Julkisuhde vs Piilosuhde - oletko 'Seurusteleva Sinkku'?

[Chmlnidae]

Kiitos Miriam 

Puit loistavasti sanoiksi ja lauseiksi sen mitä tämä aloitus herätti mielessäni. Ilmeisesti olen itse jo niin fossiilisen ikäinen että vaikka tunsin ärtymystä aloitukseen (ja joihinkin jatkovastauksiin) liittyen juuri terminologisista ja niihin(kin) sisältyvistä oletuksista niin en ärtymykseltäni osannut aivan löytää lankaa oikealle ilmaisulle.

[Pulseproto]

Paljon ajatuksia, vielä enemmän olisi mahdollisia lähestymistapoja aiheeseen - pointit jotka omaa suhtautumista kuvaisivat.
Nimitän itseäni "hypermonoksi", tästä voivat muut osin ammentaa, mitä pitää sisällään..
Aikoinaan elin parisuhteessa jossa nainen sai ja halusi käyttää itsestään nimitystä "sinkku"!? Eli vain toinen meistä "seurusteli" .... öö (kertonee myös jotain tavastani lähestyä aihetta)

Minkä sitten nykyään katson suhteeksi...!? Eräs lähestyminen tänään, ja jo pitkään on ollut "toisen osapuolen panostaminen yhteiseen juttuun", jos sitä ei ole, ei ole myöskään suhdetta. Ei enempää "ihmis-, kuin pari-, saati Bdsm/ sessiosuhdettakaan.
Vain kerran on elämässäni ollut fuckbuddy -suhde, sekään ei ollut piilo/salasuhde. Parisuhde vain ajautui "arjentoimimattomuuttaan" pelkäksi panosuhteeksi.
Vain kerran on myös ollut "perinteinen yhdenyön juttu" !!
Suhteiden suhteuttamista perhe- ja/tai sukulaisten tietoon... Totean että:  jaaa... Ehkä moinen ajatuskuvio on teinejä ja pari-kolmekymppisten heiniä. Ei mulla ole semmosia frendejä joilla olis valta sanoa mun suhteista mitään, saati että ottaisin vastaan kritiikkiä,ohjeistuksia tai mielipiteitä. Kaikki tietävät ympärilläni että olen "kinky". Uskon että monet eivät edes halua tietää enempää ja heille jotka "koputtavat" vastaan aina mielelläni 

[Mr.Inathu]

Mirjamilla oli todella hyvä vastaus

Itse kysyin tätä asiaa, koska minullekin suhteen olomuoto on aina ollut toissijainen. Olen ollut hyvin erimuotoisissa virityksissä mukana, vuosia, joissa usein suhteiden muoto puolin ja toisin vaihtelee. Sanoisin silti, että itselläni on ollut hyvin paljon enemmän vähintään toispuoleisesti "salaisia" suhteita... Joko jompikumpi tai kummatkin ovat naimisissa/varattuja ja ehkä toinen on myös salaa liikkeellä, tai jopa puolisonsa toivomuksesta.

Tai toinen voi kokea suhteen ulospäin niin nolona, ettei kehtaa ajatellakaan sen paljastumista tai pelkää tulevansa tavalla tai toisella leimatuksi ympäristössä tai toisessa. Yhtälailla, suhde on vähintään johonkin suuntaan tarkoituksella pimennossa.

Esimerkiksi lintuni eivät halua, että heidän suhteensa minuun olisi julkisesti tiedossa täällä Baarissa. Heillä on siihen yksilölliset syynsä, mutta lopputulos on sama.

Itse tiedän, miltä salailu tuntuu itsestäni (ja joka kerralla tilanne on eri ja tuntemus erilainen) ja keskustelen aiheesta ajoittain kumppaneideni kanssa, mutta koska näitä suhteita on niin paljon, olisi mielenkiintoista kuulla miten muut ihmiset ne kokevat? Ei niinkään sitä, pitäisikö niitä olla tai ei tai mitä pitäisi tuntea tai tehdä.

Ei, vaan miltä tuntuu tarkoituksella piilotetta joltain ryhmältä jotain niin isoa asiaa kuin kinky-suhde kaikkine tunteineen, vuosiakin?

-Mr.Inathu

[Chmlnidae]

Mirjamilla oli todella hyvä vastaus

Itse kysyin tätä asiaa, koska minullekin suhteen olomuoto on aina ollut toissijainen. Olen ollut hyvin erimuotoisissa virityksissä mukana, vuosia, joissa usein suhteiden muoto puolin ja toisin vaihtelee. Sanoisin silti, että itselläni on ollut hyvin paljon enemmän vähintään toispuoleisesti "salaisia" suhteita... Joko jompikumpi tai kummatkin ovat naimisissa/varattuja ja ehkä toinen on myös salaa liikkeellä, tai jopa puolisonsa toivomuksesta.

