Haasteiden läpi parempaan: BDSM hoitokeinona?

[bikantti]

Ihan vaan tuosta, että mikä kenetkin parantaa..... Jotkut terveyden häiriöt kun tuppaavat ihan muuten vaan menemään omia aikojaan pois, välillä. Esim. flunssa ja välillä masennus.

Joillekin esim. hyvän ystävän kanssa keskustelut ovat terapeuttisia, joillekin luonnossa samoilu. Miksei sitten bdsm...

[Zina]

Psyykkisten tekijöiden lisäksi hormonaaliset, oksitosiini ja varsinkin endorfiini, koukuttaa ja toimii terapiana; vrt. "runner's high".

[Chmlnidae]

Varmaan vissi ero on terapian ja terapeuttisen välillä.

Aiemmin mainittu kävely metsässä on terapeuttista, samoin ehkä kunnon hieronta (ammattilaisen tai amatöörinkin suorittamana) tai ystävän kanssa maailman parantaminen vaikka viinilasillisen äärellä yms tmv etc.
Terapia on sitten jotain sellaista jossa on ammattilainen vastuussa toiminnasta. Eli hyvin bdsm voi olla terapeuttista mutta se että päästään terapia muotoiseen bdsm:ään laajemmin on vielä hakusessa.

[IKRM]

]Huono provoyritys, kyllä sä pystyt parempaankin, yritä uudelleen.

Tämäkään ei ollut provo.

On älytöntä väittää olevansa parantaja, jos nyt on sattumalta innostunut sitomisesta ja piiskaamisesta, ja jollekulle tulee siitä kiva olo kun saa olla köysissä.

Vähän sama kuin, jos antaa masentuneelle karkkipussin jonka syötyään masentunut tuntee olonsa kivaksi, ja alkaa itse väittää tekevänsä karkkiterapiaa. Saahan sillä toiselle paremman mielen, mutta ei siitä sairas ihminen parane.

Tuossa yllä Chmlnidae samaa sanoo oikein hyvin, hiukan jäsentyneemmin.

IKRM

[Maaria]

]Huono provoyritys, kyllä sä pystyt parempaankin, yritä uudelleen.

Tämäkään ei ollut provo.

On älytöntä väittää olevansa parantaja, jos nyt on sattumalta innostunut sitomisesta ja piiskaamisesta, ja jollekulle tulee siitä kiva olo kun saa olla köysissä.

Vähän sama kuin, jos antaa masentuneelle karkkipussin jonka syötyään masentunut tuntee olonsa kivaksi, ja alkaa itse väittää tekevänsä karkkiterapiaa. Saahan sillä toiselle paremman mielen, mutta ei siitä sairas ihminen parane.

Tuossa yllä Chmlnidae samaa sanoo oikein hyvin, hiukan jäsentyneemmin.

IKRM

Ja sinä sanoit sitten saman tarkoituksellisesti epäkohteliaasti? Onnistuit.

En tiedä, oliko tarkoitus viitata Pipin kommenttiin vai ylipäätään kommentoida esim terapiasidontaa mainostavia tai bdsmterapiaa myyviä. Pipin kommentissa ainakaan ei tullut sanaa parantaja tai terapeutti.

Itse olen asiasta tietämättömänä hymähdellyt erilaisille taideterapioille. Minun on vaikea orientoitua taiteeseen. Taide ei kosketa minua kuten jotakin toista. Mutta jo pelkästään kevyet sessiot ilman tavoitteellista terapeuttista vaikutusta on muuttanut minua eheämmäksi. Ei piiskaus tai kipu tai seksi vaan häpeän kokemuksen pohtiminen ja bdsm kokemusten herättämien ajatusten työstäminen.

[MasterOpie]

Kyllä minä olen yrittänyt opettaa sessioiden kautta vastakappaleille jotain uutta, ymmärtääkseni parempaa. Yhtenä esimerkkinä vaikka silmiin katsominen. Näen että BDSM kautta voi helpostikin aukaista tiettyjä kevyempiä lukkoja ihan siinä missä ehdollistaa vaikka orgasmin. Samalla tavalla voi opettaa toista nostamaan leukaa ja katsomaan vaikka silmiin puhuttaessa. Tässä yhteydessä on luonnollista hyvä ymmärtää että jollekkin silmiin katsominen on arkipävää ja joku käy samasta syytä terapiassa, näin periaatteessa.

