Dommen kuori, kaappi ja häpeä

[Kolumnisti]

Dommen kuori, kaappi ja häpeä

Jokin aika sitten minulta kysyttiin, tunnenko ennen sessiota epäonnistumisen pelkoa. Ja mitä jos sessio lähteekin menemään huonoon suuntaan, kuinka se siitä taas kootaan? Ja entäs jos ei saakaan koottua, miten sen kestää ja pystyy taas aloittamaan alusta. Kysymykset ovat hyviä, mutta omalla kohdallani hiukan irrelevantteja. Nimittäin: Ei se ole vain sessiot, se on koko elämä dominoivana naisena. Minulle on aina väliä, onnistunko, ja se vaikuttaa ilman muuta tekemisiini.

Puhun tässä nyt nimenomaan itsestäni naispuolisena dominoivana, koska minulla on käsitys, että kun mies huomaa joskus hyvin nuorena olevansa dominoiva, hän voi siitä jatkaa dominoivan miehen elämään, ja seksisuhteisiin sopivien vastakappaleiden kanssa melko lailla suoraan, ahdistumatta ympäristön paineista tai siitä, tuottaako häpeää kumppaneilleen.

Kun itse olin tulossa murrosikään, ensimmäiset aiheeseen liittyvät jutut olivat aika viattomia. Lapsijoukko ulkona puistossa, totean ääneen, että olen janoinen, se yksi tietty poika juoksi heti kotiinsa ja toi minulle mehua. Tästä innostuneena, uusi kevyt vinkki, ja hetken kuluttua sama poika olikin jo hakenut saniaisia metsästä ja leyhytteli hikeä pois iholtani. Mutta jo silloin oli selvää, että ellei se tietty poika olisi ollut porukan isokokoisin, häntä olisi pilkattu palveluhalukkuudestaan. Vähitellen, mokien myötä, tajusin sen moraalin, että tämä on jotain, mitä ei voi tehdä kenen tahansa kanssa. Osittain siksi, ettei se toimi keneen tahansa. Osittain koska kohde joutuu kärsimään enemmän tai vähemmän häpeää siitä, että tottelee riemulla, kun oikea ihminen käskee. Koska sukupuolten roolit ja normit.

Kului vuosia, ja koska kuulemma hohkasin ympäristööni ”potentiaalia”, sain keskustella alan ihmisten kanssa, ja miettiä mikä olen ja miten sen toteutan moraalisesti ja oikein. Tässä vaiheessa kuvittelin, että varminta olisi sittenkin olla se joka alistuu, ja tajuan kyllä konseptin mitä siitä saa, mm. luvan nautiskella kun muutakaan ei pakon edessä voi. Valitettavasti  se sisäinen potentiaali ja pakko ei uskonut hyviä vakuuttelujani kovin moneksi vuodeksi, ja tässä sitä ollaan.

Matkalla on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista. Yksi oli kuoren rakentaminen. Pehmeämmän kuoren rakentaminen. Koska en halunnut tuottaa häpeää kumppaneilleni siitä, että he näkyvästi olisivat jonkun justiinan kanssa kimpassa, kulutin aikaa ja energiaa siihen, että en laske dominanssia näkyviin arkielämässä. Kuin pieninä puroina korkeintaan.  Olen siis kaapissa pörröisen fleecekuoren alla. Parhaani mukaan.

Pehmeästä kuoresta on tullut niin toinen luonto, että en jätä sitä sessioissakaan pois heti suhteen alussa. Toinen joutuu jättäytymään pienen tihkumisen varaan, ja uskomaan, että kun olen varma, että voin olla mitä olen, sitten toinenkin pääsee täysillä olemaan mitä on. Tottakai voi käydä niin, ettei se pieni puro riitä sille toiselle, tai että hän haluaa mieluummin ihan toisinpäin, kovan kuoren ja pehmoisemman sisuksen. Ja epäonnistumisia tulee muistakin syistä. Ja en todellakaan nauti niistä. Yritän todistella itselleni, että edes Queen ei aina kuulostanut Queenilta, mutta silti se kyrsii.