Tai toinen voi kokea suhteen ulospäin niin nolona, ettei kehtaa ajatellakaan sen paljastumista tai pelkää tulevansa tavalla tai toisella leimatuksi ympäristössä tai toisessa. Yhtälailla, suhde on vähintään johonkin suuntaan tarkoituksella pimennossa.

Esimerkiksi lintuni eivät halua, että heidän suhteensa minuun olisi julkisesti tiedossa täällä Baarissa. Heillä on siihen yksilölliset syynsä, mutta lopputulos on sama.

Itse tiedän, miltä salailu tuntuu itsestäni (ja joka kerralla tilanne on eri ja tuntemus erilainen) ja keskustelen aiheesta ajoittain kumppaneideni kanssa, mutta koska näitä suhteita on niin paljon, olisi mielenkiintoista kuulla miten muut ihmiset ne kokevat? Ei niinkään sitä, pitäisikö niitä olla tai ei tai mitä pitäisi tuntea tai tehdä.

Ei, vaan miltä tuntuu tarkoituksella piilotetta joltain ryhmältä jotain niin isoa asiaa kuin kinky-suhde kaikkine tunteineen, vuosiakin?-Mr.Inathu

Tämä taitaa olla aika henkilökohtainen kysymys näin julkiselle nettisaitille yleiselle puolelle. Täällä aika useat ihmiset ovat myös liitettävissä tuonne ulkopuolelle monine sosiaalisine suhteineen.
Eli jos "lintusi" haluavat pitää jopa nikkinsä (jotka mahd. yhdistyvät irl-maailmaan) täällä piilossa, niin...Et kovin paljoa edes itse kerro tuntemuksistasi "Itse tiedän, miltä salailu tuntuu itsestäni (ja joka kerralla tilanne on eri ja tuntemus erilainen) ja keskustelen aiheesta ajoittain kumppaneideni kanssa,..." Eli juuri sinne kumppaneiden kanssa keskusteluun (ja mahdollisten ystävien tai läheisten) sekä omaan mietintään,  tällainen ehkä oikeimmin kuuluukin 
(toki jos joku haluaa tunneavautua niin sana on vapaa, tämä oli vain oma mietelmäni tällaiseen "miltä nyt tuntuu-kyselyyn")

[hiz]

Kiinnostavia näkökulmia kaikilla! Jäin vähän junasta vastaamisen suhteen mutta kai sitä ehtii vielä.. Omia aivojani jumppasi erityisesti ChmInidaen pohdinnat, se ensimmäinen:

Ensiksi määrittelyllinen osuus.
"seurustelu", "suhde", "parisuhde" ja aloituksen vastakkain asettamat termit "julkisuhde<->salasuhde".

En tiedä mitkä ovat näiden viralliset määritelmät, jos sellaisia on edes olemassa, mutta jos nyt lähden määrittelemään miten minä asian näen (kun kysyit), niin seurusteluvaihe on minusta suhteen esiaste, siinä missä päätetään onko osapuolilla jatkossa toistensa kanssa suhde. Jos seurustelu jatkuu niin siitä kehittyy ajan myötä suhde, joka voi olla seurustelusuhde (toisin sanoen 'vähemmän vakava') tai parisuhde ('vakavampi').

Vakavuusastetta tuossa on minusta vaikea määritellä, että milloin suhde on parisuhde ja milloin seurustelusuhde. Parisuhde minusta edellyttää tiettyä vakiintumista ja arjen jakamista parina - on siis mielestäni hieman väärin väittää olevansa parisuhteessa, jos kaikki läheiset luulevat, että kyseinen henkilö on sinkku, eivätkä ikinä näe sitä toista. Mutta tosiasiahan on, että parisuhteessa voi olla vaikkei siitä kenelle kerro. Tai ainakaan ei ole silloin sinkku siinä mielessä että olisi vapaa.

Vapaa/varattu akseli sitten taas on ihan eri jana, koska voi olla melko vapaa (tai helposti irrotettavissa) vaikka olisi ihan perinteisessä julkisessa parisuhteessa kuten avioliitossa, ellei tunteet ole enää siinä mukana. Poly voi olla samanaikaisesti varattu ja kuitenkin 'vapaa' uusille. Ja toinen ääripää on kai sitten sinkku joka elää täysin yksin, mutta joka on niin syvästi rakastunut johonkin kohteeseen (elävään tai kuolleeseen, todelliseen tai keksittyyn), että on omasta mielestään täysin varattu (suljettu muille suhteille), vaikkei kyseisen 'suhteen' toinen osapuoli ehkä ei edes tiedä asiasta, tai ole olemassa.