Toinen vahvempi esimerkki voisi olla itsensä ja oman kehonsa hyväksyminen. Tässä hetkessä ja maailmassa on paljon ärsykkeitä jotka luovat paineita minäkuvaan. Pitäisi olla timmi fitness harrastaja tai truukinky jotta saisi omassa päässään rauhan ja hyväksynnän. Kokemukseni mukaan sessiolla voi parhaimmillaan vapautua näistä kahleista. Olla hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Parhaimmillaan tästä itsensä hyväkymisestä tulee psysyvää.

En halua ajatella hoitavani jotakuta session kautta, mutta auttavani toki. Jos session kautta saa apua johonkin ongelmaansa, niin eikös se ole vaan hyvä asia? Näissä kuvioissa usein kahlataan melko syvissä vesissä ja tunteet auki, niin eikö toista voisi auttaa session keinoin? Mielestäni voi.  Pidän kuitenkin huonona ajatuksena lähtökohtaisesti etsiä seuraa, jota voisi hoitaa tai auttaa BDSM keinoin.

Omat esimerkkini ovat melko kevyitä ja sellaisena ne tulee pysymäänkin. Isot ongelmat pitää hoidattaa aina ensisijaisesti ammattilaisten luona ja en näe tässä mitään poikkeusta.

- Karwis

[Maaria]

Tästä voi moni olla erimieltä.

Kuinka moni istuu terapiassa vuosia junnaten paikallaan elämänhistoriaan vaikuttaneita asioita pohtien saamatta oikeastaan minkäänlaista syvempää muutosta sielun säröihin. Yleensä olennaisinta eheytymisessä tai parantumisessa on aivan täysin itsestä lähtevät ratkaisut tai Heureka fiilikset, kun jokin loksahtaa paikalleen tai ymmärtää oman toimintansa lähtökohdat, vääristymät ja mahdollisuudet muutokseen. Harvoin terapeutti tekee mitään magic temppuja vaan parantumisen avaimet ovat ihmisessä itsessään, mitkä terapeutti nostaa esille nähtäväksi. Terapeutti siis auttaa kohtaamaan ihmisen itsensä. (yksinkertaistettuna) Tai terapian avulla opetellaan ihan käytännössä uusia toimintamuotoja/ajattelutapoja, jotka taas muuttavat käsitystä omasta itsestä.

Bdsm avulla voisin kuvitella päästävän höttödiipadaapailun, pinnan päällä olevien tyhjänpäiväisyyksien (keskusteluterapia ajasta saattaa mennä hirmuinen aika sen hetkisen elämän ja kuulumisten jauhamiselle, millä ei ole mitään tekemistä syvemmän hoidon tarpeen kanssa) alle nopeasti ja tuntuvasti. Sen avulla esim häpeän tunteen käsittelyyn pääsee kiinni verekseltään ilman vuosikausien häpeän juurien etsimistä.

Mietin tuota kehodysforiaa. Syömishäirikkönä voisin väittää kokeneeni jotakin kehodysforiaan viittaavaa. Karwanaama kirjoitti myös kehon hyväksynnästä. Olen tässä eilisillasta lähtien pohtinut, mikä elementti bdsm sessioissa on se, mikä minua on auttanut hyväksymään vartaloani tai tuntemaan oloani paremmaksi itsessäni. Osaisiko joku auttaa eteenpäin? En keksi itse.

Olen istunut terapiassa ja olen tietenkin käsitellyt itseni hyväksymistä tai hyväksyttömyyttä vuosia. Tokkopa 18v piiskaus olisi toiminut kuten keskustelu terapeutin kanssa, mutta nyt kun on jo selkeä tieto, missä ongelmat ovat ja mitkä kohdat minussa ovat "rikki" niin suorasukaiselle ja voimakkaalla talutuksella häpeän ääreen peloistani huolimatta, on paljon osuvampi vaikutus kuin esim psykoterapialla. Näin olen ajatellut.

[bikantti]

Edelleen kiinnostavia kommentteja Käytin tosiaan tarkoituksellisesti sanaa terapeuttinen, en terapia.