Kuvittelen kasvaneeni ihmisenä, mutta täydellisyyden tavoittelu ja halu olla aina hyvä-parempi-paras ei ole hävinnyt minnekään. Tottakai sitä oppii vähän peittämään muilta, koska olen järkeillyt, että kanssani on mukavampi vaikkapa pelata lautapelejä, jos suhtaudun häviöön mahdollisuutena oppia vastustajalta jotain. Samoin ymmärrän järjelläni, että keskusteluissa se, joka joutuu muuttamaan näkökantaansa toisen hyvien perusteluiden takia, on saanut enemmän itselleen, oppinut enemmän kuin se, jolta tieto, ajatusketju tai perustelu saatiin.
 
Jos olisin mies, minun ei ehkä olisi tarvinnut kanavoida pahinta dominoivuuttani yön pimeyteen. Olisin erilainen. Valintaa en tehnyt itseni takia, vaan suojatakseni muita ihmisiä häpeältä. Koska se, että on alistuva mies, on edelleen jonkinlainen leima. Jonka vain vahvimmat haluavat ottaa edes sen yön pimeyden verran. Mutta onneksi heitä on.
 
Ai niin, siihen alkuperäiseen kysymykseen. Session aikana, saa tuntea sisällään epävarmuutta, pelätä epäonnistumista ja pyrkiä äärimmäiseen kristallinkirkkaaseen täydellisyyteen. Mutta mitään näistä ei pidä eikä kannata antaa näkyä sille kumppanille. Illuusio on session sydän, sitä ei rikota ellei ole vakavaa syytä. Hän ansaitsee tilanteen, jossa puitteet on valmisteltu etukäteen, mutta asiat saavat elää sitä mukaa kuin tapahtuvat, fiilis tulee tai ei tule, homma kestää sen mikä sillä kertaa hyvältä tuntuu. Ja jos tulee hetkellinen tilanne, missä oma taipumus ei kerro mitä nyt, otetaan käyttöön oma järki, ja käytetään sitä.
 



Vir

ps. Luulisin myös, että yksittäinen sessio Dommena on jopa helpompi, jos se ei ole ominta itseä, kun ei tarvitse miettiä asioita sen monimutkaisemmin, kunhan vain tekee. Eli subinaisista tulee varmaan hyviä Dommeja tekemisen tasolla, ja päinvastoin... Ala on tuttu ja toisen tontilla ei tarvitse liikaa filosofoida... Siksiköhän onkin usein niin, että subimiehet vonkaavat subinaisia alistamaan heitä, ja Masterit  Dommeja alistumaan heille?

[Chmlnidae]

Pieni puro. Käytin itse, ei kovin montaa hetkeä sitten, vertausta kuin pieni lähde; sopiva kohta josta pohjavesi pulpahtaa pinnalle.
Tuttuja ajatuksia. Moraalista, monimutkaisuudesta. Ja tuo viimeinen lause. Siitä kuinka "vain tekemällä", ei sen tekemisessä ole mitään mieltä.
Kiitos.

[Tuli]

Otan osaa vaikeista kokemuksista ja toivon, että vielä löydät tavan, jolla ilmaista luontevasti omaa itseäsi. Kuulostat siltä, ettei sinulle dominoivuus ole pelkästään seksuaalista vaan osa sinua ja sitä miten olet ja kommunikoit ihmisten kanssa. Ei siis kannata piilottaa vakan alle, vaan rohkeasti etsiä tapoja, joilla tuota voi ilmentää ilman päänsisäistä konfliktia.

Sivuhuomiona: aika monessa porukassa tuollainen tilanne, jossa mies palvelee naista muuttuukin täysin hyväksytyksi, jos nainen kehuu miestä oikein ritarilliseksi herrasmieheksi tai jotenkin vastaavalla tavalla. Se, mikä olisi saattanut olla jotenkin outoa, saakin kulttuurin virallisen Hyväksynnän.

[Lady Whip]

Viridianin kolumni kolahti täysin. Ajattelin: Kirotut geenit. Jälkikasvu samanlainen justiina jonka luonteessa on Dominoivuutta vaikka muille jakaa ja pehmeämpi tapa ottaa ihmiset vastaan on elämänikäinen prosessi.
Kun tietää mitä itse on joutunut käymään läpi, elämänkoulu tältä osin ei tule olemaan helppo.