Piilosuhteessa voi usein olla ripaus tällaista 'kuvitteellista parisuhdetta' - piilosuhteen toinen osapuoli ehkä tuntee olevansa parisuhteessa, vaikka toinen osapuoli yhä kokee olevansa seurusteluvaiheessa, ja vielä vain harkitsee asiaa. Tai jopa niin, että vain käyttää toisen osapuolen uskollisuutta ja kiintymystä hyväkseen. Mielestäni kyse on silloin silti suhteesta, koska minun määritelmäni mukaan suhde on sellainen joka on jo kestänyt jonkin aikaa, ja jonka osapuolet haluavat ja näkevät vaivaa sen eteen että se jatkuisi. Pulseprotolla oli samantyylinen määritelmä parisuhteesta: "toisen osapolen panostaminen yhteiseen juttuun".

Ja kun puhutaan siitä halutaanko suhteeseen panostaa ja sitä jatkaa, niin tuossa sen piilo/julkisuusaste voi vaikuttaa asioihin, koska suhteen jatkuvuus voi olla kiinni siitä pysyykö se piilossa. Joillekin (tässä ketjussa oli muutama joka vastasi juuri näin että) voi mitta täyttyä jos toivoo julkisuhdetta ja salailu jatkuu, kun taas toisille piilossapito on niin tärkeätä, että ehkä mieluummin luopuu koko suhteesta ennemmin kun että toisi sen julki.

..tietyllä tapaa ihminen ei ole koskaan jaettavissa suhteissaan noihin kahteen - sala/julki - selkeästi, sillä määritymme identiteetiltämme aina muutenkin kuin vain yksilöllisesti. Olemme aina sosiaalisia muutenkin kuin vain suhteessa johonkin tiettyyn yksilöön. Vaikka siis olisimme suhteessa joka kulttuurisesti määritellään sinne "salasuhteen" puolelle.

Tuo onkin hyvä pointti. Piilosuhdehan harvoin on täysin piilossa. Se voi olla muiden tiedossa vaikka osapuolet olettavat että se on piilossa, tai muiden tiedossa vaikkeivät he ole itse siitä kenellekään kertoneet. Tai sitten voi olla että on kertonut muutamille, mutta jättää muille kertomatta, tai vastaa epämääräisesti jos ne kysyy suoraan. Piilosuhteet voivat kuitenkin olla aika monenkin tiedossa, ja voi olla että tietyile saman yhteisön jäsenille niistä voi kertoa hyvinkin helposti. Esim jos on homo- tai kinkykaapissa, niin voi salailla homo- tai kinkysuhdettaan muilta, mutta olla siitä täysin avoin kun on gay- tai kinkypiireissä. Toisaalta niin joistakin suhteista ehkä ei kuuluteta sielläkään, eikä toistensa julkiminäpersoonia ehkä tunneta ollenkaan, nikkejä vaan, jos edes niitä. Piilopolysuhteessa muut salaiset osapuolet oletettavasti tietävät toisistaan, vaikkei muut ehkä tiedä koko isosta monen osapuolen suhdekuviosta juurikaan mitään. Salasuhteita harrastavat ovat usein muiden salasuhteita harrastavien kanssa erittäin avoimia suhteistaan (vakituisia leikkikavereita yleensä löytyy useampi kuin yksi), koska he eivät tuomitse toisiaan.

Vaikka piilosuhde olisi joltain osin muiden tiedossa, se eroaa kuitenkin julkisuhteesta, jolla tarkoitin sellaista suhdetta jossa sen olemassaolosta ollaan täysin avoimia kaikille tutuille ja tuntemattomille, jossa suhde on molempien lähipiirien ja myös muiden tiedossa, ja kumppanit ovat tutustuneet toistensa ystäviin sekä vanhempiin/sisaruksiin/lapsiin ja muihin läheisiin. Siis jos tällaisia on. Kaikilla ei ole läheisiä ystäviä, eikä ehkä pidä aktiivisesti yhteyttä perheeseensä.

Minun määritelmän mukaan julkisuhteessa siis ruvetaan jo olla tekemisissä kumppaninsa lähipiirin ihmisten kanssa ja tutustuu heihin, kun piilosuhteessa korkeintaan kerrotaan osalle tutuistaan itse suhteen olemassaolosta.

