Kuinka suhtaudutte kumppanin etsintään taipumustenne määrittäessä teitä?

[DomPerignon]

On hyvä huomata, että mikä tahansa taipumus määrittää juuri sen verran kuin sen antaa määrittää. Jos pitää välttämättömänä, että toinen pukeutuu joka ilta keltaisiin kumisaappaisiin ja kusee naamalle, voi olla syytä valmistautua joustamaan muista jutuista. Elon syvä parisuhdeoppi minulla koostuu kahdesta keskeisestä läksystä.

1. Varo mitä haluat, koska voit saada juuri sen.

Edellisen pitkän suhteen päätyttyä haaveilin iät ja ajat subitytöstä, josta muokata omanlaisensa kumppani. Löytyikin vahingossa täydellinen, oikea eteerinen kaunotar, 100% mielyttämishaluinen, älykäs, hauska, +10 v nuorempi, jatkuvasti himokas ja hyvin seksuaalinen, vapaamielinen ja luontainen sub joka ei tiennyt olevansa sitä ennen kuin tapasi minut. Lopputulos oli se, että liika nuoruus ja mielyttämisenhalu saivatkin minut haukottelemaan ja toteamaan, että jatkan matkaa, vaikka olisin voinut tehdä hänestä kaikkein fantasioideni välikappaleen.

2. Et välttämättä tiedä mitä haluat

Päädyin parisuhteeseen älykkään, seksikkään ja upean ihmisen kanssa, jonka kanssa arki on hauskaa, huumori kukkii ja haaveet elämältä samoja. Taipumuspuolella erot ovat taas niin isoja, että jos listaisin jotain "taipumuskriteeriä", tämäkin upea olento rajautuisi ulos. Mutta helvetti soikoon, saatan olla hiukan satunnaisesti seksuaalisesti turhautunut mutta muuten helvetin onnellinen. Jos sitten taas kirjoittaisin jotain ei-seksiin liittyvää kriteerilistaa, niin en olisi edes keksinyt puolia niistä hienoista piirteistä ja jutuista mitä hänellä on.

Lopputulos on, että alan olla sitä mieltä, että yhden ihmisen kanssa voi olla vaikea saada kaikkea. Jos sellainen ihminen olisi jolta saisin ihan kaiken mitä haluaisin, se luultavasti vain loisi uuden standardin, jota ei voi ylittää ja josta keksisin jotain mitä "puuttuu." Ihmisiä ei tehdä design-shopissa, joten täydellisyyden tavoittelijat päätyvät yleensä olemaan yksin. Joustamalla taipumuspuolessa sain paljon paremman kumppanin kuin olisin saanut taipumuspuolella kaikki toiveet täyttävän, sinänsä hienon tyypin kanssa.

Tunnistan omasta menneisyydestä ongelman, että eihän sitä voi deittisaitilla kaikkea omalla naamalla kertoa ja jos taas ei kerro omalla naamalla, mielikuvat puolin ja toisin on sitten joku vitun 50 shades of gay.

[-katy-]

Ihmisiä ei tehdä design-shopissa, joten täydellisyyden tavoittelijat päätyvät yleensä olemaan yksin. Joustamalla taipumuspuolessa sain paljon paremman kumppanin kuin olisin saanut taipumuspuolella kaikki toiveet täyttävän, sinänsä hienon tyypin kanssa.

Arvelen, että aika pitkälle on nykyisin mahdollista "designata" itsensä ,somen ihmemaailmassa-se mitä on oikeasti,saattaa erota ja poiketa kovastikin kiiltokuvasta,kuplasta,fantasiasta, häröilystä, massahypestä jne.
Tuskin kuplassa eläessään ajattelee mitään kompromisseja tai todellisuutta niin kuin se oikeasti on.

Länsimaisissa hyvinvointivaltioissa on varaa luetteloida taipumuspuoliahalujaan ja vaikka ja mitä halujaan- me ollaan etuoikeutettuja, eikö? 

[remmittä]

Edit: jouduin lisää pohtimaan ja tarkentamaan ajatuksiani. Ajatuksistani tuli liian sekavia. Editoin koko roskan pois.