Miehenä tämä olisikin luonnollista ja hyväksyttävää. Naisilta yleensä odotetaan tai halutaan pehmeyttä sekä luonteessa että muodoissa. Miettinyt usein meneekö miesten miehisyys kun saa puolisokseen naisen joka on käskevä dominoiva.
Valtataistelu ei ole mukavaa minkäänlaisissa ihmissuhteissa.

[Mr.Inathu]

Vaikka olenkin mies, löysin Viridianin tekstistä hyvin paljon itseäni ja omaa elämääni... Ja saman ajatuksen kuin LW noista geeneistä

Itselleni nimenomaan seksuaalinen Dominanssi on ollut merkittävä osa identiteetiäni jo alle kouluikäisestä, siis ajasta jolloin en vielä edes tiennyt mitä seksi tai seksuaalisuus on. Se on määrittänyt merkittävästi tekemisiäni läpi koko elämäni ja ollut mukana rajaamassa sen tärkeimpiä käänteitä, tiedostettuna ja tiedostamatta.

Minulle työnnetään vaikka puoliväkisin vastuuta elämässäni joka paikassa, mutta en ole perinteinen alfauros mallia Lordi Greystoke. Vaan enemmänkin pitäisin roolista varjona valtaistuimen takana. En kaipaa näkyviä vallan ilmentymiä tai palvontaa, mutta haluan hallinnoida ympäristöäni ja sen tapahtumia suuremmassa kuvassa, rakentaa kuvioita ja ohjata prosesseja... Ja ihmisiä, seksuaalisesti...

Ja silti, vaikka olen mies, ei tämä ole ollut elämässä helppo tie. Muistan kuin eilisen sen päivän, kun lukiossa vanhempi tyttö sai minut hyväksymään sen, että "kiellettyjen asioiden", kuten tyttöjen satuttaminen, tekeminen onkin aivan sallittua ja jopa hyväksyttyä oikeanlaisten ihmisten kanssa. Siitä se kaikki lähti rullamaan valtavalla vauhdilla, mutta silti nyt 23 vuotta myöhemmin, olen yhä kaapissa.

Hyvät ystävät tietävät kyllä, mutta eivät oikeasti halua tietää mitään. Harrastuksiinkaan näitä asioita ei oikein voi liittää, kun leipä tulee liituraitatasolta (kaikista stereotypioista huolimatta). Eikä Faceenkaan oikein viitsi kertoa, mitä sitä viime viikonloppuna tulikaan tehtyä...

Haaremin, eli useiden pitkäaikaisten D/s-suhteiden rinnakkainen pitäminen, on sekin kohtalaisen vaikeaa, koska stereotypioista huolimatta, sellainen ei ole "sallittua" miehillekään. Saati sitten toisten vaimojen alistaminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö, vaikka ihan aviopuolisoiden luvallakin. Ulkona lintujen kanssa liikkuessa, pitää aina esitellä rakkaansa "kavereina" tms, koska eihän nyt naimisissa olevalla miehellä voi olla nuoria rakastajattaria, tai jos kumminskin niin pitäähän se nyt sen verran olla häpyä, ettei näyttele niitä julkisesti... Joojoo...

Itselleni S&M, ei ole ollut mikään merkittävä juttu sitten parikymppisen, eikä minua haittaa joustaa yksittäisissä asioissa tai nöyrtyä jonkun oleellisenkaan asian suhteen, jos koen saavuttavani sillä suurempia hyötyjä tai ajavani etuani laajemmassa kuviossa. Tälläiseen vallankäyttöön ei positiivisesti suhtaudu kukaan, sellainen katsotaan ihmisten manipuloinniksi vaikka se tehtäisiin tiiviissä yhteisymmärryksessä, aktiivisella vuorovaikutuksella ja täydellä luottamuksella. Ei sellainen ole sallitua miehille sen kummemmin kuin naisillekaan. Erityisesti, jos niihin vielä liittyy seksuaalinen vire, niin konsensuaalista kuin se onkin, ei se näyttäydy ulkopuolisille hyväksyttävässä muodossa.

Se, että järjestän lintuni kouluun ja ohjaan elämänhallinnassa, saaden pyytämättä vastapainona täyden huomion tai jos annan seksittömässä avioliitossa riutuvalle rouvalle mahdollisuuden purkaa säännöllisesti paineitaan kanssani, tuntuu olevan mahdotonta hyväksyä. Jopa monille kinkyille.

