tarpeeksi pervoa?

[Kolumnisti]

Tarpeeksi pervoa?

Viime vuosina pervous on pikkuhiljaa alkanut popularisoitua. Siitä voidaan olla montaa mieltä, onko varsinainen tietoisuus aiheesta lisääntynyt pätkääkään, mutta kiinnostus sitä kohtaan on joka tapauksessa kasvanut. Tämän seurauksena on alkanut näyttää siltä, että pikku pervoyhteisömme on nyt tullut murrosikään. Puberteetin pökerryttämänä skene kyselee itseltään, kuka se oikeastaan on, millaisia asioita se mieltää itseensä kuuluvaksi ja kenen nenän edestä se tahtoo pamauttaa oven kiinni. Mikä oikeastaan on kinkyä, mikä jotain muuta?

Yksi keskeinen asia, joka askarruttaa identiteettiään kokoon keräilevää yhteisöämme, näyttää olevan sen suhde seksuaaliseen estottomuuteen. Kyllä vain, elämme aikoja, jolloin käy yhä vaikeammaksi erottaa, kuka on kinky ja kuka vain seksuaalisesti avarakatseinen. Estottoman seksuaalisuuden glorifiointi saattaa itse asiassa olla yksi niistä syistä, joiden vuoksi BDSM:stä ylipäätään on kiinnostuttu. Kauempaa katsottuna kun kinky saattaa hyvinkin näyttää silkalta suloisen häpeilemättömältä seksuaaliselta seikkailulta normeista piittaamatta, ja sitäkös osaa vaniljaväkikin arvostaa. Mitä tulee seksiin, enemmän on aina enemmän.

Totta onkin, että tietty asenteellinen avautuminen usein kinkyheräämiseen liittyy. Pervouden ja seksuaalisen liberalismin välille ei kuitenkaan voi vetää yhtäsuuruusmerkkejä. Kinky ei suinkaan ole yhtä kuin ihminen, jolle kelpaa kursailematta kaikki kunhan kohtuudessa pysytään, vaan pervon seksuaalinen halu voi olla täynnä mitä merkillisempiä rajauksia. Täydellistä tyydytystä ei ole mahdollista saavuttaa, jollei saa myös vastetta fetisseilleen. Toisaalta ihminen ei välttämättä ole seksuaalisesti millään tavalla poikkeava, so. pervo, vaikka avarakatseisuuttaan olisi innostunut joistain usein pervoilun piiriin liitetyistä asioista. On täysin normaalia eli yleistä ja hyväksyttyä, mikäli tykkää tulla seksin aikana sidotuksi tai jollain pikkupiiskalla vihdotuksi, taikka ihastella kumiin verhottuja vetävännäköisiä ihmisiä.

Tästäpä seuraakin hämmennys siitä, missä raja sitten menee: mikä on tarpeeksi pervoa. Jotkut sylkevät mielellään tätä kysymystä vasten toisten kasvoja ja kikkelikuvia, kun taas toiset murehtivat asiaa omissa poteroissaan pohtien, ovatko he itse tarpeeksi vai sittenkin liian vähän. Kysymys tuntuu jakavan väkeä voimakkaasti kahteen leiriin myös sen suhteen, onko sitä ylipäätään kenenkään oikeutta esittää. Saako kukaan mennä kyseenalaistamaan sitä, miten joku toinen seksuaalisuutensa mieltää?

Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa, eikä lopulta olekaan kyse vain yksilöiden vapaudesta määritellä itsensä miten tahtovat. Kun pervojen piiri pieni laajenee ja pervoiksi alkaa identifioitua ihmisiä, joiden seksuaaliset intressit eivät oikeastaan millään lailla marginaalisia olekaan, tapahtuu pervouttamista. Tuiki tavalliset toiveet väännetään väkisin vinoon. Ei enää mahdukaan normaalin rajoihin, jos joku sattuu tykkäämään kun pannessa läimäytellään pakaroille, vaan se on perverssin puolella jo sekin. Näin ollen pervojen määrän näennäinen lisääntyminen ei lopulta välttämättä johdakaan aiempaa avoimempaan, vaan pahimmillaan jopa sulkeutuneempaan seksuaali-ilmapiiriin, jossa aivan tavalliset toiveet ja kokeilunhalu määritellään epänormaaleiksi — pervoksi. Aina ei siis ole tarkoituskaan käydä käsiksi kenenkään seksuaali-identiteettiin, kun ruvetaan haastelemaan, mitäs pervoa missäkin on. Usein taustalla on tarve kritisoida sitä, mitä sitten esitetään pervona. Suutahdellaan totuutta vääristelevästä fiktiosta, pelkästään estottoman seksiseuran perässä luoduista profiileista tai galleriakuvista, joissa ei varsinaisesti vilaustakaan kinkyydestä näy, vaikka sitä estottomuutta olisi eye rape playhin asti.

