Pervot heterotehtaassa

[Normandie]

Minä olen bi-seksuaali. En kuitenkaan ihan tasaisesti seksin, ihastumisen, rakastumisen kannalta katsottuna. Voin harrastaa seksiä kumman sukupuolen kanssa tahansa ja nautin siitä, jos toinen nauttii ja kiihotun yhtä lailla miehestä kuin naisesta. En kuitenkaan osaa ajatella, että rakastuisin naiseen. Mikä ihme siinä sitten oikein on? Ihastunut olen ollut kumpaankin sukupuoleen. En myöskään osaa ajatella, että alistuisin naiselle. Jotenkin tällä tavalla minä elämässäni tehtailen 

[isabella]

Minä en ole koskaan ollut hetero. Olen jo päiväkodissa kokenut ihastumisen tunteita sekä tyttöihin että poikiin. Naiset tosin ovat kaikin tavoin kauniimpia, ihanampia ja haluttavampia mutta kuitenkin elämänkumppanini on mies. Se on kylläkin sattumaa, ihan yhtä hyvin kodin voisi jakaa nainenkin.

En kylläkään usko että naisille sallittu tyttöjenvälinen kiva rajoittuisi vain pervopiireihin. Sama pätee kaikkialla. Mies ei voi vähän pussailla kaverin kanssa ilman homo-leimaa. Nainen voi. Niin se vain menee (ei siis toki pitäisi mennä mutta ihmisten asenteet ovat aikas syväänjuurtuneita).

[pikkusisko]

Kiitos positiivisista ja ajatuksia herättävistä kommenteista!

Pahus kun en löydä nyt millään muuatta artikkelia siitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten rakastumisen kohde "valikoituu". Ei niin, että ihminen voisi varsinaisesti päättää, kehen tarkalleen ottaen rakastuu ja milloin, mutta ei rakastuminen myöskään välttämättä ole niin taianomaisen selittämätöntä kuin usein halutaan ajatella. Rakastumiselle on ensinnäkin aikansa ja paikkansa,  siihen putoaminen on merkittävästi todennäköisempää kun sille on tarve ja tila omassa elämässä. Eikä ihminen voi aivan kehen tahansa rakastua, vaan potentiaalisten kumppaneiden joukko rajautuu monin tavoin vastaamaan omia arvoja ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Harvemmin ihminen etenee hallitsemattomasta viehättymisestä, kiihottumisesta tai ihastumisestakaan rakastumiseen jos jo lähtökohtaisesti tietää, että elämä toisen kanssa olisi epätyydyttävää (eri ja surullinen asia, jos vasta myöhemmin käy ilmi että näin on).

Minä uskon, että muu kuin heteroseksuaalinen intiimi suhde on samalla tavalla valikoitumisen takana. En ihmettelisi vähääkään, jos sosiaalisen statuksen lasku tai vaikka vain pelko siitä olisi riittävän kova keppi katsella vaaleanpunaisin lasein mieluummin niiitä muita mieleisiä kandidaatteja, jos sellaisia suinkin on. Tai jos haaveena on ydinperhe oheiskulttuureineen, on toki yksinkertaisempaa etsiä ensisijaisesti siihen soveltuvaa siippaa. Marginaaliin asettuminen on kuitenkin omanlaisensa sosiaalinen prosessi, ja jos vain mahdollista, moni varmasti valitsee mieluummin elämäntavan, jota ei yhteisössä kyseenalaisteta. Ei tämä tietoisesti tapahdu, ei mitään "enpäs rakastukaan" -klokkaamista, vaan yhtä lailla vaivihkaa kuin muutoinkin se minkälaisten ihmisten kanssa tulee hankkiutuneeksi tekemisiin.

Toisin sanoen luulen, että jos kaikenlaisiin suhteisiin suhtauduttaisiin yhteisössä neutraalisti ja kaikenlainen intiimiys olisi tasavertaista heteroseksuaalisen kanssa, eikä tiettyjä toimia pidettäisi kollektiivisesti pelkästään torjuttavina ja jopa ällöttävinä, ihmiset myös rakastuisivat todennäköisemmin muihinkin kuin vain vastakkaisen sukupuolen edustajiin. Mutta ei ole luulo tiedon väärti, ja kuten isabella totesi, maailma nyt vain toistaiseksi makaa tällä tavalla kuin se on tottunut tekemään

[gendermale]

Voi sitä ottaa sellaisenkin asenteen, että on valmiina makaamaan kenen kanssa tahansa, joka suhtautuu romanttisen myötämielisesti ja jättää kaikki turhanpäiväiset spekulaatiot sikseen, vaikka välillä inhottaisikin. Mutta tosiasiassa on niin, että ihmiset silminnähden viehtyvät lokeroimisesta ja tiukoista seksuaalihierarkioista. Se mitä ei voi tehdä on tärkeää ja sydämen asia siinä missä sekin, mitä voi tehdä. Ei ole olemassa mitään yleisesti tunnettua objektiivista tahoa, joka antaisi lausuntoja seksuaalielämästämme, joten kaikki on kiinni siitä mikä meitä itseämme sattuu vetämään. 

