Baarin kannatusmaksut
Olen aina mieltänyt että vapaalla tahdolla periaatteessa tarkoitetaan sitä että kukaan muu ei loppujen lopuksi voi päättää mitä toinen tekee, valitsee, ajattelee tai tuntee.Voidaan vaikuttaa toinen toistemme mahdollisuuksiin, tehdä joistaan valinnoista houkuttelevampia kuin toisista, manipuloida, palkita, uhata rankaisulla, hylkäämisellä, tehdä vaihtokauppoja, yrittää saada aikaan toisessa haluamaamme käytostä jne. Mutta kukaan ei koskaan tule pääsemään millään tavalla käsiksi siihen mitä minä valitsen, ajattelen tai tunnen. Enkä minä tule koskaan pääsemään käsiksi siihen mitä joku muu valitsee, ajattelee ja tuntee.Ja jos oikein syvällisiksi mennään, en oikeastaan edes itse pääse käsiksi kaikkiin noihin asioihin itsessäni. Tunteet ja ajatukset ovat täysin ennalta-arvaamattomia minulle, lukemattomien asioiden ja kokemuksien summia. Valinnat jotka toteutan kuitenkin ovat omia päätöksiäni, ja kaikesta ennakoinnista huolimatta olen aina vapaa valitsemaan hetken mielijohteena toteutanko ne vai olenko toteuttamatta.Jos joku väittää ettei itsellä ole tuota vapaata tahtoa, se on kuulostaa enempi vastuun pakoilulta omista valinnoistaan.
Joskus kauan sitten yritin salaa "päästä käsiksi" eri ihmisiin siten, että tein heistä analyysiä ja sitten päätin että he "ovat tuollaisia" -tavalllaan laitoin heidät johonkin lokeroon ja näin olin enemmän turvassa muiden vaikutteilta tai pyrkimyksiltä,näin kai kuvittelin tai se oli jokin keino selvitä n. kaksikymmentäviisi vuotta sitten.Sittemmin tai nykyisin ei tällaista tarvetta ole enää-en halua päästä mihinkään käsiksi vaan lähinnä yrittää ymmärtää toisten ajatuksia ja varsinkin heidän, kenen kanssa olen tekemisissä (no niitä ei montaa ole)-jos emme voi jakaa ajatuksia,tuntemuksia,emme voi liittyä millään tavoin yhteen, tehdä yhteistyötä,jos emme tiedä toisistamme mitään- ihmissuhteet eivät tarkoita mulle tilannetta, jossa ihmisiä dominoidaan tai tullaan dominoiduiksi tai kontrolloiduiksi- ehkä mulle on hiljakseen syntynyt jokin oma persoona ja tahto,mutta se on sidoksissa kaikkeen,se ei ole mikään yliluonnollinen ja täydellinen vapaus tehdä mitä tahansa, ei edes sitä hyvää, mitä haluaisi tehdä-lopettaa vaikka kaikki nälänhätä maailmasta Voi olla että toistan itseäni,mutta matka omaan tahtoon ja ymmärrykseen alkoi kauan sitten kyseenalaistamisesta: "miten ihminen voi alistua,jos hänellä ei ole omaa tahtoa-miten hän voi tehdä väärin,töpeksiä,etsiä, kadottaa ,löytää, jos hänelleä ei ole omia ajatuksia ja tahtoa ollenkaan-on vain jonkin yhteisön ajatukset esimerkiksi tai muuten vain yhteiskunnan normit tmv.Tällä tiellä sitä ollaan ja pakko todeta,että se tie on vienyt yhä syvempään yksinäisyyteen
Ilmeisesti itse edustan tällä hetkellä tuota tiukkaa determinismiä eli että vapaa tahto on illuusio.
Onko vapaa tahto sitten sama asia kuin lujatahtoisuus
Yksinään on usein hyvinkin helppo harjoittaa vapaata tahtoa, mutta "helvetti on toiset ihmiset".
Okei. No, mä edustan, jälleen kerran, humanismia; ihmisellä ON vapaa tahto. Vapaa tahto ilmenee arvoissa, merkityksenannoissa. Kone ei pysty siihen. Ei edes ohjelmoituna.