Käytännössä tällä ei ole merkitystä jos on tyytyväinen omiin valintoihinsa. Ei omia suhteitaan tarvitse määritellä ellei halua. Minä vaan keksin nuo julki/piilosuhdesanat kuvastaakseni että on olemassa muita salaisia suhteita kuin perinteiset 'salasuhteet'. Allekirjoitan Chminidaen sanat:

Oma kokemukseni on että ihmisen on hyvä toimia oman omantuntonsa mukaisesti niin ettei koe valehtelevansa. Jokainen määrittelee itse sitten sen ja katselee peiliin niin että oma olemassaolo tuntuu mielekkäältä.

Minua siis ei varsinaisesti kiinnosta määritellä mitä kenenkin suhteet ovat, mutta minua kiinnostaa sanojen määrittelyt (kaikilla omat pervoutensa..). Esimerkiksi Chminidaen kysymys että miten parisuhde määritellään oli mielestäni kiehtova. Yllätyksekseni nimittäin jouduin toteamaan, että en löytänyt riippuvuussuhdetta parisuhteen ja rakkauden välillä. Parisuhde on enemmänkin järjestely, jota molemmat osapuolet syystä tai toisesta haluavat jatkaa. Se voi alkaa ilman/ennen rakkautta, ja se voi jatkua rakkauden kuoltua. Tottakai rakkaus yleensä on se syy miksi parisuhdetta halutaan jatkaa, mutta ei aina. En ollut tullut ajatelleeksi tuota aiemmin. Kiitos siitä oivalluksesta Chminidaelle, ja pahoitteluni teille jotka kirjoittivat että ärsyyntyivät tästä ketjunaloituksesta. Ihan vaan pohdintaa ja keskustelua hain.

[-katy-]

Piilosuhteessa voi usein olla ripaus tällaista 'kuvitteellista parisuhdetta' - piilosuhteen toinen osapuoli ehkä tuntee olevansa parisuhteessa, vaikka toinen osapuoli yhä kokee olevansa seurusteluvaiheessa, ja vielä vain harkitsee asiaa.

 Tai jopa niin, että vain käyttää toisen osapuolen uskollisuutta ja kiintymystä hyväkseen. Mielestäni kyse on silloin silti suhteesta, koska minun määritelmäni mukaan suhde on sellainen joka on jo kestänyt jonkin aikaa, ja jonka osapuolet haluavat ja näkevät vaivaa sen eteen että se jatkuisi.

Ajatella, että jollain olisi täysin mielikuvitteellinen suhde johonkin henkilöön- mutta sellaistakin" tapahtuu"-

Eikö tuossa ole lähinnä kyse hyväksikäytöstä ja jostain oudosta pelaamisesta-

Hei mutta tunnetaanko me muuten oikeastaan ollenkaan- eikhän me olla edes tutustuttu paitsi joskus vällyn alla vähän hikoiltu silleen kevyesti ja sitten taas omiin ympyröihin-

Miten sä niinkun tutustut ihmiseen etäisyyksien takaa, paitsi jos olet guru ja selvännäkijä-

Minun mielestäni jos tutustutaan ja pidetään samalla etäisyys-se ei ole vielä mikään varsinainen suhde

[Chmlnidae]

Noh, mitä "parisuhde"-termin määritykseen tulee, niin aika karusti se on minun mielestäni juuri "kiintymykseen ja seksuaalisuuteen perustuva kahdenvälinen suhde".*
Avioliitto taas on mielestäni, tai miksei avoliitto myös, sellainen miten hiz tuossa aiemmin määritteli "parisuhteen". Itse "parisuhde" on laajempi terminä, minusta.

Mutta kuten sanoin; ihmiset määrittelevät ja merkityksellistävät termejä eri tavalla.

Se sitten miksi jo aiemmin mainitsin ihmisen identiteetin, liittyy siihen että emme ole saaria. Ja aina jos jokin suhde on itsessään saari niin siihen liittyy ominaisuuksia jotka olisi hyvä tiedostaa.
Tärkein varmasti on se mitä kukakin yksilönä tarvitsee (niin suhteessa itseensä, toiseen ihmiseen kuin myös omaan sosiaaliseen kuvioonsa sekä lisäksi myös laajemmin yhteiskunnallisesti) voidakseen kokea olonsa ja elonsa mielekkääksi ja merkitykselliseksi.
Tunteet ovat aina myös hyvin paljon yhteiskuntanormituksiin liittyviä, eivät vain individualistisia. Tästä taas seuraa se että emme välttämättä tule ns. "salasuhteissa" tyydytetyksi tunnetarpeiltamme. Oma huomioni on että ihmiset usein juuri sen vuoksi kokevat salasuhteet raskaiksi; ei voi olla kokonaisena olemassa kaikkinensa.
Siitä taas seuraa taakkaa piilossa oleville suhteille. Varmaan juurikin jos on kyse siitä että toinen on julkisesti vapaa ja toinen ei, niin kuten edellä jo mainittiin; riski jättää piilossa oleva suhde jonkin sosiaalisesti todellisemman vastaan tullessa on suurempi. Eli näin ollen piilossa oleva suhde aina jossain määrin seisoo harvemmilla jaloilla ja huterammin kuin sellainen suhde joka on täysin julkinen olemassa olostaan. Ja toisaalta julkinen suhde nojaa, joskus huonoistakin syistä, niihin sosiaalisiin ja yhteisöllisiin tukiin ja odotuksiin sekä niihin liittyviin tunteisiin. Tämä on väistämätön seuraus ihmisen sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Toki eroamme toisistamme aika paljon juuri sosiaalisuuden ja yhteisöllisen kuulumisen tarpeemme suhteen. Tuskin kukaan siitä kuitenkaan täysin vapaa on, sen tiedostaminen varmasti vaihtelee erittäin paljon myös,

