Vallan tasapaino

[Kolumnisti]

Vallan tasapaino

Olen viimeaikoina pohtinut paljon, miksi kinkysuhteet tuntuvat olevan, jos mahdollista, vielä epävakaammalla pohjalla kuin "normaalit" seurustelusuhteet? Eikö kaiken pitäisi olla helpompaa, kun täällä kuitenkin pyörii itsestään ja suuntauksestaan varmoja aikuisia?

Luonnollisestikaan kysymys ei ole aivan niin yksinkertainen. Dominoiva ja submissiivinen eivät ole yhteen ajava voima; minkäänlaista taianomaista, automaagista vetovoimaa ei ole olemassa. Jokaisella on omat tapansa tuoda ilmi seksuaalisuuttaan, jokaisen elämään se vaikuttaa määränsä verran.

Jos minä jotain olen, niin se lienee sitten feministi. Uskon vakaasti tasa-arvoon, mutten lainkaan siihen että kaikki pystyvät mihin tahansa. Täytynee oikeastaan samantien erottaa itsensä tasa-arvoaktivistin tittelistä ja feministin arvonimestä, koska hyvin usein feministien ja tasa-arvoaktivistien suurin yhteinen nimittäjä on vilpitön ja aito typeryys ja ymmärtämättömyys vallan tasapainosta. Tasa-arvo on ennenkaikkea jaettua valtaa, ja näinollen sen täytyy olla tietoisesti jaettua. Jotta näin olisi, molempien täytyy kyetä ymmärtämään mitä jaetaan, miten ja miksi. Pelkkä älykkyyskään ei riitä; täytyy olla kokemuspohjaa jolta ponnistaa, jotta älyllinen ymmärrys voi muuttua empiiriseksi ymmärrykseksi.

On yhdentekevää, kuinka iso osa yhteistä elämää ja arkea D/s on, kunhan molemmat kokevat tulevansa ymmärretyksi ja tarpeensa otetuiksi huomioon. Kun kummallakin on juuri sen verran valtaa ja vastuuta, kuin on valmis antamaan ja ottamaan vastaan. Yksinkertaisissa sessiosuhteissa voi toteuttaa itseään roolinsa suojista, jos sellainen molemmille toimii, mutta aikuisten ihmisten elämien yhteensovittaminen ei ole mitenkään vaatimaton urakka, vaikka lakanoidenheiluttelu menisikin ilman minkäänlaisia valta-asetelmilla leikkimistä. Tai onko kyse edes leikeistä, toisille tuo tasa-arvon tunteen vasta valta, jonka tasapaino on läsnä joka hetki. Vaikka kaikki valta olisi toisella osapuolella, kyse on tasa-arvosta ja vallan tasapainosta, kun asetelma sopii molemmille ja on molemmille luonteva.

Näinollen olen pohtinut paljon sitä, kuinka paljon kannattaa kantaa mukanaan valta-asetelmia ja -rakenteita, kun ei voi millään tietää, minkälainen ihminen on seuraava jonka kanssa yleensäkään pystyy kohtaamaan silmästä silmään. Tämäkin ajatus voidaan tietysti juontaa siihen, minkä kokee tärkeäksi, mistä on valmis tinkimään sopivan ihmisen osuessa kohdalle. Tarvitseeko, tai kannattaako yleensäkään tinkiä? Onko tärkeämpää että konehuoneessa marssijärjestys on tarpeeksi selkeä, vaikka ihminen olisi muuten rajatapausnarsisti tai itsestäänliikkuva kynnysmatto, tai pystyykö ihmisen kanssa joka muuten sopii kuin hansikas, mahdollisesti tinkimään seksuaalisuuden saralla?

