Alpha Submissive

[emdrive]

Onko tämä käsite oksymoroni vai voiko alistuva mies olla ns. alpha? Ja jos voi niin miksi alistuvat miehet yleensä kuvataan niin populaari-, kuin pornokulttuurissakin enemmän tai vähemmän luusereina?

Itselläni kesti kauan aikaa hyväksyä että olen alistuva mies koska en kokenut voivani (tai halunnut) samaistua siihen stereotyyppiin jossa submies on arvoton luuseri. Itse haluan olla (ja olenkin) maskuliininen, vahva ja päättäväinen mies joka haluaa omasta tahdostaan alistua yhden ja sen arvoisen naisen valtaan. Ajattelen että hyvä metafora sille mitä haluan on Kuningataren suhde ritariin. Ritari on kaikkea muuta kuin luuseri, mutta silti Kuningattaren palveluksessa.

Mielelläni kuulisin varsinkin (dominoivien) naisten mieliipiteitä tähän asiaan. Onko alistuva mies automaattisesti beta, luuseri ja epämiehekäs vai onko mahdollista olla myös ns. alpha submissive? Entä kumpaan kategoriaan kuuluvan miehen itse valitsisitte?

[Mei]

Oon vähän väsyny mut yritän koota ajatuksiani jotenkin järkevään muotoon. Eli siis: miehille on ehkä kasattu vähän semmosii oletuksii, et pitää olla vahva, dominoiva, maskuliininen (mitä se ees tarkottaa?) voimakas jne. Naisen rooli on perinteisesti ollu alisteinen, eli ehkä kun mies haluu alistuu niin hän tavallaan asettuu siihen rooliin mikä on varattu naisille ja se on sit naurettavaa ja kuvottavaa koska naisethan nyt on vähän alempana ku miehet meidän kulttuurissa.

Miks sul on ylipäätään tarve olla joku alfamies? Mitä sä tarkotat sillä?

[flintstone876]

Siis eikös just maskuliininen subimies ole usein Dominoivan naisen mieleen. Ainakin jos on parisuhteesta kyse? Vai oonkos mä ihan hakoteillä?


Dominat vastatkoon

[RMK]

*hyiällökylmäkamalaihminen*

Noin,nyt se on sanottu,niin muiden ei tartte. Liittyen siis seuraavaan tekstiin. :

Okei. Ensinnäki: Eihän kukaan ns. Alfa välitä siitä mitä muut siitä aattelee. Jos se haluaa alistua,ni sehän on jumalauta ylpee siitä.

Mutta siis valitettava tosiasia edelleen on se,että mulle alistuva mies ei oo niin "kova" juttu ku esim dominoiva. Mutta taas,jos tiedän että mies on alistuvaa sorttia,niin mähän saan siitä loistavan kimmokkeen. Vaikken dominoiva ookkaan,ni kyllähän se aina on kiva ku saat vähän valtaa. Vaikkei se kyseinen henkilö mulle haluaiskaan alistua,ni se tieto että se haluaa alistua jollekki,riittää mulle. En tavallaan koe sitä henkilöä niin miehisenä,vaikka ois millanen karju kyseessä.

Kuitti.

[Riverlady]

Mikä mies on kunnioitettavampi ja kovempi kuin sellainen joka kestää Dommea? Ottaa vastaan säännöt ja simputuksen? Ei mikään.

Toinen juttu on taas sitten se, mitä ketjun aloittaja tuo esille eli alfauro-us (vaikeasti taivutettava sana). Ainakin Fetlifen puolella monet Dommet vaikuttavat kyllästyneiltä miehiin joiden pitää erityisesti korostaa alfuuttaan. Se ehkä koetaan tarpeettomana machoiluna, joka taas voisi olla epävarmuutta omasta mieheydestä. Mun vaikea ottaa alfasubi-aiheeseen lopullista kantaa, koska itse korostan että minun seurassani tunteita voi esiintyä (vrt. vielä paljon alfasubia kuluneempi kinkyklisee "jäinen ja tunteeton Domme") ja hain kyseisen tyyppistä subimiestä vielä 1-2 v. sitten ja hetkeksi löysinkin. Eikä pahaa sanaa hänestä, mutta välimatka hyydytti ja homma jotenkin feidaantui.

[-katy-]

Onko tämä käsite oksymoroni vai voiko alistuva mies olla ns. alpha? Ja jos voi niin miksi alistuvat miehet yleensä kuvataan niin populaari-, kuin pornokulttuurissakin enemmän tai vähemmän luusereina?

Itselläni kesti kauan aikaa hyväksyä että olen alistuva mies koska en kokenut voivani (tai halunnut) samaistua siihen stereotyyppiin jossa submies on arvoton luuseri. Itse haluan olla (ja olenkin) maskuliininen, vahva ja päättäväinen mies joka haluaa omasta tahdostaan alistua yhden ja sen arvoisen naisen valtaan. Ajattelen että hyvä metafora sille mitä haluan on Kuningataren suhde ritariin. Ritari on kaikkea muuta kuin luuseri, mutta silti Kuningattaren palveluksessa.

