Hei mutsi ja faija

[Kolumnisti]

Hei mutsi ja faija

Mä en oo enää mikään kakara vaikka oonkin vasta 15-vuotias. Mulla on jo naisen kroppa ja ajatukset vaikka välillä tuntuukin, et olis kivaa vielä olla sellanen pieni ja joka vois käpertyä mutsin syliin ja kuunnella kun se kertoo sen jo tuhanteen kertaan mulle kertomansa iltasadun.  Mä voisin laittaa silmät kiinni ja olla se prinsessa ja matkustaa metsäneläinten rakentamalla kultaisella vaunulla tuulen kuljettamana.  Sitten mä menisin sinne kilttien velhojen ja muiden prinsessojen kakkukutsuille lumiukon rakentamaan lumen ja jään palatsiin. Mutta kun mä oon jo 15-vuotias enkä mä enää usko satuihin. Faijankin kanssa olis kivaa tehdä niitä juttuja, ku silloin tehtiin kun mä olin se pieni, isin tyttö. Se laitto mut talvella pulkkaan sen lampaankarvan päälle ja sitten mentiin pulkkamäkeen ja se oli hemmetin kivaa. Naurettiin yhdessä, faija ja mä ja mentiin sitten iltapäivällä punaposkisina kotiin ja jossa mutsi laitto meille kaakaota ja oli se usein leiponut pullaakin. Fillaroimaankin faija opetti mut. Laitettiin ne apupyörät sinne taakse, tiedättekse ne pienet sellaiset. Oli sitten ihan huikeaa, kun osaskin ite ajaa eikä tarttenut mutsia tai faijaa pitämään siitä fillarista kiinni. Silloin mä tunsin itteni isoksi tytöksi ja mä olin tosi ylpeä ittestäni. Ne oli kivoja aikoja.

Nyt mä oon tän ikäinen, en enää lapsi mut en kai vielä nainenkaan. Mä elän jonkinlaisessa välimuodossa ja oon matkalla johonkin. Kai mä mutsia kattelen ja mietin, että tollanenko musta sitten isona tulee. Välillä mä aattelen, että ei helvetissä vaan toisaalta, kyllä se ihan hyvältä naiselta vaikuttaa, et ei kai se paha olis, jos mä sellanen sitten joskus oon. En mä aina mun vanhemmista tykkää. Ei kai kukaan mun ikäinen tykkää, kuuluu vissiin tähän ikään ja kapinaan ja siihen, että jotenkin irtautuu niistä, sillai terveesti. Napanuoraa katki ja kohti omaa elämää, kai se on jotain semmosta.

Yksi asia mua kuitenkin vituttaa ja rankasti ja se on se, kun ne ei vaan tajua sitä, että mä tajuun niillä olevan seksielämää. Ei mua niitten seksit sinänsä vois vähempää kiinnostaa, vähän se nolottaakin vaan kun ne pitää mua tyhmänä ja ymmärtämättömänä. Ne vissiin luulee, että mä uskon lujasti siihen, että se haikara toi mut ja kaikki muutkin pihamaan skidit just oikeisiin osoitteisiin tai että mä synnyin jotenkin ihan ittekseni jostakin tyhjästä. Et ensin ne oli kahestaan ja sitten äkkiä siinä olinkin lisäksi vielä mä, pieni ja punainen ja parkuva nyytti. Että oli haikaroilla reilusti liikennettä tänkin lähiön kulmilla tai ihmesyntymisiä tapahtui aina uudelleen ja uudelleen.