[K-nix]

Muutama pikaisa huomio.

Ensiksikin, minusta bdsm ei ole häivähdys harmaata horisontissa. Se on valkoinen, kirkas, terävä ja suora viilto suoraan kaikkien sateenkaaren värien ja harmaan läpi. Niin kirkas, että moni ei uskalla siihen katsoa peläten sitä mitä sieltä voisi löytää.

Toiseksi, pikkusiskon kirjoituksissa on jostain syystä juuri näinä aikoina paljon sellaista, mitä luen mielelläni. Kiitos.

Kolmanneksi, itse aiheesta. Olen pitänyt itseäni aina heterona. No, iän myötä ehkä vähemmän kuin ennen mutta kuitenkin heterona. Ainakin melkein. Juuri tänään tuolla chatin puolella käytiin aiheesta hetken verran keskustelua ja tajusin että ei se ihan niin menekään. Heteromiehenä voisin aivan hyvin kuvitella harrastavani sessiointia, rankempaakin sellaista, miehen kanssa. Ei tekis tiukkaakaan. Piiska vaan viuhumaan ja perse verille jos fiilikset muuten on sellaiset ja homma naksahtaa sen kaverin kanssa muuten kohdilleen. Ei se kaikkien kanssa naksahda eikä tarvitsekaan, mutta sukupuoli ei taidakaan olla se juttu kuten tähän asti olen tiedostamattani ööh.. ajatellut. Vai voiko tiedostamattaan ajatella..? Ja uskoisin saavani siitä kicksit ihan yhtä lailla kuin naispuolisenkin kanssa touhuamisesta. Perinteinen homoseksuaalinen kanssakäyminen (hah!) ei taas kiinnosta pätkääkään. Ei osallistujana eikä tarkkailijana.

Opinpa itsestäni jotain uutta, tänäänkin. Kiitti vaan pervot, perkele. Kohta hakeudun oma-aloitteisesti hoitoon..

[Sopeutuja]

Heteromiehenä voisin aivan hyvin kuvitella harrastavani sessiointia, rankempaakin sellaista, miehen kanssa.

Tässäkin asia määritellään seksin kautta. Minusta seksuaali-identiteetin määrittää se, kenen kanssa pystyy muodostamaan romanttisen parisuhteen. Kiihottua voi vaikka autonrenkaasta jos niikseen tulee, mutta kiihottumisesta on pitkä matka identiteettiin.

[Chmlnidae]

Eikös heteronormatiivisuudessa ole kyse siitä miten oletetaan MUIDENkin kuin itsen olevan koska itse ollaan jotakin, eli hetero. Eli kyse on oman seksuaalisuuden, joka on valtavirtainen, heijastamisesta oletuksena ja näin normiksi asettamisesta myös.
Uskoisin että jokainen jo viimeistään teini-iässä, jos/kun seksuaalisen kiinnostumisen viisarit rupeavat heilahtelemaan, huomaa joidenkin lajitoverien kohdalla aika selkeästi että mikä/mitkä sukupuoli/et niitä heiluttelee.
Toinen on sitten se että jos rupeaa myöhemmin tutkimaan omia fiiliksiään niin se ei ole se inho eikä pelko eikä viha eikä yökötys, joka on kiinnostuksen ja ihastuksen vastakohta. Vaan se on neutraali välinpitämättömyys. Eli jos omat fiilikset on jotain muuta kuin sitä neutraalia niin ehkä kannattaa tutkia vähän tarkemmin miksi. Ite en tähän ehdottele miksi...

JA mitä bi-seksuaalisuuteen tulee niin eihän bissejä missään oteta täysin todesta. He ovat vähän niin kuin switcit tässä diskurssissa. Jotakin joka ei vielä ole löytänyt itseään, on vielä hakemassa identiteettiään; ja kyllä se siitä sitten suttaantuu monoseksistisesti jompaan kumpaan puoleen sukupuolista. Homous ja heterous on uskottavampaa ja "laillisemapaa", oikeampaa ja todempaa.
Toisaalta taas naisten seksuaalisuus määrittyy, ehkä edelleen täällä lännenmaassa, miehen kautta. Sen jo muutenkin vakavammin otettavan ja oikeamman sukupuolen kautta. Ja näin ollen kaksi naista seksuaalisesti kanssakäymisessään ei ole niin vakavasti otettavia. "Tytöt vähä leikkiii, ja onhan sitä kiva miehenkin katsoa".

Noh, kunhan hajattelin, saa olla vapaasti eri mieltä. Tietenkin.

