Baarin kannatusmaksut
Ehkä me eletään eri maailmassa, mutta en minä koe feminiinisyyttä aliarvostettavan suhteessa maskuliinisuuteen. Miten tämä näkyy? Minusta molempia arvostetaan ihan samalla tavalla, mutta eri tilanteissa tai erilaisissa yhteyksissä. Voimaa arvostetaan niissä tilanteissa, missä fyysistä voimaa tarvitaan ja lempeyttä, empaattisuutta jossakin toisaalla. Näin on kaikkien piirteiden kanssa. Kokeeko subimiehet saavansa osakseen neidittelyä? Mietin joitakin valokuvia, joita olen selannut. Kyllä nahkaan kääritty muuten alaston mies, joka on sidottuna ja hikisenä roikkumassa, hohkaa jotakin ihan muuta kuin feminiinisyyttä tai naisellisuutta.
Lainaus käyttäjältä: Maaria - 10.07.2015, 08:15Ehkä me eletään eri maailmassa, mutta en minä koe feminiinisyyttä aliarvostettavan suhteessa maskuliinisuuteen. Miten tämä näkyy? Minusta molempia arvostetaan ihan samalla tavalla, mutta eri tilanteissa tai erilaisissa yhteyksissä. Voimaa arvostetaan niissä tilanteissa, missä fyysistä voimaa tarvitaan ja lempeyttä, empaattisuutta jossakin toisaalla. Näin on kaikkien piirteiden kanssa. Kokeeko subimiehet saavansa osakseen neidittelyä? Mietin joitakin valokuvia, joita olen selannut. Kyllä nahkaan kääritty muuten alaston mies, joka on sidottuna ja hikisenä roikkumassa, hohkaa jotakin ihan muuta kuin feminiinisyyttä tai naisellisuutta.Maaria lainasi tätä kommenttiani, jonka kirjoitin ensin vahingossa subspace-tiedottajan profiililla:Mun mielestä käsitys alistuvien miesten yleisestä epämiehekkyydestä on vanhanaikainen. Toki on olemassa esim. sissy-tyyppejä yms. Eihän kaikki seksuaalisesta alistumisesta nauttivat naisetkaan ole keskenään samanlaisia, miksi sitten miehetkään. Kaiken kaikkiaan skene vaikuttaisi monimuotoisemmalta kuin kymmenen vuotta sitten, ei konservatiivisemmalta.
Lainaus käyttäjältä: submit - 09.07.2015, 13:03Lainaus käyttäjältä: Virtaavatvedet - 09.07.2015, 12:23Lainaus käyttäjältä: Chmlnidae - 08.07.2015, 23:10Niin, ja Vir osuu naulan kantaan ottaessaan esille juuri naisellisuuden. Se se suurin kirosana tässä kinkyssä hererotehtaassakin on. Feminiinisyys on myrkkyä. Siksi tässä(kin) skenessä juuri alistuvia miehiä potkitaan raaimmin puheissa ja asenteissa. He eivät täytä "miehen mittaa".Minä en oikeastaan tunne kinkyskeneä, mutta aika masentava kuva siitä alkaa piirtyä.Vain yksi kuva. Huomaat varmaan, että on iso joukko foorumilaisia, jotka eivät ole ottaneet keskusteluun edes osaa (väärinkäsitysten välttämiseksi: edellinen ei sisällä arvolatausta).Noh, en niin erityisesti osoittanut tätä juuri kinkyskeneä koskevaksi (paitsi tuolta osin että jotenkin oletan että alistuvan miehen miehisyyden korostus ja se että alistuvuutta normitetaan naiselliseksi ominaisuudeksi on yhteydessä arvostukseen vaikka tuota markkinateoriaa myös syyksi aina tarjotaan, eivät kai ne toisiaan poiskaan sulje). Kyllä feminiinisyyden aliarvostaminen maskuliinisuuteen verrattuna on laaja-alaisempi ilmiö (aika helppo huomata, täälläkin, jos rupeaa sillä silmällä katsomaan sanomisia). Samoin heteronormatiivisuudesta johtuvat erilaiset muutkin arvotetut dikotomiat ja binaarit löytyvät muualtakin kuin vain juuri jaosta kahteen sukupuoleen, mieheen ja naiseen. (esim halu nähdä homo- ja lesbosuhteet kahden erilaisen, naisellisen ja miehekkään toisiaan täydentävinä komboina (naiselliset lesbot femmet/butchet), samoin juuri tuona homojen yleistyksenä naisellisiksi).