En ole ihan niin viisas, että voisin väittää tietäväni oikeita vastauksia, mutta osaanpahan kysyä omasta mielestäni oikeita kysymyksiä. Toivonkin, että sanallisista harhailuistani on ollut teille hupia, iloa tai peräti apua. Tämä kun oli toistaiseksi viimeinen kolumnini, niin kertokaa ihmeessä, toivotteko ympäripyöreätä paskanjauhantaa ja kahden markan filosofiaa allekirjoittaneelta, vai annetaanko jonkun toisen yrittää? Minulle on sinänsä yhdentekevää, mutta viikottaisesta pakinasta olisi tietysti hyvä jäädä, noin foorumin puolesta, voiton puolelle.

Omassa tapauksessani kun teema näyttäisi jokaisessa kirjoituksessa olevan sama; rakastakaa itseänne ja toisianne sellaisina kuin olette, niin kauniita ja hyviä asioita tapahtuu. Joku muu voisi saada enemmän irti jostain kinkymmistä aiheista, mene ja tiedä.


Toistaiseksi täältä tähän, balthazar

[Maaria]

Mitä tässä kohtaa tarkoittaa epävakaa tai epävakaalla pohjalla oleva parisuhde? Minkälaisiin käytännön kokemuksiin tämä näkemys pohjaa? Minkälainen parisuhde olisi epävakaalla pohjalla olevan suhteen vastakohta?

[submit]

Samat kysymykset heräsi minullekin.


En koe, että kinkyjen parisuhteet olisivat mitenkään erityisen epävakaalla pohjalla. Ainakaan sen takia, että osassa on kyse D/s-suhteesta.


Dominoiva ja alistuva ovat mielestäni tasa-arvoisia siinä mielessä, että molemmilla on sama ihmisarvo, mutta vallan suhteen eivät ole. Toisella on kiistatta enemmän valtaa, koska juuri on "se juttu" D/s:ssä.

[pikkusisko]

Minulle ainakin kelpaisi jatkossakin säännöllisin väliajoin satsi balthazarin rakkauden profetiaa   

[IKRM]

Olen viimeaikoina pohtinut paljon, miksi kinkysuhteet tuntuvat olevan, jos mahdollista, vielä epävakaammalla pohjalla kuin "normaalit" seurustelusuhteet? Eikö kaiken pitäisi olla helpompaa, kun täällä kuitenkin pyörii itsestään ja suuntauksestaan varmoja aikuisia?

Täällä pyörivistä ihmisistä valtaosa on henkisesti tasapainottomia, itseään loputtomasti etsiviä, omaa identiteettiään metsästäviä ihmisiä, joita vaivaa monesti sitoutumiskammo, rakastamisen kammo sekä omien ongelmiensa seksualisointi.
Noihin kun vielä lisää omien fantasioitten sekoittamisen tosielämään, valheellisen käsityksen tunteiden ja seksin erilläänpitämisestä sekä halun saada heti kaikki niin ei se liene mikään veretseisauttava ihme jos suhteet täällä on vielä tavallistakin epävakaammalla pohjalla.

IKRM

[flintstone876]

Edellä kirjoitetussa on varmasti vinha perä - tosin en allekirjoita sitä että olisi kyse valtaosasta baarilaisia, koska määrää on mahdotonta tietää. 

[-katy-]

Hieno kirjoitus, varsin tasapainoinen teksti. En tiedä, yhtäkkiä tajusin, että on  sittenkin helpotus myöntää olevansa enemmän epätasapainossa kuin tasapainossa. Ei tarvitse selitellä mitään kun yhtäläisyysmerkki on vedetty epätasapainon ja nimimerkin kanssa. Tästä lähtien kaikki on paljon helpompaa. Kiitos! 

[Riverlady]

Hankalaa tehdä tarkkarajaisia lainauksia kännykällä, mutta nyt on sillä tavalla, että IKRM puhuu asiaa! Itse en myöskään menis sanomaan, kuinka iso osa skenestä on juuri niitä joita minä olen ruvennut nimittämään leikki-ihmisiksi, ja kyllä heitä vaniljoissakin on määränsä verran. Mutta just tuotahan se on.

Itse kolumnista en löydä sen kummempaa sanottavaa, kun ei oikein voi vastaankaan väittää.