[K-nix]

Heteromiehenä voisin aivan hyvin kuvitella harrastavani sessiointia, rankempaakin sellaista, miehen kanssa.

Tässäkin asia määritellään seksin kautta. Minusta seksuaali-identiteetin määrittää se, kenen kanssa pystyy muodostamaan romanttisen parisuhteen. Kiihottua voi vaikka autonrenkaasta jos niikseen tulee, mutta kiihottumisesta on pitkä matka identiteettiin.

No minähän yritin just selittää että ei se niin ole. Siis että määrittely seksin kautta olisi oikein. Jatkoharjoituksena kysytäänpä että kuuluuko mainittuun romanttiseen parisuhteeseen sitten seksi ja mikä sen määritelmä muutenkin on... On se vaan niin paljon helpompaa ja näppärämpää sujahtaa melkein lähes oikeaan viitekehykseen sanomalla "olen hetero" kuin alkamalla selittää pitkiä pätkiä.

[Kiksautin]

Mitä luita meiltä rikkoutuu, jos emme heteroita olekaan?

Hö. Häntäluu tietysti.

[Chmlnidae]

Sitten vähän lisää heteronormatiivisuudesta kinky-yhteisössä.

Mistä tulee se hierarkia joka täälläkin aika näkyvästi jyllää? Johtaako senkin jäljet sylttytehtaalle, eli sinne laajemmin vallitsevaan hetronormatiivisuuteen?

Kun lähtökohta on että on olemassa kaksi luonnollista sukupuolta, jotka täydentävät toisiaan ja niiden arvoasetelma on niin että toinen on oikeampi ja parempi kuin toinen, niin miten se näkyy täällä?

Kun selkeä hierarkia on:
1.) Dominoiva nainen
2.) Domionoiva mies
3.) alistuva nainen
4.) alistuva mies.

Miksi?

Sitten on sellaisia lausahduksia kuin a) oikeasti dominoivia naisia ei ole olemassa; he vain eivät vielä ole kohdanneet sitä oikeata dominoivaa miestä (eli hierarkian ykkössija voidaan kyseenalaistaa kaikkinensa sillä eihän heikompi voi oikeasti vahvempaa alistaa), b) on luonnollista että mies dominoi ja nainen alistuu (ja sitten feministit tukevat lausetta että "oikea tasa-arvo on sitä että nainen voi valita oman seksuaalisuutensa", mikä varmaankin on aika helppoa allekirjoittaa(?), c) alistuvissa miehissä on jokin perustavaa laatua oleva valuvika "kun eihän Mies voi alistua naiselle" (eli sille luontaisesti heikommalle ja toiselle sukupuolelle), d) "vaikka alistun naiselle niin oikeasti olen hyvin miehekäs mies" (vakuuttelua mihisyydestä joka on oikeanlaista ja kuuluu mies-sukupuoliselle ihmisolennolle).
Aika paljon tällaiseen täällä törmää. Usein niin ettei edes tällaisia arvoja julkituovat tahot itse tiedosta sanomisiaan.

Eli aika paljon taitaa luita hajota siitä luurangosta mille heteronormatiivisuus on täällä(kin) rakennettu jos heterous kyseenalaistetaan normina ja oletuksena ensisijaisesti ihmistä koskien.

[balthazar]

Kun selkeä hierarkia on:
1.) Dominoiva nainen
2.) Domionoiva mies
3.) alistuva nainen
4.) alistuva mies.

Miksi?

Kysynnän ja tarjonnan lait. Siinähän se on pyramidi valmiiksi kasattu.

[Chmlnidae]

Kun selkeä hierarkia on:
1.) Dominoiva nainen
2.) Domionoiva mies
3.) alistuva nainen
4.) alistuva mies.

Miksi?

Kysynnän ja tarjonnan lait. Siinähän se on pyramidi valmiiksi kasattu.

Paitsi että naisista on, käsittääkseni, puutetta ihan kaikissa hierarkian tasoissa. Eli miehiä on yli tarpeen myös alistavissa.

[Chmlnidae]

Kun selkeä hierarkia on:
1.) Dominoiva nainen
2.) Domionoiva mies
3.) alistuva nainen
4.) alistuva mies.

Miksi?

Kysynnän ja tarjonnan lait. Siinähän se on pyramidi valmiiksi kasattu.

Paitsi että naisista on, käsittääkseni, puutetta ihan kaikissa hierarkian tasoissa. Eli miehiä on yli tarpeen myös alistavissa.

Vai onko pyramidi sittenkin väärin? Jos alistuva nainen onkin kakkossijalla? (tätä vain ei saa sanoa, vai saako, ääneen?)
Eli silloin ihmisyhteisöissä vain hukataan urosainesta ja valinta on naaraan? Onko tämä "luonnollinen" selitys asialle?