Lainaus käyttäjältä: Virtaavatvedet - 09.07.2015, 12:23Lainaus käyttäjältä: Chmlnidae - 08.07.2015, 23:10Niin, ja Vir osuu naulan kantaan ottaessaan esille juuri naisellisuuden. Se se suurin kirosana tässä kinkyssä hererotehtaassakin on. Feminiinisyys on myrkkyä. Siksi tässä(kin) skenessä juuri alistuvia miehiä potkitaan raaimmin puheissa ja asenteissa. He eivät täytä "miehen mittaa".Minä en oikeastaan tunne kinkyskeneä, mutta aika masentava kuva siitä alkaa piirtyä.Vain yksi kuva. Huomaat varmaan, että on iso joukko foorumilaisia, jotka eivät ole ottaneet keskusteluun edes osaa (väärinkäsitysten välttämiseksi: edellinen ei sisällä arvolatausta).
Lainaus käyttäjältä: Chmlnidae - 08.07.2015, 23:10Niin, ja Vir osuu naulan kantaan ottaessaan esille juuri naisellisuuden. Se se suurin kirosana tässä kinkyssä hererotehtaassakin on. Feminiinisyys on myrkkyä. Siksi tässä(kin) skenessä juuri alistuvia miehiä potkitaan raaimmin puheissa ja asenteissa. He eivät täytä "miehen mittaa".Minä en oikeastaan tunne kinkyskeneä, mutta aika masentava kuva siitä alkaa piirtyä.
Niin, ja Vir osuu naulan kantaan ottaessaan esille juuri naisellisuuden. Se se suurin kirosana tässä kinkyssä hererotehtaassakin on. Feminiinisyys on myrkkyä. Siksi tässä(kin) skenessä juuri alistuvia miehiä potkitaan raaimmin puheissa ja asenteissa. He eivät täytä "miehen mittaa".
Lainaus käyttäjältä: submit - 10.07.2015, 08:20Lainaus käyttäjältä: Maaria - 10.07.2015, 08:15Ehkä me eletään eri maailmassa, mutta en minä koe feminiinisyyttä aliarvostettavan suhteessa maskuliinisuuteen. Miten tämä näkyy? Minusta molempia arvostetaan ihan samalla tavalla, mutta eri tilanteissa tai erilaisissa yhteyksissä. Voimaa arvostetaan niissä tilanteissa, missä fyysistä voimaa tarvitaan ja lempeyttä, empaattisuutta jossakin toisaalla. Näin on kaikkien piirteiden kanssa. Kokeeko subimiehet saavansa osakseen neidittelyä? Mietin joitakin valokuvia, joita olen selannut. Kyllä nahkaan kääritty muuten alaston mies, joka on sidottuna ja hikisenä roikkumassa, hohkaa jotakin ihan muuta kuin feminiinisyyttä tai naisellisuutta.Maaria lainasi tätä kommenttiani, jonka kirjoitin ensin vahingossa subspace-tiedottajan profiililla:Mun mielestä käsitys alistuvien miesten yleisestä epämiehekkyydestä on vanhanaikainen. Toki on olemassa esim. sissy-tyyppejä yms. Eihän kaikki seksuaalisesta alistumisesta nauttivat naisetkaan ole keskenään samanlaisia, miksi sitten miehetkään. Kaiken kaikkiaan skene vaikuttaisi monimuotoisemmalta kuin kymmenen vuotta sitten, ei konservatiivisemmalta.Se on hyvä jos tyttömäisiä poikia ei enää kiusata, eikä naisellisia miehiä pidetä homoina (täällä tai muuallakaan). Ehkä tosiaan elämme eri maailmassa, sellainen on hyvin todennäköinenkin selitys erilaisille huomioillemme.Sekin on hyvä jos skene on monipuolistunut rooliodotteineen. Tarkoitin kyllä nyt aika eri aiaa. Nimenomaan arvotuspuolta ominaisuuksien kesken, en sitä kuinka alistuvat miehet ovat sissyjä, tai muuten naisellisia/miehisiä, tai itsensä sellaisiksi kokevia. Siis ihan vain feminiinisiin ominaisuuksiin luettavaa alistuvuutta (kuten myös "suloisuus", "sirous", "huolehtivuus" etc.).Sitä olen kanssa miettinyt että miten kun tuntuu niin, Dommeilla, Mastereilla, kuin subittarilla olevan omat kerhonsa ja tapaamisensa. Mites alistuvat miehet, onko jotain yhteistoimintaa?
Tuo on mielenkiintoista, mutta mun mielestä tosiaan hassuinta on se, että naisellisuus on saanut leiman, jota naisetkaan eivät enää halua tunnustaa missään nimessä. Naiselliset tavat ratkaista asioita leimataan huonommiksi, työt vähemmän vaativiksi tai vähemmän tärkeiksi, mielipiteet tyhmiksi, tai mikä hirvittävintä, feministisiksi. Joo en minäkään kanna feminismin lippua vaan ihmisyyden, ja siihen on syynsä niissä feministeissä, sama kai kun kaikki miehet ei halua mainostaa ajavansa miesasiaa, kun ne jotka näkyvimmin ajaa on niin ... no joo .