Samoin täysin mahdoton tuntuu olevan ajatus, jossa seksuaaliseen alistamiseen liittyy rahaa tai taloudellisia näkökulmia. Ammattimaisten sessioidenkin tarjoaminen rahasta katsotaan skenessäkin heti ihmistä leimaavana, vaikka kysymys ei olisikaan taloudellisen edun tavoittelusta, vaan vain yhdestä vallan ilmentymästä. On vielä jollain tasolla hyväksyttävää, että vanhempi alistuva mies maksaa nuorella kauniille Dominalle, mutta entä jos vanha hyvin tienaava mies ottaisi vastaan rahaa tai lahjoja nuorelta heikosti tienaavalta naiselta tai maksattaisi ravintolalaskut tytöllä? Ei sellaisesta voisi ääneen puhua täälläkään. Ei vaikka se olisi osa henkilön omaa fetissiä, silti mies tekisi jotain mitä ei voida hyväksyä...

Erityisen vaikeaa tuntuu olevan hyväksyä sitä, että joku voi haluta asioita, jotka mielletään elokuvien pahisten piirteiksi ja seksuaalisessa kontekstissä... Ei ole merkitystä sillä, että kysymys on fetissistä ei todellisesta vallasta. Ero vallan ja ja vallan fetissin välillä kun tuntuu olevan käsittämättömän vaikeaa ymmärtää jopa suurelle osalle kinkyistä. Eikä tilannetta yhtään helpota se, että osalle on jopa tarkoituksenmukaista sotkea ne keskenään, ajaakseen omia tavoitteitaan.

Juu, ei ole helppoa Dominoivilla... Mutta toisaalta, meillä on kyllä jotain mistä kertoa kiikkustuolissa... Josko sitä sitten silloin olisi jo hyväksyttävää puhua ääneen näistäkin asioista... Ja onhan tässä sentään pidetty välissä aika pirun hauskaakin

-Mr.Inathu

PS. Olen aika ajoin melko varma siitä, että kinkyys välittyy geeneettisen muistin kautta...

[Riverlady]

Paljon hyviä pointteja kaikilla, mutta kiire estää pyörittelemästä muiden sanomisia niin tarkkaan kuin tahdon.

Tyydyn toteamaan ettei ole ensimmäinen kerta, kun huokailen miksi englannin kieli osaa erotella kinkyelämän joitain kulmia paljon elegantimmin kuin suomi. "Domineering vs. Dominant" = "Hyökkäävä, päällekäyvä vs. Dominoiva". Luonteenpiirteiden näennäinen mutta monia erehdyttävä yhdensuuntaisuus tulee ilmi englanninkielisten sanojen kirjoitus- ja ääntämisasussa. Kuitenkin tulee myös ilmi, että puhutaan eri asioista.

Lapsi on yleensä suoraviivainen. Ei esim. mulle olis ikinä tullut pikkutyttönä mieleen manipuloida ketään omanikäistä sanomalla että minulla on jano, vaan olisin ollut että "nyt nää kaikki menis yhessä hakee jääkaapista mehuu". Esteen ilmaantuessa auktoriteettivastaiset toimet käyttöön. Myöhemmin aikuisena kuuluu osata hillitä impulssejaan eikä heittää aggressioitaan muiden silmille, paitsi silloin kun muunlaisesta järjestelystä on sovittu Kyllä uskon että asia koskee jonkin verran myös miehiä, mutta eri tavalla ("kamala akka" vs. "naistenhakkaaja").

Itse ainakin tiedän täsmälleen, tahdonko olla Domineering, kuten vanhempi sukulaiseni johon ilkeämmät luonteenpiirteeni mahdollisesti perustuvat
vai tahdonko olla tyyni, rauhallinen ja Dominant.

[Tuli]

Mr. Inathun kommentti kolahti. Itse muistan koulunaloitusiässä kertoneeni naapurin pojalle tarinoita siitä, kuinka pihan tytöt menee yöllä alasti tanssimaan mun pillin mukaan läheiseen metsään. Koko nuoren elämäni ymmärsin, että tällainen halu on jotenkin väärin - ehkäpä sillä on jotain tekemistä sen kanssa, että kasvoi 80-luvun seksuaalisen ahdasmielisyyden ja "miehet on kaikki pahoja sikoja ja seksin haluaminen on paha asia" feminismiaallon kanssa. Nuoremmilla (ja vanhemmilla) sukupolvilla on sitten omat haasteensa.

