Parisuhde D/D, s/s

[Lucrezia]

Näkisin kahden saman suuntauksen henkilön suhteen hyvinkin toimivana ainakin silloin, jos on lupa toteuttaa omaa alistavaa tai alistuvaa puolta muiden kanssa. Eli eletään ns. normaalia arkea yhdessä, mutta käydään muualla kurittamassa tai saamassa kuritusta. Keskinäiseen suhteeseen saa kuitenkin mukavasti maustetta omasta suuntauksesta.

Suhde kuin suhde, ainahan sen onnistuminen on niistä persoonista kiinni, elämään kun kuitenkin kuuluu niin paljon muutakin. Kahden dominoivan seksi on ainakin oman kokemukseni mukaan upeaa, kun ei tarvitse yrittää hillitä itseään ja kyllä riittävästi switch-henkinenkin voi olla kovasti mieleen.

Tuossa taannoin tulikin juttua seuralaisen kanssa siitä, miksi tämän yhden elämän aikana pitäisi tyytyä vain yhteen ihmiseen. Suurin harha koko pariutumismarkkinoilla on se, että haetaan sitä yhtä ja ainoaa joka täyttää kaikki toiveet. Sellaista ei ole vaan eri ihmisiltä saa erilaisia asioita. Samoin eri ihmisille antaa itse erilaisia asioita. Tuo onkin monille se suurin ongelma: hyväksyä se, ettei itsekään riitä täyttämään kaikkia toisen tarpeita.

Joidenkin mielestä on parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa. Aivan varmasti onkin noin, mutta on myös se vaihtoehto että voi olla useammassa suhteessa eikä yksin. Enkä tarkoita sitä, että kaikkien pitää paneskella ympäriinsä vaan sitä, että elämää rikastuttavat myös suhteet, joissa ei ole seksiä ja jotka eivät ole ns. parisuhteita - kuten subpks tuossa ylempänä totesi 

[submit]

Menee kyllä ohi otsikon mutta eivätkö s/s ja D/D voi olla hyviä ystäviä jos kerran seksuaalisuus ei osu yhteen? Pakkoko kaikkeen on aina ympättävä parisuhdetta ja seksiä? Joskus tuntuu ettei ystävyyden arvoa oikein tunnusteta, vaikka itsellä ainakin on eliniän kestäneitä hyviä ystävyyssuhteita jota merkitsevät todella paljon. Pari/seksisuhteet tulevat ja menevät  mutta ystävyys on ollut pysyvää....miksi väkisin vääntää sitä väärään muottiin ja pilata kaikki?

Mutta jos puhutaan rakkaudesta ja rakkaudesta parisuhteessa. Harva pystyy tietoisesti muuttamaan järkisyihin vedoten rakkausuhdetta ystävyyssuhteeksi. Joskus toki käydä niinkin, että suhde hiipuu luonnollisesta ja muuttuu kaveri- tai ystävyysuhteeksi.

[subpks]

[Mutta jos puhutaan rakkaudesta ja rakkaudesta parisuhteessa. Harva pystyy tietoisesti muuttamaan järkisyihin vedoten rakkausuhdetta ystävyyssuhteeksi. Joskus toki käydä niinkin, että suhde hiipuu luonnollisesta ja muuttuu kaveri- tai ystävyysuhteeksi.

Sitten päästään jo siihen mitä kukakin rakkaudella kokee...itselle miehen ja naisen välinen rakkaus ( hetero kun olen) on aina ollut melko seksuaalista, ystävien välinen rakkaus on erilaista. En edes rakastuisi mieheen miehenä jos en kokisi halua häntä kohtaan, liekkö sitten pinnalinen ajatukseni?

[dragonist]

Voisin sanoa että kohdallani Sub/Sub suhde muutti minua aikoinaan niin että nykyään olen switch ja nautin myös master puolen löytämisestä.
Eli ainakaan sub/sub parisuhdetta en näe ongelmaksi. Enkä usko että jos kumpikin olisi dominoiva niin olisiko siinäkään sen kummallisempaa.
Ainut että tällainen suhde vaatii toiselta tai mielellään kummaltakin kyvyn rikkoa rajoja ja kokeilla jotain uutta. Itse en karttanut ajatusta olla
dominoivana toiselle ja aluksi se tuntui hieman epäluontevalta, mutta kun muutaman kerrna oli sitä puolta toteuttanut niin huomasinkin että "hei
täähän toimii". Tietty lähtöaseltelmat on yleensä semmoiset että pitää melkein tehdä toiselle käsikirjoitus siitä miten haluaa toisen olevan dominoiva
ja mitä haluaa mm. sessiolta, mutta kun rooliin pääsee sisään niin ei se enää vaikea ole viedä eteenpäin. Tämä tietysti vaatii myös ihmiseltä muuntautumis
kykyä.