Mustavalkoista ei ole silti tämäkään. Pervot eivät tee pelkästään pervoja asioita, eikä heidän seksuaalisuutensa palaudu ainaiseen poikkeamiseen. Eikö olisi vääristeltyä totuutta sekin, jos niitä tavanomaisempia puolia ei saisi julkisesti pervoyhteisössä tuoda esiin? Ainakin toistaiseksi siihen on lupa, mutta paheksuntaa silti piisaa. Ikävystyttävän usein se paheksunta kärjistyy huonoksi käytökseksi. Se ei kuitenkaan välttämättä kieli siitä, etteikö kinkyn seksuaalisuuden erilaisia nyansseja suvaittaisi. Itse tulkitsen sen sinällään ymmärrettäväksi vastareaktioksi sille, miten vaniljaväkeä on päätynyt sonnustautumaan korsetteihin ja kumeihin merkitäkseen sitä suuresti juhlittua estottomuuttaan. Siinä touhutessa kun on venytetty koko kinkyyden käsitettä niin, että pienelle pervolle meinaa iskeä torikauhu. Ai täälläkö riittääkin, että tykkää vain puuhastella kaikenlaista? Mihin minä tämän fetissini nyt sitten...

On joka tapauksessa paljon heitä, jotka peräänkuuluttavat suvaitsevaisuutta pervouden puolella piipahtalevia seksiseikkailijoitakin kohtaan. Kenenkäänhän ei ole pakko niitä kuvia katsoa tai tarinoita lukea, jos ne eivät satu omia odotuksia pervouden määrästä tahi laadusta vastaamaan. Ei tietenkään, mutta kyse ei olekaan siitä, pakotetaanko ketään katsomaan. Kyse on siitä, että jokin asia ylipäätään esitetään tietyllä tavalla. Kuvat ja tarinat eivät ole koskaan pelkkiä kuvia ja tarinoita, vaan niiden taakse punoutuu aina erilaisia motiiveja ja merkityksiä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että jokaista julkaisua pitäisi alkaa neuroottisesti ratsaamaan, mutta sitä se hyvinkin merkitsee, että jokainen julkinen sana ja kuva on pikkiriikkinen osa suurempaa tarinaa. Eikä se ole pelkästään sitä että me teemme sitä tarinaa, vaan osaltaan se tarina tekee meitä. Se, miksi me jotain asiaa nimitämme, paitsi kuvastaa sitä miten siihen suhtaudumme, usein myös vaikuttaa siihen suhtautumiseen, tiedostimmepa sen tai emme.

Laajemmassa mittakaavassa ei olekaan ollenkaan merkityksetöntä, mitä määritellään BDSM:ään ja fetisistiseen seksuaalisuuteen kuuluvaksi. Aina kun jotain väitetään pervoksi, implikoidaan samalla sitä, mikä ylipäätään on meidän mielestämme normaalia ja mikä taas siitä poikkeavaa. Kun ollaan niin aran aiheen äärellä kuin seksuaalisuus, se on aika totinen paikka se. Me miellämme koko seksuaalisen minuutemme peilaamalla jatkuvasti itseämme toisiin ja niihin kirjoittamattomiin tarinoihin, joita yhteisössä kuvin, kertomuksin ja keskusteluin kuiskitaan. Tarinaan siitä, mitä on olla pervo.

Kyllä, keskuudessamme lienee myös elitistisiä mulkkuja, jotka tivatessaan mikä on tarpeeksi pervoa tahtovat vain todeta itse olevansa ehdottoman aitoja ja oikeita pervouden ilmentymiä. Vastaus on väärä, mutta kysymys joka tapauksessa pirun hyvä. Siitä huolimatta olen vahvasti sitä mieltä, että yksittäisten ihmisten rökittäminen riittämättömästä riettaudesta vasta totisesti riman alittamista onkin.



pikkusisko

[stoge]

Jos perverssillä tarkoitetaan normaalista poikkeavaa, niin tällöin olemme kaikki normaaleita,
koska oma pervoutemme ei ole meille poikkeavaa vaan status quo.

Jos sitten taas... *äh*


Suck it bitch!
(you know you wanna!)

 

ps.
Kyllä, ihan vaan vittuillakseni kirjoitin.
Lähetää panee!

[Loc]

Lähetään panee. Ei mulla muuta.

[stoge]

Lähetään panee. Ei mulla muuta.

Lähetää vaa 

 

[Kettu vinossa]

Loc ja stoge, pankaa toisianne kurkkuun niin että laatta lentää. Seinästä rappauksineen. Sitten teette seinän uudelleenlaatoituksen roolileikkien Remontti-Reiskaa ja sitä apulaista, jonka nimeä kukaan ei muista Joka Kodin Asuntomarkkinoista. Sitten olette vasta tarpeeksi pervoja.