Totta hitossa ne on panneet ja sekstailleet ja pussanneet ja kaikkea sitä. Tekeehän ne sitä vieläkin ja jostain oon lukenut, että läheisyys ja seksi on parisuhteessa tärkeää. Ei muakaan olisi, jos ne ei olisi panneet. Mut se mua sitten mietityttää, et miksi ne pitää niin salassa sen, ku ne tykkää kovemmasta seksistä. Kai sillä joku nimikin on. No, sitä beedeeäsämmää. Netistä oon lukenut. Sitähän ne. Totta hitossa mä oon penkonut niiden kaapit ja löytänyt vaikka mitä. Siellä on tekomunaa ja käsirautoja ja piiskoja ja kaasunaamareita ja neuloja ja köysiä ja jotakin .... emmä tiedä, että mikä niiden nimi on. En mä kaikkien niitten juttujen käyttöä edes osaa ajatella, mutta mielenkiintostahan se on. Mä oon murkku ja mä oon utelias. Mulle noi jutut ei oo mikään ongelma, mutta mutsi ja faija vaikenee asiasta. Jotakin vain mutisevat, jos koetan kysyä ja mutsi lähtee keittiöön duunaamaan jotakin ja faija uppoutuu Hesariinsa. Mä on hei syntynyt vuonna 2002 ja netissä on tullu vietettyä aikaa liiankin paljon. Mitään sellasta ei mun kotona voi tapahtua, mitä mä en oo jo vuosia sitten netistä löytänyt. Mä löydän netistä kaiken, onhan siellä pornoa ja pornokauppoja ja keskustelua asioista ja asioiden vierestä. Koulussakin seksistä ja sellasesta on jo puhuttu. Mä oon joskus nähnyt, ku mutsilla on perseessä vissiin jotain piiskan jälkiä. Se oli sillon, ku yksi perjantaisaunavuoro jäi mutsilla väliin, se mutisi jotain, että sillä on menkat eikä se nyt viitti saunoa vaan kai faija oli sitä piiskanut. Ei ne jäljet ollut sitten viikonkaan jälkeen kokonaan pois ja mä näin ne, vaika mutsi hiukan koettikin kulkea pitkin saunan pesuhuoneen seinäkaakeleita pitkin, perse kiinni seinässä. Se on hyvä, et mä tiedän, mitä ne puuhaa, koska muuten mä voisin luulla, et faija hakkaa mutsia ja sit mä kyllä hirttäisin faijan munistaan kattoon. Mä tiedän, et faija piiskaa mutsia, koska ne molemmat tykkää siitä eikä ne rakasta toisiaan yhtään vähempää.

Ei mua pelota eikä ihmetytä, jos mulle asiat kerrotaan, mut se arveluttaa, jos mut pidetään pimennossa. Mä oon oivaltava ja fiksu murkku, kyllä mä tajuun, mitä mun ympärilläni tapahtuu. Mä tosiaan löydän netistä kaikenlaista, mut mä haluaisin et sitä tietoo mä saisin mun vanhemmilta. Mä haluun mutsin pois keittiöstä ja faijan takas tähän hetkeen sen Hesarinsa takaa. Noi on kuitenkin mulle ne turvallisimmat aikuiset ja mä haluan tietää. En mä kaipaa mitään pikkutarkkaa jorinaa, et mitä ne tekee ku ne on kahestaan kotona mut jotain sellaista, et mä ymmärrän ja tiedän, et mistä on kyse. Emmä tiedä, kuinka erilaista seksiä noi harrastaa, mut ei tuossa ny vissiin oo ajatuksena sen uuden siskon tai veljen tekeminen mulle.

Mä oon murkku. Mä tiedän paljon ja on paljon, jota en tiedä ja sitten mielikuvitus värittää kaiken lopun. Kertokaa mulle, se tekee turvallisen olon ja sen, että kaikki on hyvin teidän välillä. Mä uskon ja haluun uskoa sen, että sä faija satutat mutsia rakkaudesta tossa teidän seksissä. Kumpi teistä nyt sitten sitookaan toista, niin et molemmilla on kivaa. Kaasunaamaritkin saa toisen merkityksen, et ne ei liity johonkaan pahaan, sotaan tai sellaseen. Vastatkaa mulle, jos mä kysyn. Jooko? Mä tiedän jotakin jo, koska kuten mä tossa äsken just sanoin, niin mä oon penkonut ne teidän kaapit ja pengon jatkossakin. Mä oon utelias ja kiinnostunut ja vissiin vähän hämmentynytkin. Teidän seksi on teidän seksiä mutta mä en  halua, että se on jotakin pelottavaa ja synkkää, sellasta, mistä pitää olla hiljaa. Olkaa ihan rauhassa siellä kaapissanne, mutta kun siellä tulee ihan hiton ahdasta, jos mäkin tungen itteni sinne. Eix ainakin kotona voitais olla silleen, että kenenkään ei tarttis siellä kaapissa olla. Onhan se kumminkin meidän kaikkien koti. Mahtuu sit teille lisää kaikkia kivoja juttujakin, jos me ei täytetä niitä kaappeja sanomattomila asioilla ja tekemisillä. Kiitti, mutsi ja faija!