[Meeri]

Onko se sitten niin paha asia jos joku ei halua "oikeaa" suhdetta, vaan leikkii mieluummin. Minusta ei. Jokainen tehköön tarpeidensa mukaan.  Näiden leikki-ihmisten suurta määrää voi selittää myös se, että jos ei löydä sitä suhdetta, niin se leikkiminenkin on tyhjää parempi. Jos vaihtoehtona on olla kokonaan ilman.

[chilinen]

"On yhdentekevää, kuinka iso osa yhteistä elämää ja arkea D/s on, kunhan molemmat kokevat tulevansa ymmärretyksi ja tarpeensa otetuiksi huomioon. Kun kummallakin on juuri sen verran valtaa ja vastuuta, kuin on valmis antamaan ja ottamaan vastaan. " Tässä on mielestäni iso ydin. Jokainen suhde, on se sitten vanilja tai kinky (miten tuonkin haluaa ymmärtää) on omanlaisensa.  Ei ole olemassa kaavaa, jolla systeemi toimii, paitsi tietysti se, että molemmat osapuolet tuntevat omat ja toistensa tarpeet ja kykenevät keskustelemaan ja käyttäytymään sen mukaan. On niitä, joilla on aavistuksen epärealistisia kuvitelmia suhteista, ja jos joku osa ei toimi, heidän mielestään ei toimi mikään. Ja on niitä, jotka kulkevat vain omilla ehdoillaan. Joskus käy flaksi sielläkin Meitä on moneen junaan, mutta olen nähnyt monienkin kinky-suhteiden kestävyyden olevan jopa kestävämmällä pohjalla kuin  ns. perinteisten, koska kyetään tuomaan niitä hyviä ja kipeitäkin asioita paremmin esiin. Kunhan osaa avata suunsa ja keskustella.  Ihmissuhteet ovat loppujen lopuksi aika universaaleja, oli kyse vaniljasta tai kinkystä. Moni vaniljasuhdekin on aika vallanjakoinen, välillä hyvässä, välillä huonossa.

[Nuppuorja]

Onhan vaniljoillakin fuckbuddy- suhteita eikä sielläkäänpuolella kinkyihin verrattuna mielestäniloppuelämän kestävät suhteet ole sen tiuhemmassa. Sekopäitä on kaikissa ryhmissä. Itse tunnen paljonkin tasapainoisia, pitkiä kinkysuhteilijoita mutta monethan eivät baarissa kirjoittele ja suhteestaan muutenkaan huutele. Tosin mutuni on, että kinkynä ryhmä josta suhdetta etsii on pienempi kuin vaniljana olisi, minkä takia etsiminen vie hiukan pidempään. Joskus tulee suudeltua sammakoitakin, mutta ei kai voi vaatia että se prinssi tulisi kaikista.

[Riverlady]

On niitä, joilla on aavistuksen epärealistisia kuvitelmia suhteista, ja jos joku osa ei toimi, heidän mielestään ei toimi mikään. Ja on niitä, jotka kulkevat vain omilla ehdoillaan. Joskus käy flaksi sielläkin

En ny osaa sanoa kenelle äskeiset rivit oli suunnattu, mutta sen sanon että mulla on tapana määritellä itse oma realismini.

leikki-ihmisten suurta määrää voi selittää myös se, että jos ei löydä sitä suhdetta, niin se leikkiminenkin on tyhjää parempi. Jos vaihtoehtona on olla kokonaan ilman.

Tällä hetkellä mulla on voittopuolisesti se käsitys, että tuommoinen käytös on sama kuin kuseminen housuun pakkasella. Hetken lämmittää, lopputulos alkutilannetta tylsempi. Ja kyllä, mulla on ihan toimivia vaniljaelämän fwb-suhteita ollut ja yhden niistä jopa kaivoin alkuvuodesta hetkeksi naftaliinista kun ei muutakaan just silloin ollut, mutta vanilja nyt onkin semmosta, vähän tylsempää ja tyhjänpäiväisempää hommaa minulle. Mitä se semmonen on, kun ei edes Dommettamaan pääse.