Mutta niin, itse elelin yli kolmekymppiseksi täysin kaapissa omien taipumusteni kanssa, kun en kyennyt kuvittelemaan että maailmassa olisi joku, joka tällaista ihan oikeasti haluaa - tai että siinä ei ole mitään väärää, että haluaa alistaa toista. Ja kyllä saa kaveripiirissä välillä todella jänniä katseita, jos bileissä nätisti pyydän vaimoa tuomaan mulle lasillisen juotavaa. Se on hätkähdyttävän epäkorrektia nykymaailmassa. Toki tässä suhtautumisessa on omat sukupuolittuneet muotonsa, mutta aika paljon löytyy myös samankaltaisuuksia.

[Riverlady]

Mutta niin, itse elelin yli kolmekymppiseksi täysin kaapissa omien taipumusteni kanssa, kun en kyennyt kuvittelemaan että maailmassa olisi joku, joka tällaista ihan oikeasti haluaa - tai että siinä ei ole mitään väärää, että haluaa alistaa toista. Ja kyllä saa kaveripiirissä välillä todella jänniä katseita, jos bileissä nätisti pyydän vaimoa tuomaan mulle lasillisen juotavaa.

Sitten on minunkaltaisiani yksinkertaisia, vai lienenkö ainut joka olin vuosikaudet kaapissa omalta itseltäni kaikki se yhteisten päätösten teko myös miehen puolesta, kaikki ne sadat ellei tuhannet voileivät jotka käskin mulle tekemään...

[Viridian]

Otan osaa vaikeista kokemuksista ja toivon, että vielä löydät tavan, jolla ilmaista luontevasti omaa itseäsi. Kuulostat siltä, ettei sinulle dominoivuus ole pelkästään seksuaalista vaan osa sinua ja sitä miten olet ja kommunikoit ihmisten kanssa. Ei siis kannata piilottaa vakan alle, vaan rohkeasti etsiä tapoja, joilla tuota voi ilmentää ilman päänsisäistä konfliktia.

Sivuhuomiona: aika monessa porukassa tuollainen tilanne, jossa mies palvelee naista muuttuukin täysin hyväksytyksi, jos nainen kehuu miestä oikein ritarilliseksi herrasmieheksi tai jotenkin vastaavalla tavalla. Se, mikä olisi saattanut olla jotenkin outoa, saakin kulttuurin virallisen Hyväksynnän.

Kiitos myötätunnosta, vaikka pitääkin näin suomalaisittain vesittää kiitosta kertomalla, että en minä ajattele, että kokemukseni olisivat erityisen vaikeita verrattuna siihen, että lähes jokainen joutuu elämässään eri tavoin sopeutumaan ja keksimään omat selviytymiskeinonsa. Monilla on paljon hankalampiakin taipumuksia kaapitettavina. Ja aika lailla ei-julkista se vaniljaseksikin suomalaisilla on .

Mutta kommenttina ajatukseesi siitä, miten palveleminen saa yhteisöltä hyväksyvän hymyn eikä huolestunutta kurtistelua: Kyllä, näinhän sitä kannattaa yrittää. Yhtälössä on kuitenkin myös se palveleva osapuoli, joka ei välttämättä "tajua omaa parastaan", tai halua vesittää palvelushaluisuuttaan, luontaista alistumistaan ja iloa siitä sillä, että naamioisi sitä aivan kokonaan. Osa toki tajuaa jutun juonen mainiosti. Ja onneksi, kun ikää tulee, itsekin osaa ehkä suhtautua rennommin siihen, mitä muut ehkä hiljaa mielessään ajattelevat tai muualla juoruilevat.

Sellainen jännä juttu vielä, tämä on minulle sitten vain mutua, korjatkaa jos olen väärässä: Jos nainen, jossa on dominanssia, on muuten suunnilleen sellainen, että edes joku mies vielä ajattelee ohi mennessään, että saattaisi pannakin, miehet ( ja naiset ) ymmärtävät toistensa tekeminä paremmin muutkin tyhmyydet. Ikäänkuin sillä ajatuksella, että "onhan se ihan normaalia tuon Pekan singahdella kahvia kaatamaan, se haluaa Maijan pöksyihin", tms. Mitä luulette?

