Baarin kannatusmaksut
Mä oon sitä mieltä, että masennuslääkkeitä voi verrata kyynärsauvoihin. Kun jalka on murtunut, kyynärsauvat ei paranna sitä jalkaa, mutta niiden avulla ihminen pääsee edesauttamaan sitä paranemista. Pääsee fysioterapiaan, pääsee pöydän ääreen syömään monipuolista ruokaa, ulos aurinkoon tankkaamaan d-vitamiinia jne. Masennuslääkkeet ei paranna, mutta saavat ihmisen sen verran toimintakykyiseksi, että ihminen kykenee ottamaan apua vastaan, hyötyy terapiasta ja keskusteluista, saa nukuttua, pystyy hommaamaan itselleen monipuolista ruokaa ja sitä d-vitamiinia sieltä auringosta. Lääkkeet on hyvä asia, eikä kannata antaa periksi, vaikka oikean lääkityksen löytymiseen voi mennä vähän aikaa.
Hyvä jos toimii ja auttaa ns. pahimman yli. Mielestäni koskaan ei saisi määrätä vain lääkehoitoa, olisi tarjottava edes jonkinlaisia säännöllisiä keskusteluja. Lyhyesti vielä: jos esim. työpaikan olosuhteet on kaoottiset, ei siinä mikään lääke auta.
Jos moraalista paniikkia tai lääketieteellistä kauhua tahtoo tuntea, kannattaa suunnata paniikit ja kauhut osoitteisiin, joissa niistä on edes jotain hyötyä.