[Trobi-cat]

en ole koskaan seurustellut, enkä oikein tiedä, haluanko edes. omat fetissini tuskin vaikuttaisivat parisuhteeseen, koska osaan ja voin elää ilman niitä. se että haluaako seurustelukumppani taluttaa minua, alistaa ja käskeä, tuskin on helppo löytää, mutta masterina se saattaisi olla helpompaa. switchinä touhuilu helpottaa kummasti vähän jokaista asiaa kinkyilyssä. enkä koe tällä hetkellä suurta tarvetta löytää kumppania tai parisuhdetta. jos se joskus tulee vastaan tavalla tai toisella, en usko että mieltymykseni vaikuttaisi siihen 

[Anuna]

Omat taipumukset määrittelevät vahvasti, vaikka niitä vastaan taistelisi. Se ei ole omasta tahdosta kiinni. Se oma turhautuminen tulee esiin ennemmin tai myöhemmin, no can do. Yritetty on, ja turvalleen mätkähdetty ja loukattu toista. Ja varmuuden vuoksi vielä useamman kerran.
Vaikeeta se silloinkin on kun  taipumukset kohtaa. Kun ollaan kuitenkin ihmisiä. Joskus sitä vaan miettii, että olis varmaan kaikille varminta kun ei edes yrittäisi mitään tällä luonteella.

[Jägermies]

Samoin kuin mihin tahansa muuhun suureen projektiin.
Vaihe kerrallaan.
Alan vähitellen päästä voitolle puolitoista vuosikymmentä kestäneessä taistelussa aknea vastaan ja liikakilot vähenevät eli miitteihin kehtaa kohta lähteä.
Tosin edessä on lähtö takaisin koulun penkille. (En halua jäädä kiinni kuolevaa alaan.)
Sitten kun on vakivirassa niin voi laajentaa seuranhakua ulkomaille.

[samaso]

Alkuvaiheessa tuon esiin. Netissä, jos tutustun, niin tuon esiin sm suuntautumiseni heti ja muutoin aika nopeasti eli sanon vain kankeasti, että olen sm suuntautunut, siitä on helppo lähteä viemään suuntaan, jos toiseenkin. Itse en näe ongelmana sitä alistuvalle miehelle, että D naisia on vähän vaan sen, että itsekkäitä ihmisiä on todella paljon, jotka eivät ole myöskään parisuhteessa valmiita puhaltamaan samaan hiileen vaan mennään omat halut edellä kaikkeen. Mutta on monia naisia, jotka eivät heti tyrmää täysin sitä, että mies on sub henkinen ja jos on näin, niin siitä voi rakentaa yhdessä jotain, koska yleensä suhteet kuitenkin rakennetaan yhdessä omanlaisiksi. Kyllähän siinä molemmat osapuolet joutuvat monia kompromisseja tekemään, mutta niin se vain parisuhteessa menee ja jos liian tarkasti menee omat halut edellä, niin voi olla vaikea projekti löytää seurustelukumppania. Itse olen tehnyt niin, että yleensä katson millaisia haluja toisella on ja mihin suuntaan homma lähtee etenemään ja asettelen sitten itseäni kinkysti siihen samaan suuntaan ja yritän luoda toiselle itsevarmuutta, joka helpottaa hänen omaa toimintaansa.

Mutta (nyt se kuuluisa mutta) vähintään yhtä tärkeäksi koen sen, että tulee hyvin juttuun yleisellä tasolla ja on hauskaa yhdessä. Jos nämä em. puuttuu, niin itse ainakin koen aika vaikeaksi rakentaa siihen mitään toimivaa pitkällä aikavälillä vaikka nainen olisi miten D tahansa. Mutta kärsivällisyys on mielestäni hyvä ja kuten tuossa jo joku sanoikin, niin vaihe kerrallaan. 

[Armand]

Kyllä tuon kinkyyteni esiin aika nopeesti, sillä oon muutamaan otteeseen hakannut päätä seinään ja yrittänyt olla vaniliini. Ei siitä mitään tule. Yleensä myös pistän esim. Tinderiin tai muuhun seuranhakujuttuun myös piilovihjeen suuntautumisestani. No yksin saa lapin maalla olla jos vähänkään vihjaa et voisinpa vaik lämpimikseni pakaroitasi pieksää noilla koivunrisuilla mutta mä ajattelen että on parempi olla yksin kuin vääränlaisessa suhteessa. Siten olen onnellisempi ja ei tarvitse esittää mitään. Joten kyllä kannatan ajatusta etä sen oman kinkyidentiteetin paljastaa melkeinpä heti kättelyssä.


Jeah rauhaa ja rakkautta siskot ja veljet ja muut. Paistakoon aurinko kasvoillenne