[stoge]

Loc ja stoge, pankaa toisianne kurkkuun niin että laatta lentää. Seinästä rappauksineen. Sitten teette seinän uudelleenlaatoituksen roolileikkien Remontti-Reiskaa ja sitä apulaista, jonka nimeä kukaan ei muista Joka Kodin Asuntomarkkinoista. Sitten olette vasta tarpeeksi pervoja.

Haasteellista mutta toki kokeilemisen arvoista.
Oon valmis testaa mutta ainoastaan jos Kettu tulee kiihokkeeksi paikalle.

 

 

[Draugo]

Loc ja stoge, pankaa toisianne kurkkuun niin että laatta lentää. Seinästä rappauksineen. Sitten teette seinän uudelleenlaatoituksen roolileikkien Remontti-Reiskaa ja sitä apulaista, jonka nimeä kukaan ei muista Joka Kodin Asuntomarkkinoista. Sitten olette vasta tarpeeksi pervoja.

Silläkin uhalla että tää muuttuu jonkinlaiseksi "Aristokraatit-ketjuksi" niin eihän tuo nyt ole vielä ollenkaan tarpeeksi ollakseen tarpeeksi pervoa. Ainakin pitää kyrvillä vielä tarkistaa että sähköt kulkee edelleen pistokkeissa ja tarkastaa pöntön veden laatu maistamalla.

[Maaria]

Ihmisten halu kuulua johonkin ryhmään on niin tolkuttoman syvää. Arvostuksen ja hyväksynnän saanti myös. Olenko pervo? Tätä teemaa olen mielessäni pyöritellyt moneen otteeseen silloin, kun minua pantiin ensimmäistä kertaa pyllyyn, kun minut sidottiin, kun minua piiskattiin, kun kiihotuin ajatuksesta, että koen kipua, kun luin ensimmäistä kertaa pervoblogia, kun rekkauduin tälle palstalle, kun deletoin ensimmäiset viisi viestiä pois, lähetin ensimmäisen viestin, kun puhuin ensimmäisen kerran kaverille seksuaalisuudestani siis pervommasta osuudesta tai kun mieheni ivailee tarkoituksella kustannuksellani - Sä oot pervo ja siksi sä haluat mun tekevän näin.

Minä en ole tarpeeksi pervo ollakseni oikeasti pervo. Jaottelen asian mielessäni niin että jollakin tapaa marginaaliin kuuluminen edellyttäisi tiedostettua fetissiä. No. Sellainen periaatteessa minulla onkin, mutta en haluaisi tiedostavani sellaista. Se olisi minun aivokapasiteetilleni liian haastavaa. Mutta koska kukaan ei pysty kieltämään minulta keskustelua tai teemalla leikkimistä ja minulle on aivan sama täytänkö jotkut raamit tai vaateet, niin mielelläni olen hangaround ja otan kaiken irti, mitä saan.

Sieltä konservatiisisemmasta suunnasta katsottuna mietin, että on tarpeellista tuoda pervoilua populistiseksi jokamiehen oikeudeksi. Ei ole pervoa se eikä tämä. Tai jos onkin , niin ihan ketun hienoa, että haluat olla lauantai iltana hieman pervo, jos se lisää aktiviteettia peittojen alla.

Hyvä kirjoitus. Kerta kaikkiaan.

[heinrich]

Olen aikoinani törmännyt keskusteluun, jossa koitettiin saada selville kuka on riittävän alkoholisti...

Halukkaat voi jäädä miettiin.
Mä lähen jätkien kans paneen 

[Pip]

Mulla ei ole mitään tieteellistä tutkimustulosta tästä, mutta uskoisin pervouden yleistyvyyden osaltaan johtuvan siitä, että sairausluokitusta päivitettiin, eikä bdsm -kuviot enää kuulu sairauksien joukkoon. Enää ei ole "sairasta" nauttia kivusta, tai aiheuttaa sitä toiselle.

Jos taas mietitään, mikä on tarpeeksi pervoa, niin riittääkö siihen pelkästään ulkoiset merkit, esim. piiskat ja veitset? Entä onko riittävän pervoa, jos ulkoisesti seksi on pelkkää vaniljaa, mutta molempien kokijoiden päässä se on silkkaa valtaa toisen puolelta? Miten määritellä pervous, että se olisi riittävän pervoa? Siihen tuskin on yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Kun kuitenkin kyse on konsensuaalisuudesta. Asufettarit saavat kiksinä asuistaan. sadisti saa tyydytyksen piiskatessaan paskat toisesta pihalle ja se kokija saa tyydytyksen siitä, että siltä piiskataan paskat pihalle. Varmasti 50 shades of shit on ollut omiaan tuomaan pervoutta suuren yleisön tietoisuuteen, mutta tapa millä se sen tekee ei minun mielestäni ole oikeaa pervoutta, vaan ainoastaan hyväksikäyttöä, eikä siinä ole konsensuaalisuuden kanssa mitään tekemistä.