[balthazar]

Paitsi että naisista on, käsittääkseni, puutetta ihan kaikissa hierarkian tasoissa. Eli miehiä on yli tarpeen myös alistavissa.

Khyl, mutta väitän että: (dn<dm)<(an<am)

Jätin nyt tuon yhtälön tuohon kun jäsentelin sen avulla ajatuksiani. Eli siis dominoivia ja alistuvia ei pysty erikseen käsittelemään määrällisesti, vaan suhteessa kaivattuun (terveen heteroiseen ) vastakappaleeseen. Tällähän ei ole vähääkään merkitystä enää seksuaalisuuden, vaan tilastomatematiikan kanssa; vaikken vetoakaan mihinkään tilastoihin vaan ihan siihen että minkälaiset ilmoitukset esimerkiksi omaamme, luultavasti kaikkia nettideittipalveluita värittää.

Naiset eivät enimmäkseen kirjoittele ilmoituksia, koska ei tarvitse. Suuntautumisesta huolimatta, naisille tulee sitä kuuluisaa runkkaripostia jos aivastaa näppäimistöön päin. Julkaise paljastava kuva, niin yksärilaatikossa on kolmetoista "Masteria joka pystyy alistamaan sinut paremmin kuin kukaan koskaan ennen koska sinulla näyttäisi olevan perse, pillu ja tissit". Kirjoita jotain kaunista tai viisasta ja anna ymmärtää olevasi sinkku, niin tulee helposti muutama asiallinen yhteydenotto sinkkumiehiltä. Ilman sinkkulisäystäkin, tapanani on ollut silloin tällöin kirjoittaa asiallinen kiitos kirjoituksesta joka on tavalla tai toisella koskettanut, enkä pidä itseäni sen kummemmin tyrkkynä kuin epätoivoisenakaan. Runkkailen kyllä säännöllisesti enkä viitsi valehdella asiasta.

Lukumäärällisesti siis voinemme puhua että dominoivia miehiä on enemmän kuin alistuvia naisia, mutta niitä miehiä joille joku on oikeasti valmis alistumaan, on paljon vähemmän kuin dominoivia miehiä ja ainakin suhteutettuna riittävästi vähemmän kuin alistuvia naisia.

Virittäkää mädät vihannekset niin menen laittamaan popparit tulille.

Muoks: Chimi tuossa jo parsikin kun muotoilin omaa aivopöräystäni.

[Chmlnidae]

Eli tämä on siis nettideittipalvelu, jossa jyllää viidakon lait (tai markkinoiden); parhaimmassa asemassa olevat voivat käyttäytyä miten tykkäävät ja eniten itseään myymään joutuvat olemaan enempi siipiään myöden. Ainakin näin voisi kuvitella kun katselee miten epäkunnioittavasti joitakin kohdellaan ihan vain liittyen seksuaaliseen statukseen jos se on mainittu tai tulee ilmi jossakin yhteydessä (ei-konsensuaalinen munille potkiminen on sallittua jos ei muuten sanat riitä, tai vaikka riittäisikin jos oletettu asema vain sallii, toisinsanoen).
Eli pelkkä markkinalogiikka ei selitä semanttista hierarkiailmentymää ainakaan minun mielestäni. Vai tekeekö oletettu valta sokeaksi käytöstavoillekin.
Eli alistuville miehille on aika heti selvää oman jonon pituus, alistuville naisille se selkiää kokemuksen karttuessa (ensi-innostuksesta täydellinen pyrstölle pyllähdys), dominoivat naiset ovat maanpäällisessä taivaassa (vai ovatko?) ja dominoivat miehet, siis oikeat sellaiset jotka myös löytävät vastakappaleita voivat olla tyynen rauhallisia sillä totuus on tuleva ilmi.

Muistaakseni täällä on kuitenkin aika tasainen sukupuolijakauma (naiset/miehet). Eli ihan en nyt tajua tätä markkinalogiikkaa kuitenkaan. Vai olenko väärässä tämän jaon suhteen? Onko miehiä huomattavasti enemmän tällä saitilla? Vai onko vain "huonoa" miesainesta liikaa...(eikös "huonoa" ole sellainen joka tuijottaa vain sitä tissiä, pillua, persettä, eikä hiffaa että täällä on jokin toinen -ensisijaisempi- agenda jengillä notkua.)
NAisten deitti-ilmojen kirjoittamattomuuteen voi olla muitakin syitä kuin kumppanitarjokasähky. Oletan. Koska siis niitä oikeita alistavia miehiä on alistuviin naisiin nähden liian vähän.
Jokin ei nyt tässä logiikassa täsmää. Joku fiksumpi voi valaista, kiitos.

(Niin, ja minä en ymmärrä tuon taivaallista fetisismistä että sen ottaminen mukaan tähän yhtälöön on jo liikaa käsityskyvylleni.)