Eli hyvinkin ymmärrän tuon mitä Kammiovärinä tuossa yllä kirjoittaa:

Piilosuhteessa voi usein olla ripaus tällaista 'kuvitteellista parisuhdetta' - piilosuhteen toinen osapuoli ehkä tuntee olevansa parisuhteessa, vaikka toinen osapuoli yhä kokee olevansa seurusteluvaiheessa, ja vielä vain harkitsee asiaa.

 Tai jopa niin, että vain käyttää toisen osapuolen uskollisuutta ja kiintymystä hyväkseen. Mielestäni kyse on silloin silti suhteesta, koska minun määritelmäni mukaan suhde on sellainen joka on jo kestänyt jonkin aikaa, ja jonka osapuolet haluavat ja näkevät vaivaa sen eteen että se jatkuisi.

Ajatella, että jollain olisi täysin mielikuvitteellinen suhde johonkin henkilöön- mutta sellaistakin" tapahtuu"-

Eikö tuossa ole lähinnä kyse hyväksikäytöstä ja jostain oudosta pelaamisesta-

Hei mutta tunnetaanko me muuten oikeastaan ollenkaan- eikhän me olla edes tutustuttu paitsi joskus vällyn alla vähän hikoiltu silleen kevyesti ja sitten taas omiin ympyröihin-

Miten sä niinkun tutustut ihmiseen etäisyyksien takaa, paitsi jos olet guru ja selvännäkijä-

Minun mielestäni jos tutustutaan ja pidetään samalla etäisyys-se ei ole vielä mikään varsinainen suhde

Ensinnäkin kaikissa suhteissa on vähintään se "ripaus kuvitteellista", koska emme voi tietää kaikkea toisesta, ja olemme aina oman tulkintamme varassa.
Ei siinä välttämättä ole kyse sen kummemmin hyväksikäytöstä, ihan vain erilaisesta tavasta arvottaa ja tulkita sekä merkityksellistää asioita. Toisaalta suhde joka ei ankkuroidu mahdollisimman täydesti ympäröivään todellisuuteen on aina myös epätodellisempi, eikö....Toisaalta taas suhde joka on täysin julkinen voi myös olla pelkkä kuvitteellinen kuori; itse parisuhteessa ei ole kovinkaan paljon todellista, esim juuri se hizin mainitsema rakkaus (tai ne minun parisuhteeseen olennaisesti olettamani sekä kiintymys että seksuaalisuus, tai vaikka vain seksuaalisuus) puuttuu.


(Sori, ei ole aikaa kirjoittaa pidemmin ja syvemmin nyt)



*https://fi.wikipedia.org/wiki/Parisuhde

Edit: kielellistä viilausta.

[-katy-]

Ensinnäkin kaikissa suhteissa on vähintään se "ripaus kuvitteellista", koska emme voi tietää kaikkea toisesta, ja olemme aina oman tulkintamme varassa.
Ei siinä välttämättä ole kyse sen kummemmin hyväksikäytöstä, ihan vain erilaisesta tavasta arvottaa ja tulkita sekä merkityksellistää asioita.

 Toisaalta suhde joka ei ankkuroidu mahdollisimman täydesti ympäröivään todellisuuteen on aina myös epätodellisempi, eikö....Toisaalta taas suhde joka on täysin julkinen voi myös olla pelkkä kuvitteellinen kuori; itse parisuhteessa ei ole kovinkaan paljon todellista, esim juuri se hizin mainitsema rakkaus (tai ne minun parisuhteeseen olennaisesti olettamani sekä kiintymys että seksuaalisuus, tai vaikka vain seksuaalisuus) puuttuu.