Maarian viestiä sivuten, että "pelkkä" keskustelu-muotoinen hoitohan on aika eri asia, jos vertaa siihen arkisen elämänsä elämiseen (bdsm-sessioineen), joissa ollaan koko keholla ja mielellä mukana, ei vain ajatellen ja ajatuksista keskustellen.

[Mr.Inathu]

On todellakin aivan eri asia hakea hyvää oloa ja hyväksyntää tai mielenrauhaa, kuin pyrkiä tietoisesti muuttamaan jotain, ehkä pysyvästikin. En mielelläni sekoittaisi BDSM:stä puhuttaessa keskusteluun sanoja "parantaminen" tai "hoitomuoto", mutta tosiasia on se, että jotkut ihmiset muuttuvat BDSM-sessioiden myötä. Osa parempaan suuntaan ja osa huonompaa, yhteinen tekijä näille on se, että näillä ihmisillä on ollut jotain valmiiksi "rikki". Traumoja, fobioita ja ahdistusta.

Terapeuttisena kokemuksena BDSM toimii kyllä aivan varmasti, mutta eri ihmisille terapeuttisena toimii kyllä varmaan lähes mikä tahansa asia... Suunnitelmalliset terapiat jättäisin kyllä mieluummin ammattilaiselle, ainakin ennen kuin aiheesta on enemmän tietoa ja kokemusta...

Mutta silti pidempikestoisessa ja saavutettuun molemminpuoleiseen luottamukseen jo perustuvassa BDSM-suhteessa voin kyllä suositella kokeilemaan varovaisesti omien traumojen kohtaamista. BDSM on jo muutoinkin vahvasti sekä itsensä tuntemiseen ja ymmärryksen kasvattamiseen että erityisesti rajojen kohtaamiseen perustuvaa, että aivan samoilla mekanismeilla pystyy kyllä käsittelemään myös traumojen ja fobioiden lähteitä... Ja ylittämään niiden itselleen asettamia rajoja... Mutta tällöinkin langat ovat todellisuudessa bottomilla eivät topilla. Top/D on näissä tilanteissa vain väline ja turvasatama. IMHO

Terapiabondage termiin minäkin olen törmännyt ja jotkut hyvin tuntemanikin ihmiset kertovat vaipuvansa syvään rauhallisuuden tilaan sidottaessa. Uskon, että tuolle rauhoittumiselle on hyvinkin biologiset syyt, koska kapalointia ja pakkopaitoja on käytetty sekä lasten että aikuisten rauhoittamiseen kautta historian ja nykyään samaa keinoa käytetään mm. lehmien (siis niiden nelijalkaisten ) rauhoittamiseen.

Köysi on terapiabondagessa omasta mielestäni sekä hyvä että huono. Köyden kieputtaminen on pitkä tie, joka auttaa keskittymään ja unohtamaan muun, mutta toisaalta kaikkien iho ei oikein kestä edes pehmää juuttia ja epämiellyttävän ärsyttävä tunne iholla ei ole omiaan rauhoittamaan.

Kelmuttamisesta tulee samanlaisia tuntemuksia taas aivan eri materiaalilla ja olen jonkun kuullut sanoneen samaa vac bedistä, mutta itselläni ei ole omakohtaisia kokemuksia vac bedin käytöstä ylipäätänsäkään, joten siitä en oikeasti osaa sanoa mitään.

Itse sanoisin, että hyvät nahkakahleet ja iso määrä hihnoja/vöitä ajavat aivan saman kuin juuttikin, mutta erilaisella kokemuksella ja saattavat toimia sellaisillakin ihmisillä, joita narun tunne iholla ärsyttää...

Edit: Taidan olla jotenkin kaavoihin kangistunut, kun ei äsken tullut mieleenkään, että sitä sitomistahan voi harrastaa myös vaatteet päällä

-Mr.Inathu

[DareDoll]

Minä teille BDSM-terapiat kyllä näytän! 

[IKRM]

Terapiabondage termiin minäkin olen törmännyt ja jotkut hyvin tuntemanikin ihmiset kertovat vaipuvansa syvään rauhallisuuden tilaan sidottaessa. Uskon, että tuolle rauhoittumiselle on hyvinkin biologiset syyt, koska kapalointia ja pakkopaitoja on käytetty sekä lasten että aikuisten rauhoittamiseen kautta historian ja nykyään samaa keinoa käytetään mm. lehmien (siis niiden nelijalkaisten ) rauhoittamiseen.