Esimerkiksi taannoisessa sukupuoliketjussa hän linkitti navajo-aihetta muistuttaen kirjoituksessaan heidän neljästä sukupuolestaan. Linkin takana esiteltiin viisi sukupuolta. En tiedä kumpi vastasi historiallista totuutta, neljä vai viisi, mutta ainakin meillä on erilainen käsitys yksityiskohtien merkityksestä totuudelle.
Eli kun se mies tulee sinne naiselliselle alueelle niin homma muuttuukin arvostetuksi(kö)?
Onko kolumnit materiaalia, jossa kirjoittaja toivoo pointtinsa tulevan todistettua oikeaksi? Tai väittää niin käyneen, koska lukijoista osa vie keskustelun minne se nyt meneekään?
Selventäisitkö vähän, kun meinaan alkuperäisessä puhuit jo otsikon myötä heteroista, mikä ei ollut mielestäsi (kai?) yhtä hyvä vaihtoehto tavaksi olla ja elää, ainakaan yleisenä tapana, kuin joku muu, tai ainakaan se ei ollut hyvä, että se on yleinen tapa, mihin muita tapoja helposti verrataan. Mutta nyt ollaan mystisesti siinä, että pointtina olikin etsiä todisteita siitä, onko ihmisten mielestä olemassa kaksi erilaista, erilaisilla säännöillä elävää ryhmää, kutsutaan niitä nyt vaikkapa sitten miehiksi ja naisiksi.
Lainaus käyttäjältä: ViridianOnko kolumnit materiaalia, jossa kirjoittaja toivoo pointtinsa tulevan todistettua oikeaksi? Tai väittää niin käyneen, koska lukijoista osa vie keskustelun minne se nyt meneekään?Kolumni on minulle teksti, jossa kirjoitan oman näkökulmani johonkin nähdäkseni ajankohtaiseen asiaan. Tuolla provopäissäni tai jo oikeastaan laskiksessa kirjoittamallani kommentilla tarkoitin vain, että tätä minä juuri tarkoitin, tämän takia tahdoin tekstin alunperin tehdä: heterosta aina lähdetään, heteroon aina palataan. En sanonut että kaikki kaikkialla, vaan tarkoitin että monet jatkuvasti.Tämäkään ei missään nimessä tarkoita sitä, että paheksuisin keskustelun polveilua (kauan kauan sitten ehdotin sille kyllä omaa ketjua ihan selkeyden vuoksi) tai omaa näkemystäni kritisoivia kommentteja, päinvastoin. Jos minua ei kiinnostaisi omastani poikkeavat kannat, en vaivautuisi mitään kirjoittamaan. Mielestäni olen kolumnin kirjoittajanakin aivan yhtä oikeutettu asiasta kuin asiasta kuitenkin eteenpäin keskustelemaan. Eritoten, kun ei enää keskustella minun kolumnistani vaan sen synnyttämistä ajatuksista poikineen, olen nähdäkseni jääviydestäni vapautunut Se, että sanon jonkin todentavan jotain, ei tarkoita sitä että motiivini olisi ollut alun alkaenkin vain todistaa ja saada ihmisiä todistamaan. Minä puolustin mielipidettäni, niinkuin keskusteluissa on tapana tehdä, ja otin yhdeksi argumentikseni sen miten keskustelu itsessään oli tullut edenneeksi.-----snipTähän loppuun kolumnistin nöyrä pahoittelu. Kiihdyin jo toistamiseen liikaa kolumnini aiheuttamasta keskustelusta, minkä huomatessani läksin jäähylle koko baarista muutamaksi päiväksi, siksi tämäkin päänavaus näin jälkijunassa. Homma on vain niin, että nämä aiheet joihin kolumneissani tartun, koen henkilökohtaisesti koko lailla tärkeiksi ja koskettaviksi, ja juuri siksi niistä kirjoitan. Eikä muuten ole mikään helppo paikka astua tähän valokeilaan näin henkilökohtaisine tuumineen, saati löytää se tasapaino kaksoisroolissaan kirjoittajana ja keskustelijana. Monet kolumnistit ovatkin ymmärrettävästi valinneet olla kokonaan kommentoimatta omaa aloitustaan. Itse kuitenkin tahtoisin toivomaani keskusteluun myös osallistua avauksen jälkeenkin, joten vielä jään hakemaan sitä linjaa, jossa minun kannanottoni eivät vaikuttaisi reviiritietoiselta rähisemiseltä. Jatketaan harjoituksia Aivan vilpittömästi olen joka tapauksessa iloinen, miten aktiivisesti näkemyksiä puolesta ja vastaan on kolumnienkin jälkipyykissä nyt esitetty.