  Pohdiskelee Normandie murkun elämää kinky-huushollissa

[Mr Birch]

Hmm. Kirje pöydällä. Lukisinko?  (Eikä Jean Paulhan turhaan käyttänyt ilmausta "päättäväinen kuin kirje".)

[PVC-essu]

Hieno kirjoitus! Tässä olen itsekin pohtinut joko varhaisteini on penkonut kaapit ja laatikot. Ja miten suhtautuu näkemäänsä. Mietin vaan kehtaako hän kysyä, vai pitääkö omana tietonaan. Pitäisikö vaan joskus jättää "vahingossa" jotain sopivaa esille, ja vastata sitten siihen hämmästyneeseen kysymykseen. Kuitenkin olisi turvallisinta kuulla asioista omilta vanhemmiltaan ensin, ennen kuin livenä niihin törmää.

[Lady Whip]

Itse taas etsinyt sopivaa väylää miten kertoa täysi-ikäiselle nuorimmalleen.
Hän ei vain halua tietää, näin kertonut joskus. Antaa sen sitten olla niin. Kerron sitten kun/jos kysyy.
Vanhemman kanssa päinvastoin. Otti uteliaan hämmästyneenä vastaan tiedon. Positiivisesti.

Lapset ovat kaikki erilaisia. Jotkut pystyvät käsittelemään tämän kaltaista tietoa. Jotkut taas eivät. Tiedossa on jotain liikaa mitä ei halua omaan elämään kun se identiteetti ihmisenä ja seksuaalisena olentona on vasta muotoutumassa.

Turvallisuus vanhempana lähtee muista lähtökohdista kuin siitä miten paljon kertoo mistäkin asiasta.

[telle]

Aikoinaan avasin asian teineille juurikin noin. Korostin henkistä puolta jne. Ihan hienosti ottivat vastaan asian jokainen, halasivat ja kiittivät kun äiti luottaa. Eipä tuosta sen kummemmin ole enää myöhemmin tarvinnut puhua. Toki silti varon edelleen jälkien kanssa 

[pikkusisko]

No aamen, Normandie..! Hieno avaus, osui ja upposi.

Minusta tämä kaikki pätee kaikenikäisiin lapsiin, ja seksiin ylipäätään. En ymmärrä aikuisia, jotka umpimielisesti hokevat vain, ettei seksi kuulu lapsille, piste ja suut suppuun. Kuvittelevatko ne oikeasti, että kaikki se seksi joka on läsnä meidän maailmassamme onnistuisi jollain tavalla livahtamaan lapsen tietoisuuden ohi? Suurin osa lapsista on uteliaita ja luonnollisesti kiinnostuneita myös seksistä, supina alkaa koulupihalla jo alaluokilla. Pitkällä tähtäimellä on melko vahingollista, jos lapsen ainoat tietolähteet silloin ovat kaverien kuulopuheet ja netin keskustelupalstat (voi herranjumala). Turvallisen, asiaan luonnollisesti suhtautuvan aikuisen kanssa keskustelu sitä mukaa kun kysymyksiä herää niin avot. Eikä niiden kysymysten heräämistä minun mielestä kannata kammota koittamalla pitää kaikkea epätoivon vimmalla piilossa. Lapset on niin tarkkasilmäisiä että jotain ne huomaa kumminkin, ja jos se silloin näyttäytyy asiana jota pitää salailla ja josta ei uskalla kysyä niin se on aika ikävä viesti.

Totta kai sitten tuo mihin Lady Whip viittasi, että todellakin lapsen oman mielenkiinnon ja vastaanottokyvyn mukaan.

[Ansku]

Oishan se kiva, jos näin menis. Taitaa kumminkin tyypillisempi kirje murkulta kuulua: "Hyyyyyi! Ällöä vanhuspornoo!"
Mutta toki on varmaan hyvä viestiä, että kahleet ja piiskat ovat toivottu juttu, eikä väkivaltaa.