Vir

[submit]

Itse en miellä sitä seksuaaliseksi dominanssiksi, jos saan miehen tekemään palveluksia itselleni.


Lapsena(kin), noin 4-8 vuotiaana, olin kuulemma kova päällepäsmäri - silloiset kaverini Jaakko ja Jouko, kertoivat myöhemmin, että mun pillin mukaan mentiin. Ehkä mulla vain oli paras mielikuvitus


Jospa mun sisällä on ulospääsyä punkeva Domina 

[Guide-Master]

Niin taita naiset markkinaarvo vain kääntyä 35v  vanhana, jolloin kysyntä alkaa laskemaan, jolloin subi  naikkoset joutuvat katsomaan vierestä kun dominoivat miehet valitsevat nuorempia. Eli jos haluaa jotain harrasta niin joutuu niitä jalostaa mitä on oppinut dominoivista miehiltä, mutta johtuen kumminkin olemaan palvelijan rooliss, sillä joutuu mielisteleminen subi miesten tarpeita, sillä ei halua olla näille ilkeä.

[Riverlady]

Jos nainen, jossa on dominanssia, on muuten suunnilleen sellainen, että edes joku mies vielä ajattelee ohi mennessään, että saattaisi pannakin, miehet ( ja naiset ) ymmärtävät toistensa tekeminä paremmin muutkin tyhmyydet. Ikäänkuin sillä ajatuksella, että "onhan se ihan normaalia tuon Pekan singahdella kahvia kaatamaan, se haluaa Maijan pöksyihin", tms. Mitä luulette?

Mikä ettei jotkut noinkin voisi ajatella. Kyllä ajatuksia maailmaan mahtuu. Nykyisin tunne joka tuollaisesta ajatuksesta seuraisi, saattaisi tosin usein olla ärsytys. Sen verran on viime aikoina ollut juttua passivis-aggressiivisista "kunnon miehistä" eli "nice guy"sta, jotka tekeytyvät naisten kavereiksi saadakseen seksiä. Sitten kun nainen tahtoo olla kaveri eikä antaa seksiä, "nice guy"sta tulee Laasasen opetuslapsi, joka puhkuu naisvihaa ja käy netissä loputtomia ATM / YTM -tasokeskusteluita itsesäälin vallassa.

Ole siinä palvelushaluinen subimies sitten, kun niin harva ymmärtää.

[Guide-Master]

Tai sitten mies pitä naista ystävänä, josta nainen olisi kiinnostunut.  Niin, nainen tästä traumat,  alkaen pitämään kaikkia miehiä sekoita,  jolloin on feminismin perus ajatuksen juurilla.

[-katy-]

Tai sitten mies pitä naista ystävänä, josta nainen olisi kiinnostunut.  Niin, nainen tästä traumat,  alkaen pitämään kaikkia miehiä sekoita,  jolloin on feminismin perus ajatuksen juurilla.

Enpä olekaan tullut ajatelleeksi,että ystävyys eri tai samaa sukupuolta olevien kesken aiheuttaa traumoja-tai siis onko se mitään tervettä ystävyyttä,jos siitä menee rikki.

Onko ystävyyssuhde jotenkin vähempiarvoisempi kuin vaikka seksi ns.randomin häiskän kanssa- itse ajattelen hieman toisin.

Mielestäni ystävyys estää tekemästä hätiköityjä tempauksia,joita sitten katuisi jälkeenpäin.

Kun tutustuu ihmiseen kunnolla,eikä mennä heti sinne "pöksyihin", saa paremmin selville kumppanukset,että mihin siitä suhteesta on-että jos ei sitten olekaan mitään yhteistä paitsi ne pöksyt,se ei siis kanna seuraavalle etapille tällä elämän matkalla.

Onko niin,että Kinky arvostaa sittenkin fyysistä puolta enemmän kuin henkistä? Tarkoitan,sitä,että heti olisi mentävä iholle,vaikka sitten pian kokisi tilanteen jopa vastemielisenä- jos ei seksuaaliset kemiat kohtaakaan vähimmässäkään määrin,mutta piti vaan päästä iholle..

[Guide-Master]

Olen saama mieltä tutustumisesta, sillä siinä ehti kumpikin miettimään kiinnostaako vai ei, joka voi jatkua ihan hyvissä merkeissä.