Vai että terapiabondagea, miksei samantien terapia-lobotomiaa ja terapia-sähköshokkeja?

Kannattaa käydä Seilin saarella kääntymässä, siellä on noita kapalointeja, pakkopaitoja ja sidontoja käytetty 'ihmisten rauhoittamiseen'. Tilat on museona nykyään, osin säilytetty alkuperäisessä tilassaan. Karua katseltavaa, siellä miltei kuulee muinaisten terapiabondage-sessioiden uhrien huudot edelleen.

Edesvastuutonta toimintaa leikkiä parantajaa ihmisiin, jotka on sairaita ja tarvitse ihan jotain muuta kuin BDSM.

IKRM

[Loc]

Njooh, ylipäätään seksuaalisuuden alueella liikutaan niin herkillä alueilla ettei ammattitaitoinen ja vastuullinen mt-puolen hoitohenkilökunnan edustaja siihen nykytiedon puitteissa fyysisesti puutu. Turvallisuus on aika monelle seksuaalisesti haavoitetulle oleellinen asia. Sitä edustaa huomattavasti paremmin hoitohenkilökunnan edustaja joka ei anna teoreettistakaan mahdollisuutta kuvitella että hoitajan mielenkiinto hoidettavaan on vain ja ainoastaan seksuaalista laatua.

Painottaisin vielä tätä henkisesti kypsymättömien kohdalla. Siis lasten, nuorten ja epäkypsien. Seksuaalisuus vieläkin kertaluokkia herkempi asia kuin ''normaalisti'' kehittyneellä yksilöllä.

Eli käytännössä, seksuaalisuutta voidaan käsitellä keskustelemalla yms verbaalisesti, mutta minkäänlaista aloitetta tai siihen vastaamista ei tule hoitavalta puolelta tulla. Vaikka monet voivatkin tämän tyyppisiä oireita näyttää hoidon eri vaiheissa.

Josta tuli mieleen, millaisia vaikutuksia nämä hoidot ovat tarjonneet pidempiaikaisella tähtäimellä? Vai toimivatko nämä samalla tapaa kuin mt-lääkkeet, eli toleranssit kasvavat, mutta eivät ratkaise alkuperäistä ongelmaa(mikäli ongelma ei ole nimenomaan tarjotun kemikaalin puute)? Eli yhä hooceempaa ja enemmän tarvitaan saadakseen saman täyttymyksen. Ja lopulta mikään ei riitä.   

[bikantti]

Minusta tämä jotenkin nyt sivuaa aihetta: https://en.wikipedia.org/wiki/Sexual_surrogate

[Jiituomas]

Muutama lyhyt kommentti jälleen:
1. Jos katsoo tarkemmin, datamme osoittaa ainakin toistaiseksi ainoastaan sen, että osa ihmisistä raportoi voivansa näiden tietyntyyppisten sessioiden jäljiltä paremmin. Useampikin vastaaja puhui vuosien ajan kestäneestä vaikutuksesta.

Data ei ainakaan toistaiseksi millään tasolla silti kannusta tällaisten asioiden ottamista laajempaan käyttöön tai formaalin terapian yhteyteen. Eikä sitä että domin kannattaa kuvitflla olevansa terapeutti.

2. Raportoitujen "onnistumisten" määrä on aineistossa selvästi oletettavaa placeboa korkeampi.

3. Vaikutus ei näytä perustuvan siihen että BDSM-kuvioihin hakeutuisi poikkeuksellisen rikki olevia ihmisiä (kaikki tunnetut modernit tutkimuksethan ovat osoittaneet että BDSM-piirien jäsenet eivät eroa tässä määrällisesti valtaväestöstä ja että heidän henkinen hyvinvointinsa on yleensä valtaväestöä parempi). Mekanismit näyttävät olevan aivan muualla, kokemuksen keholisuudessa ja henkisessä turvallisuudessa.

[Loc]

Mitkäs nuo kolmospykälän modernit tutkimukset? Voisi käyttää joutoaikaa.