[-katy-]

Olen viimeaikoina pohtinut paljon, miksi kinkysuhteet tuntuvat olevan, jos mahdollista, vielä epävakaammalla pohjalla kuin "normaalit" seurustelusuhteet? Eikö kaiken pitäisi olla helpompaa, kun täällä kuitenkin pyörii itsestään ja suuntauksestaan varmoja aikuisia?

Luonnollisestikaan kysymys ei ole aivan niin yksinkertainen. Dominoiva ja submissiivinen eivät ole yhteen ajava voima; minkäänlaista taianomaista, automaagista vetovoimaa ei ole olemassa. Jokaisella on omat tapansa tuoda ilmi seksuaalisuuttaan, jokaisen elämään se vaikuttaa määränsä verran.


Näinollen olen pohtinut paljon sitä, kuinka paljon kannattaa kantaa mukanaan valta-asetelmia ja -rakenteita, kun ei voi millään tietää, minkälainen ihminen on seuraava jonka kanssa yleensäkään pystyy kohtaamaan silmästä silmään.

Mä olen huomannut sellaisen asian,että en siedä enkä tykkää,jos joku haluaa ihan noin yleensä vaan dominoida ja kontrolloida,heti siis kättelyssä tai "luonnostaan". Tämä on niin outoa tavallaan-luulisi että jos on "alistuva" ,olisi mukavaa kun joku heti on kukkoilemassa.
Mutta ei, mä menen tuossa tilanteessa lukkoon ja häippäsen. Ottaa näistä nyt sitten selvää saakeli 

Lisäys: Mä tulkitsen tuollaisen tilanteen niin,että jos alkaa dominoida ja kontrolloida heti kättelyssä,ei anna silloin toiselle tilaisuutta tai mahdollisuutta edes kertoilla millainen on ihmisenä ja itse asiassa "dominoiva" jo tietää millainen toinen on eikä ole siitä erityisen kiinnostunut. Tärkeintä on vaan ottaa itselleen se tila ja that's it. Voin olla ihan väärässä tulkintoineni,mutta tämmöistä tänään-

[Meeri]

leikki-ihmisten suurta määrää voi selittää myös se, että jos ei löydä sitä suhdetta, niin se leikkiminenkin on tyhjää parempi. Jos vaihtoehtona on olla kokonaan ilman.

Tällä hetkellä mulla on voittopuolisesti se käsitys, että tuommoinen käytös on sama kuin kuseminen housuun pakkasella. Hetken lämmittää, lopputulos alkutilannetta tylsempi. Ja kyllä, mulla on ihan toimivia vaniljaelämän fwb-suhteita ollut ja yhden niistä jopa kaivoin alkuvuodesta hetkeksi naftaliinista kun ei muutakaan just silloin ollut, mutta vanilja nyt onkin semmosta, vähän tylsempää ja tyhjänpäiväisempää hommaa minulle. Mitä se semmonen on, kun ei edes Dommettamaan pääse.

Älä nyt aliarvioi pakkasella housuun kusemisen ihanuutta  .
Olin itse jonkun aikaa tekemättä mitään yhtään kenenkään kanssa. Sitten jäin leikkisuhdekaruselliin pyörimään. Nyt olen vaiheessa "vähän joskus jotain". Kaikki noista vaihtoehdoista on perseestä, ja mistään D/s:stä nyt tässä on turha ees haaveilla . Lisäksi oon sitä mieltä, jos leikkisuhteita pitää, niin niitä on hyvä olla useampi, ettei yksi saa kaikkea tunneoksennusta niskaansa. Mut niillä avuilla mennään mitä on annettu, tilanne muuttuu jossain vaiheessa johonkin suuntaan varmasti .

[Loc]

Totuudenpuhujilla ei tunnetusti ole yösijaa. Mutta tänne saa silti tulla siivoamaan yösijaa vastaan.