Joo, oon sammaa mieltä kutakuinkin. Ajattelin vaan tuota täyttä mielikuvitteellisuutta: Jos sulla on vaikka se panokaveri-eikä siihen sen kummemmin tutustu, niin se ihminen jää tuntemattomaksi sulle.

Netissä voi varmaan viljellä loputtomiin tätä mielikuvitusta taas.

Ja nää on kai niitä kuuluisia itsestäänselvyyksiä, mutta joskus kun ne kirjoittaa ylös tajuaa tämmönen- ei niin välkky- paremmin

Mutta että kukaan ei ole tilivelvollinen kenellekään suhteistaan-miksi olisi-jos ne ei riko ketään tai lakia.
Sitten kun alkaa avautua niistä, niin voi olla lähes varma, että joku niihin ottaa kantaa tavalla tai toisella.

Ai niin, täähän olikin keskustelufoorumi 

[Chmlnidae]

Ensinnäkin kaikissa suhteissa on vähintään se "ripaus kuvitteellista", koska emme voi tietää kaikkea toisesta, ja olemme aina oman tulkintamme varassa.
Ei siinä välttämättä ole kyse sen kummemmin hyväksikäytöstä, ihan vain erilaisesta tavasta arvottaa ja tulkita sekä merkityksellistää asioita.

 Toisaalta suhde joka ei ankkuroidu mahdollisimman täydesti ympäröivään todellisuuteen on aina myös epätodellisempi, eikö....Toisaalta taas suhde joka on täysin julkinen voi myös olla pelkkä kuvitteellinen kuori; itse parisuhteessa ei ole kovinkaan paljon todellista, esim juuri se hizin mainitsema rakkaus (tai ne minun parisuhteeseen olennaisesti olettamani sekä kiintymys että seksuaalisuus, tai vaikka vain seksuaalisuus) puuttuu.

Joo, oon sammaa mieltä kutakuinkin. Ajattelin vaan tuota täyttä mielikuvitteellisuutta: Jos sulla on vaikka se panokaveri-eikä siihen sen kummemmin tutustu, niin se ihminen jää tuntemattomaksi sulle.

Netissä voi varmaan viljellä loputtomiin tätä mielikuvitusta taas.

Ja nää on kai niitä kuuluisia itsestäänselvyyksiä, mutta joskus kun ne kirjoittaa ylös tajuaa tämmönen- ei niin välkky- paremmin

Mutta että kukaan ei ole tilivelvollinen kenellekään suhteistaan-miksi olisi-jos ne ei riko ketään tai lakia.
Sitten kun alkaa avautua niistä, niin voi olla lähes varma, että joku niihin ottaa kantaa tavalla tai toisella.

Ai niin, täähän olikin keskustelufoorumi 

Niin, ei kai sentään pelkkä(?) panokaverikaan täysin tuntemattomaksi jää...? Vai? Kommunikointia kun, mielestäni siis, on se paneminenkin.

Se sitten että minkälaisella tutustumisasteella lähtee panohommiin voi tietty vaihdella: jotkut tykkää tuntea vähän enempi ja toisten mielestä paree ettei juur tunneta.

Netti tietenkin on mielikuvien temmellyskenttä. Totta. Mutta kai aikuinen ihminen osaa asettaa senkin omaan suhteellisuuteensa. Eli ymmärtää ettei tunne vielä ihmistä jos ei ole myös irl tavannut.

Toisaalta taas aikuinen ihminen tajuaa myös sen että mikä on todellista. Eli en jaksa uskoa mihinkään (vaikka fiktio on näitä täynnänsä) hurmaantumisiin kaikenmaailman satuolentoihin. Eikös sellainen idolien palvonta kuulu jonnekin nuoruuden kehitysvaiheisiin...Kyllä suhdetasolla rakentuminen on jotakin sellaista joka (tai ainakin mielestäni jonka) tulisi perustua todellisuuteen ei mielikuvitukseen eikä tulkintaan.

[-katy-]

Niin, ei kai sentään pelkkä(?) panokaverikaan täysin tuntemattomaksi jää...? Vai? Kommunikointia kun, mielestäni siis, on se paneminenkin.

Se sitten että minkälaisella tutustumisasteella lähtee panohommiin voi tietty vaihdella: jotkut tykkää tuntea vähän enempi ja toisten mielestä paree ettei juur tunneta.

Netti tietenkin on mielikuvien temmellyskenttä. Totta. Mutta kai aikuinen ihminen osaa asettaa senkin omaan suhteellisuuteensa. Eli ymmärtää ettei tunne vielä ihmistä jos ei ole myös irl tavannut.

