Nahalla ja muovipintaisilla kankailla olen lopettanut tikin niin, että peruutan sentin tai kaksi ja sitten jättää reilut pätkät lankaa, vedän alalangalla ylälangan tekemän silmukan näkyviin kankaan nurjalle puolelle ja ratkojan kärjellä poimin ylälangan myös nurjalle puolelle. Sitten vaan muutama solmu lankoihin. Jos epäilee, että langat saattavat aueta solmusta niin tippa pikaliimaa solmuun. Liimaus ainakin silloin jos kyseessä esim. nahalle ommeltu sauma mihin ei tuota parin sentin pakitusta halua tehdä. Paikallaan tikkaus varmaan toimii, mutta sitä ei siististi pureta ja yhtään liikaa pistellessä kone tekee söheröä ja sitä on vaikea siistiä.
Jos koneessa ei ole yläsyöttöä niin moniin koneisiin saa lisävarusteena yläsyöttäjän joka toimii vinyylin yms. kanssa aivan kuin ompelisi kangasta, rullajalka toimii myös hyvin. Nahkaneula on kolmikulmion muotoinen terävästi leikkaava terä, jota jotkut ompelijat karttavat koska tekee repeämälle hyvän alun toisin kuin pyöreä neula. Itse käytän nahalle 100 koon pyöreää neulaa, mutta siinä on pidempi neulansilmä jolloin lanka ei takerru reiän reunoihin niin pahasti ja paksumpikin lanka kulkee nätisti. Vaikea selittää, mutta voin palata asiaan jos jäi epäselväksi. Käytän mieluiten Schmetz:in neuloja jotka eivät taivu vaan katkeavat jos lanka hirttää kiinni tms. Vääntynyt neula taas hakkaa väärään paikkaan ja voi vaikka rikkoa jotain. Suosittelen luupin hankkimista, sillä on nopea katsoa mitä neulassa lukee ja onko kärki tylsynyt, neulatkin kuluvat vaikka näyttävät ehjältä.