Mielelläni kuulisin varsinkin (dominoivien) naisten mieliipiteitä tähän asiaan. Onko alistuva mies automaattisesti beta, luuseri ja epämiehekäs vai onko mahdollista olla myös ns. alpha submissive? Entä kumpaan kategoriaan kuuluvan miehen itse valitsisitte?

Eikö tuo ole leikkiä-siis siinä mielessä.että Ihminen ei ole Susi vaan Ihminen. Sun pitäisi kai hakea määrittelyt ja oikeat vastaukset susilaumalta jossa on todellisia alfa-uroksia ja alfa-naaraita. On muuten kaikkein uskollisin eläinlaji,ihminen jääpi jonnekin sijalle 8. vai mikä se oli

[Zenith]

Jotenkin niin miehinen lähestyminen aiheeseen, joka itselle on itsestäänselvyys tai ei edes mikään ajatuksia rassaava asia. En mä ainakaan alistuvana naisena ole mikään nössykkä tai luuseri, kun en vaan ole sellainen. Ja tämmöisellekin on tilausta, kai. Ja miehessä pidän siitä, että on enemmän kuin yhden ilmeen kaveri, mieleltäänkin. Jos siis hakisin nyt alistuvaa miestä, niin mielusti juuri kaltaisesi.

[vorona]

Mä yleensä hiukan välttelen - noin niikun suhdemielessä siis -  ihmisiä, jotka liputtavat edustavansa kovin vahvasti  jotain stereotypiaa/roolia. Alfa, orja, Master, Domme, subi, naisellinen nainen, miehekäs mies, queer, hetero... mitä näitä nyt on. Se on aika... mielenkiinnotonta, seksuaalisesti siis,  itse kun heilun vähän kaikkiin suuntiin, ja sitten persoonallisuuden näkökulmasta vähän rajoittavaa, koska silloin yksi näkökulma tuppaa leimaamaan ko. ihmisen koko maailmankuvan.

[balthazar]

Sinänsä hieno ja asiallinen aloitus, mutta kuten tässä tuli ilmi, "alfauros" subina herättää lähinnä mielikuvan itseään täynnä olevasta miehestä joka tietää tarkalleen millaisen "kuningattaren" itselleen haluaa. Vai oletko vakavasti harkinnut asiaa? Minäpäs leikin ajatuksella "jos olisin domme" hetken aikaa.

Jos nimittäin sattuisit kaltaiseni dommen vallan alle, löytäisit itsesi hyvinkin nopeasti siveysvyöstä nuolemassa "betamiehen" mällit pillustani, tai nuolemassa betamiehen persreikää samalla kun betamies saisi minulta elämänsä kyydit. On totta että voit olla miesten joukossa omasta mielestäsi miten alfa tahansa, mutta "kuningattaresi" ei ole pakko pitää sinua yhtään minään. Siinähän olet alfa, jalkarahina kun katsoisin elokuvaa ja murustelisin näkkileipää selkäsi päälle, kainalossani mies jonka kanssa siirtyä elokuvan jälkeen makuuhuoneeseen samalla kun jäät nuolemaan lattian puhtaaksi.

Myönnän että kirjoitukseni on tarpeettoman provosoiva ja piikikäs, mutta alkaa vähin erin vituttaa riittävästi tämä sairastaminen, satuit maalitauluksi ilman omaa syytäsi. Toivottavasti löydät etsimäsi, koska kyllä varmasti sellaisiakin dommeja on, jotka kostuvat ajatuksesta että heidän subinsa on Alfauros, eikä Alfaurokseksi itsensä määritteleminen kategorisesti sulje pois submissiivisuutta.

Sitähän sää kysyit.

[Viridian]

Onko tämä käsite oksymoroni vai voiko alistuva mies olla ns. alpha? Ja jos voi niin miksi alistuvat miehet yleensä kuvataan niin populaari-, kuin pornokulttuurissakin enemmän tai vähemmän luusereina?

Itselläni kesti kauan aikaa hyväksyä että olen alistuva mies koska en kokenut voivani (tai halunnut) samaistua siihen stereotyyppiin jossa submies on arvoton luuseri. Itse haluan olla (ja olenkin) maskuliininen, vahva ja päättäväinen mies joka haluaa omasta tahdostaan alistua yhden ja sen arvoisen naisen valtaan. Ajattelen että hyvä metafora sille mitä haluan on Kuningataren suhde ritariin. Ritari on kaikkea muuta kuin luuseri, mutta silti Kuningattaren palveluksessa.

Mielelläni kuulisin varsinkin (dominoivien) naisten mieliipiteitä tähän asiaan. Onko alistuva mies automaattisesti beta, luuseri ja epämiehekäs vai onko mahdollista olla myös ns. alpha submissive? Entä kumpaan kategoriaan kuuluvan miehen itse valitsisitte?