[Dominaattori]

Empiiristen tutkimusten perusteella olen sitä mieltä että parisuhteen kannalta D/S asetelma on jopa tärkeämpi kuin seksuaalisen onnistumisen kannalta. Kuten KalvinK sanoi niin seksi on se liima (tai omien määritysteni mukaan yksi kolmesta peruspilarista arjen ja vapaa-ajan lisäksi) ja Dlawia kompaten kompastuskivä löytyy paljon muitakin matkan varrelta.

Vahvasti karrikoiden ja cityn deittipalstaa plagioiden: kun joku hakee elämänkumppania sen perusteella että kundi kantaa univormua piittaamaatta siitä millainen kusipää koppalakin alla luuraa niin ei voi sanoa kuin että "sitä saa mitä tilaa". Ja kuitenkin näitäkin suhteita on historiankirjoitukset pullollaan ilman minkäänlaista SM-seksiksi/sessioiksi/molemminpuoliseksi nautinnoksi luokiteltavaa toimintaa - ehkä se nautinto on sitten siellä mielikuvatasolla...

[telle]

Tiedän ainakin yhden D/D-pariskunnan, joka on onnellisesti naimisissa keskenään. Luulisin onnen salaisuuden perustuvan jonkunmoiseen taipumukseen polyamoriaan, kun molemmat toteuttavat kinkypuoltaan muiden kanssa...

[perapervo]

Käsittääkseni polyarmoria on hieman eri juttu.. Lähinnä tätä pohtinut olen itsekseni että toimiiko moinen suhde sekoittamatta siihen muita osapuolia

[telle]

Käsittääkseni polyarmoria on hieman eri juttu.. Lähinnä tätä pohtinut olen itsekseni että toimiiko moinen suhde sekoittamatta siihen muita osapuolia

Ja avainsanat olivat: JONKUNMOINEN TAIPUMUS Mulla nyt on niin vanhanaikaiset ja lapselliset käsitykset siitä, että seksin harrastamiseen tarvitaan tunteita...Eli se, että pystyy elämään rakastavassa suhteessa yhden kanssa, kun molemmat sitten jakavat kinkypuolensa muiden kanssa...Se vaatii kyllä luonnetta tai jotain...

[TragedyForYou]

Ja avainsanat olivat: JONKUNMOINEN TAIPUMUS Mulla nyt on niin vanhanaikaiset ja lapselliset käsitykset siitä, että seksin harrastamiseen tarvitaan tunteita...Eli se, että pystyy elämään rakastavassa suhteessa yhden kanssa, kun molemmat sitten jakavat kinkypuolensa muiden kanssa...Se vaatii kyllä luonnetta tai jotain...

Mä en pidä itseäni polyamorisena vaikka mulla on leikkikumppaneita ollut , aviomieheni on mulle se Suuri Rakkaus, leikkikumppaneiden kanssa ollaan ystäväpohjalta vaikka sessiot onkin seksuaalisia. Mun näkökulmasta sessiointiin ei tarvita rakkautta, ystävyys ja toveruus ja tykkääminen riittää. Tunteita toki nekin

[Trix]

Pienellä otannalla suoritettu empiirinen kokeeni osoittaa että vaniljamiehestä on helpompi saada D-henkinen kuin s-henkinen. Ainakin omien kokemusten mukaan.

Oman otantani (yksi mies!!) mukaan vaniljamiehestä oli helpompi saada s-henkinen. Varmasti asiaan vaikutti se, että molemmat olimme melko vihreitä bdsm:n saralla ja itse tuolloin kiihotuin enemmän dommen roolista, vaikka olinkin aina ehkä hieman enemmän haaveillut alistuvani. Ottaessani dommen roolin tuolloin miljoona vuotta sitten, en edes ikinä ajatellut switchaavani millään tavalla ikinä tai koskaan - ja tässä sitä ollaan 

Isoimmat hankaluutemme olemmekin kokeneet suhteessamme niin seksin saralla kuin muutenkin, kun kummallakin oli päällä D-henki. Ei auttanut polyisyys, sillä keskinäinen kemia kuitenkin vaatii oman osansa. Onneksi vanilja toimi, ja aika auttoi.

[xantra1986]

Parisuhteeseen tarvitsen ehdottomasti sub henkisen miehen. Muuten elämästä tulee turhan myrskyisää ja yhteiselo jäänee lyhyeksi.