Toisaalta taas aikuinen ihminen tajuaa myös sen että mikä on todellista. Eli en jaksa uskoa mihinkään (vaikka fiktio on näitä täynnänsä) hurmaantumisiin kaikenmaailman satuolentoihin. Eikös sellainen idolien palvonta kuulu jonnekin nuoruuden kehitysvaiheisiin...Kyllä suhdetasolla rakentuminen on jotakin sellaista joka (tai ainakin mielestäni jonka) tulisi perustua todellisuuteen ei mielikuvitukseen eikä tulkintaan.

Joku ei ehkä usko,mutta mulla on ollut noita "panokavereita" joskus erinäinen määrä ja sen pohjilta tätä omaa juttua kelailen. 

Ei se,että joku haluaa panna sun kanssa, tarkoita,että se olis susta ihmisenä kiinnostunut mitenkään. Puretaan paineet ja se voi olla se tasan kaks minuuttia.
Onneks mäkään en yrittänyt tutustua, tosin, huh,näin jälkeenpäin mietittynä. Viimesest kerrast onki jo yli viisi vuotta,vai oliks se 6 vuotta, ei enää oikein muista   

[Chmlnidae]

Niin, ei kai sentään pelkkä(?) panokaverikaan täysin tuntemattomaksi jää...? Vai? Kommunikointia kun, mielestäni siis, on se paneminenkin.

Se sitten että minkälaisella tutustumisasteella lähtee panohommiin voi tietty vaihdella: jotkut tykkää tuntea vähän enempi ja toisten mielestä paree ettei juur tunneta.

Netti tietenkin on mielikuvien temmellyskenttä. Totta. Mutta kai aikuinen ihminen osaa asettaa senkin omaan suhteellisuuteensa. Eli ymmärtää ettei tunne vielä ihmistä jos ei ole myös irl tavannut.

Toisaalta taas aikuinen ihminen tajuaa myös sen että mikä on todellista. Eli en jaksa uskoa mihinkään (vaikka fiktio on näitä täynnänsä) hurmaantumisiin kaikenmaailman satuolentoihin. Eikös sellainen idolien palvonta kuulu jonnekin nuoruuden kehitysvaiheisiin...Kyllä suhdetasolla rakentuminen on jotakin sellaista joka (tai ainakin mielestäni jonka) tulisi perustua todellisuuteen ei mielikuvitukseen eikä tulkintaan.

Joku ei ehkä usko,mutta mulla on ollut noita "panokavereita" joskus erinäinen määrä ja sen pohjilta tätä omaa juttua kelailen. 

Ei se,että joku haluaa panna sun kanssa, tarkoita,että se olis susta ihmisenä kiinnostunut mitenkään. Puretaan paineet ja se voi olla se tasan kaks minuuttia.
Onneks mäkään en yrittänyt tutustua, tosin, huh,näin jälkeenpäin mietittynä. Viimesest kerrast onki jo yli viisi vuotta,vai oliks se 6 vuotta, ei enää oikein muista   

Noh, minä kelailen taas omilta pohjilta, tietenkin.

Eli koen hiukan asenteeellisena käyttää näitä termejä. Kun niistä juurikin heijastuu se kuinka ihmiset sekoittavat asioita. Mm:ssa sen että joillekin paneminen on merkityksellisempi asia yksilötasolla toista kohdatessa, toiselle voisi se silikoninen tekoelin ajaa saman asian. Tai siis just ei sitä samaa asiaa kun siihen panemiseen kerran liitetään erilaisia merkityksiä.

Noi olis hyvä tiedostaa ennen kun panee. Tosin erilainen arvottaminen ja merkityksellistäminen kyllä heijastuu suhteeseen anyways, heti tai viiveellä.

[Tiera]

Omalla kohdalla suhteen "piilottelu" on ok siinä vaiheessa kun vasta tapaillaan ja katsellaan voisiko siitä tulla jotain enemmänkin. Jos edellytykset enempään on, niin voisi sen suhteen kanssa "tulla kaapista". Pidemmän päälle salailut ja kavereilta piilottelut yms on todella rassaavaa, joten en lähtisi suhteeseen joka pitää pitää salassa.

[hiukan]

Meinasin olla osallistumatta tähän keskusteluun, kun aluksi tuntui, ettei tämä koske minua, vaikka onhan minulla kokemus hyvinkin kysymyksen ytimestä.

Lähtökohdat kokemukselleni piilosuhteen piilossa olosta olivat niin itsestäänselvät, että en edes ajatellut niitä. Vielä vähemmän ajattelin, että olisin aloittamassa seurustelusuhdetta. Kyse oli suhteesta, jota voisi helpoimmin kuvailla sanalla sessiosuhde, vaikka se antaakin liian suppean kuvan suhteesta. Mutta kuitenkin suhde, jossa ei eletty yhteistä arkea eikä ollut tarkoitus koskaan niin tehdäkään.