Stereotyyppi subimiehistä arvottomana luuserina on stereotyyppi, jota näytät itsekin pitävän hengissä toistamalla? Stereotypioissa on aina joku syy, miksi ne elävät ja voivat hyvin, aina se ei ole totuusarvo.

Omat subini näen ennemminkin kesytettyinä petoina, jotka ovat valinneet olla minulle ja minun läsnäollessani kesyjä. Muun maailman suhteen he saavat toteuttaa omaa luontoaan vapaammin.

En valitse miehiä kategorioiden, vaan sen mukaan, miten he sopivat juuri minulle. Yksi ominaisuus on kyky ajatella, ja kyky seistä omien ajatusten takana. Sisäinen lujuus.

Ritari-esimerkin ymmärsin, koska itse olisin saattanut valita jonkun vastaavan ilmauksen kuvaamaan mitä ajan takaa. Toki ennemminkin niin, että se toinen on aseenkantaja, mä voin enimmäkseen itsekin hoidella nämä länsimaisen yhteiskunnan ja yhteisön vaatimat taistelut. Kaveri, joka tulee hätiin vasta kun on paha paikka ja tarvitaan molempien kulmahampaat. No joo.

Ai niin ja dommena varaan oikeuden kieltää valtakunnassani laasasen palvonnan ja sen lieveilmiöt.

Vir

[MasterOpie]

IMHO. Minusta tämä pohdiskelu menee samaa kategoriaan, kuin voiko Master itkeä tai subi ostaa pirkka tuotteita. Olet sitä mitä koet olevasi ja hyvä niin. Vielä parempi jos sinulla on vastakappale joka näkee asian samalla tavalla.

Ei mitkään lokerikot tee ihmisestä nyssyköitä tai alphoja. Tällä foorumilla varmaan joku pitää minua alphana, joku betana, joku runkkarina jne. Mutta mäpä olen mä, niin ole sä sä.

- Karwis

[Jen]

IMHO. Minusta tämä pohdiskelu menee samaa kategoriaan, kuin voiko Master itkeä tai subi ostaa pirkka tuotteita. Olet sitä mitä koet olevasi ja hyvä niin. Vielä parempi jos sinulla on vastakappale joka näkee asian samalla tavalla.

Ei mitkään lokerikot tee ihmisestä nyssyköitä tai alphoja. Tällä foorumilla varmaan joku pitää minua alphana, joku betana, joku runkkarina jne. Mutta mäpä olen mä, niin ole sä sä.

- Karwis

Jälleen kerran Karwis pukenu sanoiksi ajatukset varmasti monelta. (*bravo!*)

Mielipiteitä on yhtä monia kuin ihmisiä, joten eiköhän ihmistyyppejäkin ole aikas monta erilaista. Mitä sitä turhaan lokeroimaan? Lokeroinnissakin on vain se, että kun yksilö lokeroi itsensä "subiksi" tai "Massuksi" tai tai tai tai hän pystyy helpommin ilmaisemaan mitä hän haluaa tai tarvitsee. Ei se liity mitenkään siihen minkälainen omanarvontunne kyseisellä ihmisellä on.

Ensin on ihminen, sitten on ihmisen persoona, tämän jälkeen voidaan alkaa hakemaan mielihaluja ja yhdistelemään persoonaa ja mielihalua ja vasta vihoviimeisenä tulevat ulkoiset attribuutit. Sanonpa vain, että yhtälailla kun joku D voi olla ujo Notre Damen kellonsoittaja voi joku s olla kuten eläväinen ja riehakas Esmeralda.

Stereotypiat elävät vain yhtä kauan, kuin itsekin uskomme niihin. Jäänpä odottelemaan sitä parivaljakkoa, jossa piika piiskaa pukumiehen, joka kiltisti taluttimessa konttailee.....

[klipklop]

Olen huomannut että yllättävän monelle vaniljanaiselle ajatus alistuvasta miehestä on vastenmielinen, liekö sitten syynä tietämättömyys, typeryys, inho koko kinkyilyä ja/tai erilaisuutta kohtaan vai biologia. Mikälie.

Itselleni kun kinkyily on vain leikkiä eikä 24/7 tapahtuvaa ryömimistä/dominointia, en jaksa vaivata päätäni sillä mitä joku ulkopuolinen on mieltä miehisyydestäni. Keskityn vain omaan ja kumppanini nautintoon.

[-katy-]

.

[Ambra]

Minun subini on hyvin miehekäs mies (jos on pakko luokitella, niin hän on alpha-uros), mutta sinne se alpha nyykähtää meikäläisen jalkojen juureen kuin kesytetty koira ja nuolee ne näkkileivän murut...ja paljon muutakin.

Se mikä ihmisen ulkoinen habitus on ei aina kerro sitä mitä hän on sisältä, eikä tarvitsekaan. Ollaan ihan vaan sitä mitä ollaan ja nautitaan siitä. Jos joku haluaa lokeroida, niin annetaan toki lokeroida. Ehkä hän saa siitä kicksit.