Eipä ole ihme että olen yksin 

[Raippa]

Käsittääkseni polyarmoria on hieman eri juttu.. Lähinnä tätä pohtinut olen itsekseni että toimiiko moinen suhde sekoittamatta siihen muita osapuolia

Ja avainsanat olivat: JONKUNMOINEN TAIPUMUS Mulla nyt on niin vanhanaikaiset ja lapselliset käsitykset siitä, että seksin harrastamiseen tarvitaan tunteita...Eli se, että pystyy elämään rakastavassa suhteessa yhden kanssa, kun molemmat sitten jakavat kinkypuolensa muiden kanssa...Se vaatii kyllä luonnetta tai jotain...

Taitaa vissiin muutama muukin tuntea kyseisenlaisen pariskunnan tai ainakin minä tiedän sen naispuolisen henkilön. Mutta... Ei se nyt niin vanhanaikainen käsitys ole, että seksin harrastamiseen tarvittaan tunnetta. Se taitaa olla kumminkin se voima joka siihen ajaa ja mahdollistaa kaiken sen mikä on mahdollista. Tunnetta voi myös tappaa. Ja silloin kun on kyse siitä että, kaksi dominaa eivät pysty ymmärtämään toistensa fetissejä alkaa homma hiipumaan. Toisaalta ei ole kovinkaan erikoista se että dominointiin taipuvainen mies olisi myös sopivan doimoivan naisen edessä taipuvainen alistumiseen olemata silti swits... ta ivaikka ei olisikaan taipuvainen alistumiseen niin ainakin miellyttämiseen jolloin ei ole mitään estettä sille etteikö mies voisi olla naisen tahdon muksisesti esim. siveyslukolla lukittuna... tai jopa molemmat, jolloin mielihalut ovat molemminpuolisia ja molempien toteutettavissa ilamn että se olisi erityisen kiihottavaa lukituksen kohteena olevalle. Ja ihan sataprosenttiseti ei kukaan voi sanoa etteikö toisessa puolisoista ole semmoisia piirteitä ettei se kiihottaisi toista. Vaikkapa kun pukeudutaan fetisistisesti tai harjoitetaan bondagea.

[quipu]

Menee kyllä ohi otsikon mutta eivätkö s/s ja D/D voi olla hyviä ystäviä jos kerran seksuaalisuus ei osu yhteen? Pakkoko kaikkeen on aina ympättävä parisuhdetta ja seksiä? Joskus tuntuu ettei ystävyyden arvoa oikein tunnusteta, vaikka itsellä ainakin on eliniän kestäneitä hyviä ystävyyssuhteita jota merkitsevät todella paljon. Pari/seksisuhteet tulevat ja menevät  mutta ystävyys on ollut pysyvää....miksi väkisin vääntää sitä väärään muottiin ja pilata kaikki?

Niin ja onkokaan nämä "muotit" ihan niin todellisia, kiveenhakattuja ja yhtä kaikki tieteellisesti tutkittuja ynnä todistettuja. Itseäni ainakin vaivaa melko paljon,että pitäisi esittäytyä jonain subina tai masterina jollekin porukalle. Täysi mahdottomuus.

Mikä suhde toimii ilman ystävyys momenttia,sitäkään en ymmärrä, mutta pyrin tapani mukaan ymmärtämään.
Toki panetus voidaan poistaa ihan mekaanisesti,vaikka dildon avulla,mutta esineistä puhuttaessa puhutaan ja ajatellaan eri tavalla kuin elävistä ihmisistä.
No joo,sitten päästäänkin esineellistämiseen ja siihen kuinka parantava vaikutus sillä onkaan? Ollaanko tästä ihan varmoja ja missä varmuus on todettu. Vai uskotaanko vaan sokeasti, kun joku niin vain toteaa kahvipöytäkeskustelussa

[allegoria]

Toki s/s voi olla pari mutta sitten menisi ehkä "normisuhteen" puolelle jos ei ole vastaavuutta toteuttaa juttuja. Jos taipumukset ovat vahvoja ja melko joustamattomia tai kompensoimattomissa on vaarana/mahdollisuutena alkaa hakea niitä suhteen ulkopuolelta (vaara/mahdollisuus vaihtoehdot riippunevat näkökannasta tapauskohtaisesti..).
Monethan varmastikkin elävät suhteissa toteuttamatta kaikkia halujaan, ja osa lienee ainakin kohtuullisen tyytyväinen kokonaisuuden kannalta. D/D suhdekkin voisi kuvitella olevan hankala jos molemmat ovat sitä kovin.