Koin kyseisen suhteen olevan olemassa erillisessä todellisuudessaan. Kuin maailma, johon astuin välillä ja jälleen siitä pois, suhteen todellisuutta ei ollut olemassa tässä maailmassa. Näiden välillä ei ollut muita kosketuspintoja kuin minä ja kumppanini. Jotain hyvin maagista ja samalla luonnollista.

Tuntui epärelevantilta kysymykseltä edes ajatella pidänkö suhdetta piilossa vai en: Eihän sitä ollut tässä todellisuudessa, se oli toinen rinnakkaistodellisuutensa.  Miten tässä todellisuudessa olevan voisi edes saada ymmärtämään rinnakkaistodellisuuden olemassa olo? Miten voisin pitää piilossa sellaista mitä ei ole olemassa? 

Silti, joskus toivoin, että olisin voinut tässä tavallisessa todellisuudessa keskustella avoimesti jonkun kanssa kokemuksistani siellä toisessa. Se toinen todellisuus kuitenkin vaikutti voimakkaasti siihen mitä minä olin tässä todellisuudessa ja joskus sen vaikutuksista olisi halunnut voida selittää tai keskutella niistä.

Edit: Meinasin jättää terminologiakikkailun sikseen, mutta sen verran täsmennän, ettei tässäkään kyseessä ollut suhde, jonka olemassa olosta ei olisi tiennyt kukaan, vaan ne joiden piti olla tietoisia suhteesta tiesivät kyllä. Mutta silti samalla minulla ei ollut em. suhteen ulkopuolella ketään jonka kanssa jakaa asiaa, eli siitä näkökulmasta minun puolestani käytännössä "täysi" piilosuhde.

[MasterOpie]

Tässä ketjussa on hyvää keskustelua.

Minulla on rakkaussuhde kotona, joka näkyy kaikille.

Tämän lisäksi on yksi vakituinen leikkisuhde, jossa on välittämistä ja kiintymistä enemmän kuin vain sessioseuralla. Tämän lisäksi on muutamia hyvin satunnaisia leikkisuhteita joihin varmasti liittyy myös välittämistä.

Elän täysin avoimin kortein leikkikamujen suhteen. Kerron avoimesti leikkikamuilleni, että blondini tietää kaikki "seikkailuni" ja jos häntä kiinnostaa kuulla oliko nyrkkini sisässäsi, niin kerron. Kaikki on meidän suhteessa avointa puolin ja toisin. Nukun yöni levollisesti. Kolikon toinen puoli on se, että en harrasta leikkejä, jotka eivät olisi ok kaikille osapuolille, esim. tietämättömälle aviomiehelle kotona. Tämäkin pitää uneni levollisena.

En luonnollisesti halua näyttää ulospäin (lapsilleni ja joillekkin ystävällinen), että minulla on muitakin kevyitä kiintymissuhteita, enkä koe menettäväni tällä mitään. En halua hieroa mitään suhdetoimintaani kenenkään naamaan, mutta ainahan on mahdollista että joku näkee liikaa vaikka konsertissa tai ravintolassa, mutta ei minun maailmani siihen kaatuisi. Istuisin asianomaisen kanssa alas ja kertoisin kuvion. Jos se olisi hänellä liikaa, niin olisiko ongelma minun vai hänen? 

Pervokamujen kanssa, joita meillä pääosin onkin, kaikki on helpompaa. Näissä piireissä voi näyttää tunteet, suhteet ja dynamiikat niin kuin parhaaksi näkee, ilman että vieressä hyperventiloidaan. Toki jos blogissa jostakusta kerron ja hän haluaa pysyä anonyymina, niin tietenkin hän pysyy.

t. Karwis

[Chmlnidae]

Sellainen näkökulma vielä tähän "salasuhdesössöön" että on hemmetin rasittavaa olla myös se uskottu. Se jolle naimisissa olevat ystävä/t purkavat tunteitaan ja jolta kyselevät mielipidettä. Aika usein tekisi mieli vain sanoa että "...ttu lopeta jos et kestä", mutta sitten tieto siitä että on ainoa joka tietää ei anna myöden ladata että nyt muuten riittää toi shitti, ite oot valintasi tehnyt. Ja sitten kyllä jää, ainakin minulla, välillä vastaamatta puhelimeen kun ei vain jaksa. Ja näin juuri toimivat ne molemmat tahoillaan naimisissa olevat joilla ei ole aiettakaan erota.