Omalla kohdallani olen ylpeä sanoessani, että olen pervo. Joku muu, joka ei näitä tapahtumia ole nähnyt ja väittää, etten ole riittävän pervo, niin saa pitää mielipiteensä, vaikka se väärä onkin.

[Aino]

Pikkusisko.  .
Oivallista pohdintaa, jossa nähdäkseni kulki rivien välissä se tärkein oivallus: ei ole olemassa oikeaa vastausta. Silti asian ajatteleminen ja sen monien puolien näkeminen, tutkiminen ja hyväksyminen on sallittua, jopa suotavaa.

[Kettu vinossa]

Olen aikoinani törmännyt keskusteluun, jossa koitettiin saada selville kuka on riittävän alkoholisti...

Yhdellä foorumilla väännettiin pitkään siitä, kenellä oikeasti on oikeus kutsua itseään masentuneeksi. Sen opin, että ei riitä lääkärintodistus. Pitää olla vähintään narkkariveli, itseään myyvä sisko, alkoholisti-isä, kuollut äiti, syöpää sairastava gerbiili, alkoholiongelma, viiltelyongelma, ei puolisoa, ei työtä, opiskelupaikka korkeintaan amiksessa ja suosikkibändinä Robin. Muuten et voi olla oikeasti masentunut. Piste.

Goottifoorumeillahan tapellaan aina siitä, kenellä on oikeus sanoa itseään gootiksi. Eniten gootti on loogisesti se, joka ei sano itseään gootiksi, mutta joka muiden mielestä on gootti. Mutta sitten jos Seiska väittää jotain missiehdokasta gootiksi vain siksi että hänellä on mustaa huulipunaa, niin sitä ei kuitenkaan lasketa oikeaksi gootiksi. Pitäisi omistaa vähintään koko The Sisters of Mercyn tuotanto älppäreinä, sitten vasta kelpaa gootiksi. Paitsi jos on missi.

Entäs pelifoorumit? Sen olen oppinut että jos haluaa kutsua itseään todelliseksi pelaajaksi, täytyy olla kikkeli, ei vielä äänenmurrosta, PlayStation 4 ja kaikki Call of Dutyt.

Ja kinkyfoorumeilla taas... No, tässähän ollaan taas pohtimassa ties monettako kertaa tätä samaa asiaa. Kuka on kinky ja kuka ei. Mitään uutta ei voi ketjuun mainita, koska kaikki oleellinen on jo sanottu vuosia tai vuosikymmeniä sitten.



Listaa alakulttuurien nettikeskusteluista voisi jatkaa lopuutomiin. Oli alakulttuuri mikä tahansa, aina tapellaan siitä, kuka on eniten true ja kuka ei kuulu joukkoon.

Nostan ketunkorvahattuani heille, jotka määrittelevät itse itsensä ja eivät kuuntele muiden mielipiteitä siitä, kuuluvatko he joukkoon.

[hihaton]

Mulla särähtää korvaan joka kerta, kun ihminen sanoo toista vaniljaksi tai pervoksi. En ainakaan itse katso olevani siinä asemassa, että voisin ketään lokeroon laittaa, enkä pidä siitä jos joku niin minulle tai muille tekee. Sanon kyllä itseäni pervoksi, samoin pikkuistani, mutta muille pyrin jättämään tilan määrittää itse itsensä kuten parhaaksi katsovat.

Fetlifeen aikoinaan runoilin profiilin kärkeen lausahduksen, joka kuvastaa asennettani kinkyilyyni:

"Who, me? I'm just a guy doing a bunch of stuff. If you think I'm doing it wrong, just piss off."

[Draugo]

Yhdellä foorumilla väännettiin pitkään siitä, kenellä oikeasti on oikeus kutsua itseään masentuneeksi. Sen opin, että ei riitä lääkärintodistus. Pitää olla vähintään narkkariveli, itseään myyvä sisko, alkoholisti-isä, kuollut äiti, syöpää sairastava gerbiili, alkoholiongelma, viiltelyongelma, ei puolisoa, ei työtä, opiskelupaikka korkeintaan amiksessa ja suosikkibändinä Robin. Muuten et voi olla oikeasti masentunut. Piste.

Kai mä oon sitten selkeä poser ja pitää vaan lopettaa tää masentuneeksi itsensä uskominen... tai ehkä olenkin luulosairas ja luulen olevani masentunut 

[stoge]

Sanoisin kyllä että tälläkin foorumilla vielä pätee se vanha totuus että jos käyttää höyhentä on ok mutta jos käyttää koko kanaa on perverssi ja sairas ja sillai. 

(ja en nyt puhu grillibroilerista vääräleuka!)