[telle]

Tuota "Hyii, ällöö, vanhuspornoo"-juttua en ole ikinä ymmärtänyt. Itseasiassa keskusteltiin aiheesta juuri eilen nti 18 v:n kanssa, jonka mielestä poikaystävänsä perheessä suhtaudutaan asioihin juuri noin. Tyttären kommentti asiaan oli että tietty ne vanhuksetkin panee, eiks kaikki ja mitä sitten 

[pikkusisko]

Minä rohkenisin väittää, ettei tuota hyi-reaktiota niin helposti tule jos seksuaalisuuteen on alusta asti suhtauduttu avoimesti. Ylipäätään kaikki tyhjänpäiväinen nolostelu ja ahdistus asian tiimoilta on epätodennäköisempää, jos seksi ja seksuaalisuus ei perheessä ole mikään kaappiin sullottu virtahepo.

[D79Mies]

ÄäääääääÄääääää... Nyt ollaan kyllä epämukavuusalueella! 

Täytyy kyllä todeta, että lasten kanssa oli helpompi jutella seksiasioista, kun he olivat noin 3-5 vuotiaina.
— Mistä lapset tulevat?
— Pimpistä.
— Miten ne joutuvat pimppiin?
— Pippelin siemenestä.
Helppoa ja yksinkertaista. Kysymykset loppuivat siihen. 

Nyt sitä vaan havahtui, että on jo teinin isä, eikä asioista tule keskusteltua luonnollisella tavalla. Sitä melkein jopa toivoo, että lapsi kysyisi jotakin. 

Olen minäkin miettinyt, että mitä kaikkea on pengottu ja löydettykin. Noita kortsuja ja liukkaria en viitsi edes piilota kuin vain pois silmistä. On vain hyvää, että tietää näiden menevän muidenkin kuin valistustuntien maikoilla! 

Mutta sitten tämä BDSM... 
Toistaiseksi olen ottanut sen linjan, että kerron, kun kysytään. Omana haasteena on, että jokainen lapsikin on yksilönsä. Itse olen ollut vastaamassa enemmän nuoremman kuin teinin vastauksiin.  Kerran tuli erään arkun sisällöstä todettua, että tässä on aikuisten asioita. Jokaisen kanssa omalla tavalla siis.

Jotkut asiat tosin tuottavat sen verran päänvaivaa, että tilanne on melkein sietämätön. Yksi tällainen on ylisuurten "koulutustarvikkeiden" piilottaminen sekä naamiointi. Erityisen ylpeä olen levitystankojen naamioinnista vaatehuoneen rekeiksi. Näyttäväthän nämä niiltä, näyttäväthän?  Jotenkin olisi helpompi selittää teinille mihin minä tarvitsen metritolkulla köyttä sekä ketjua... Levitystangot ovat jotenkin jo liian intiimiä!  On eri asia kertoa lapselle BDSM:stä taikka seksistä kuin paljastaa hänelle omia mieltymyksiä.

Siispä toistaiseksi vaatehuoneeni seinän koristavat lev... eikun vaaterekit! 

https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=gallery;sa=view;id=19933
https://www.bdsmbaari.net/index.php?action=profile;area=pictures;u=12548;view=11073

[SaRu]

Mulla tilanne tuli eteen hieman nopeammin kuin luulin.
Itsehän tajusin joulukuun 2017 alussa etten ole vanilja.
Joulukuun 2017 lopussa neiti 13v aloitteesta käytiin keskustelua seksuaalisuudesta ja bdsm:stä.
Meitä onkin pari kinkyä taloudessa

Sen jälkeen on ollut helppoa. Jos kauppakassissa sattuukin olemaan vaikka panta tms teinin purkaessa sitä, ei tarvitse odottaa kysymystä "tuleeko meille koira?" vaan neiti tuumaa et "äiti, tää on vissii sulle".

Itse en olisi ihan vielä ottanut asiaa puheeksi, mutta kun teini aloitti, niin jatkoin samaa linjaa kuin tähän asti:
Asioista puhutaan lapselle suoraan, mutta ikätaso huomioiden.