Pettäminen

[Apollyon]

Toki jokaisella on oikeus toimia parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta jotenkin en osaa nähdä pettämistä mitenkään hyväksyttävänä toimintana. Lopulta se on omanlaistaan valehtelua.

Tilanteet tokikaan eivät ole mustavalkoisia eikä kaikki ole pettäjän syytä, mutta itse ajattelen, että ihmisellä on moraalinen velvollisuus toimia niin hyvin kuin pystyy. Suhteen lopettaminen ei ole mikään häpeä tai epäonnistuminen jos se on lähimpänä sitä, mitä oikeasti tuntee ja tarvitsee. Ei kaikille sovi tällainen allekirjoittaneella meneillään oleva kohta viidentoista vuoden monosuhde, eikä siinä ole mitään parempi/huonompi aspektia.

Sen sijaan siinä, miten vaikeat tilanteet kohtaa on. Näkisin, että harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ihmiset ansaitsevat rehellistä kohtelua jos eivät sen takia, että ovat kivoja, niin ainakin siksi, että toiselle valehteleminen alentaa valehtelijan omaa arvoa. Itseään pitäisi kunnioittaa sen verran, että toimii rehellisesti. En äkkiä keksi tilannetta, jossa pettäminen olisi se oikea ratkaisu tai oikeastaan edes kohtuullista.

Henkilökohtaisesti en pettämistä katselisi, vaan se olisi minun osaltani siinä. Sama tietty toisinpäinkin, ei kuulu omiin harrastuksiin.

Disclaimerinä sen verran, että elämä on monimutkaista ja monesti tilanteet on todella paskoja, eikä tarkoitukseni ole heitellä mitään ylimielistä schaibaa, vaan kuvailla sitä toimintaa, joka olisi jotenkin ideaalia ja sellaista, johon pitäisi pyrkiä.

Apollyon

[Brak]

Mä en kestä kun väitetään, että suhde on epäonnistunut jos se loppuu. Tai, että ei ole sitoutumista jos ei ole hautaan asti saman ihmisen kanssa. Voihan sitä silti olla sitoutunut, vaikka parisuhde olisi lyhyempikin ja aika harva on saman tyypin kanssa parisuhteessa 16-vuotiaasta hautaan.

Mulla sitoutumisen arvostaminen liittyy ainakin osaksi siihen, että olen heikkoitsetuntoinen enkä mieleltäni muutenkaan kaikkein vahvin. Siksi minulle elämässä on tärkeää ennustettavuus ja pysyvyys. Minunlaiselleni ihmiselle ei juuri ole suurempaa hyvinvointiin vaikuttavaa tekijää kuin vaiintunut parisuhde, johon voi luottaa.

Erosta toipuminenkin kestää minulla aivan hirveän kauan, joten kun olen jotain pysyvää elämässäni saavuttanut, tahdon arvostaa sitä, kunnioittaa sitä ja vaalia sitä.

[Dark Foxi]

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos ihminen on kykeneväinen ja halukas pettämään, niin pitäis löytyä pokkaa jättää toinen.
Pettäminen on aika brutaali tapa aiheuttaa toiselle jäljet psyykkeeseen ja niitä saattaa kantaa loppuun asti.
Ihmisen luottamus on tärkeä, mutta jos sen pettää tarpeeksi monta kertaa, niin jollekin toiselle saattaa parisuhteessa/ edes tapaillessa jäädä paskavati kätösiin, kun toinen ei luota.
Vaikka onkin sanonta, että "aika korjaa haavat", mutta aina se ei valitettavasti mene niin.

[Lunttu]

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos ihminen on kykeneväinen ja halukas pettämään, niin pitäis löytyä pokkaa jättää toinen.
Pettäminen on aika brutaali tapa aiheuttaa toiselle jäljet psyykkeeseen ja niitä saattaa kantaa loppuun asti.
Ihmisen luottamus on tärkeä, mutta jos sen pettää tarpeeksi monta kertaa, niin jollekin toiselle saattaa parisuhteessa/ edes tapaillessa jäädä paskavati kätösiin, kun toinen ei luota.
Vaikka onkin sanonta, että "aika korjaa haavat", mutta aina se ei valitettavasti mene niin.

Niin totta! Lähtökohtaisesti näin, mutta on tapauksia joissa on lieventäviä asianhaaroja, mutta tähän pitäis mun mielestä pyrkiä, että jos et voi intiimeimmässä ihmissuhteessasi olemaan rehellinen toiselle ja toisen luottamuksen arvoinen, tulisi tämä suhde päättää.

[Virgo]

Mulla sitoutumisen arvostaminen liittyy ainakin osaksi siihen, että olen heikkoitsetuntoinen enkä mieleltäni muutenkaan kaikkein vahvin. Siksi minulle elämässä on tärkeää ennustettavuus ja pysyvyys. Minunlaiselleni ihmiselle ei juuri ole suurempaa hyvinvointiin vaikuttavaa tekijää kuin vaiintunut parisuhde, johon voi luottaa.
[/quote]

Ja kuninkahan moni tulee edes ajatelleeksi, kun OMA nautinto menee edellä