Omasta mielestäni Suomi on vielä hyvinvointivaltio (pystyn vertamaan lähietäisyydeltä esim. Italiaan), mutta kehityksen suunta on huolestuttava. Mielestäni hyvinvoinniksi lasketaan neuvolat, ilmainen koulutus, terveyskeskukset/kohtuuhintainen sairaalahoito, poliisi, oikeuslaitos, sosiaaliturva, yhteiskuntarauha ja paljon muita.
En ole koskaan päässyt hoitamaan valtion taloutta, enkä edes kunnankaan, mutta jonkin verran yrityksien ja omaa taloutta on tullut hoidettua. Kaikissa niissä on sama lainalaisuus, joka käsitykseni mukaan toimii olipa talouden koko mikä tahansa. Toisinsanoen tuloja on oltava enemmän kuin menoja, jotta talous pyörii. Isoihin hankintoihin täytyy ottaa lainaa, mutta hyvänä aikana pistetään sukanvarteen. Se mihin sitä rahaa käytetään on priorisoitava. Tälle kaikelle on varmasti hirvittävän hienoja taloustermejä roppakaupalla, mutta tästähän tässä loppupelissä on kyse käärittiin se miteen hienoon terminologiaan tahansa.
Nyt ollaan taas siinä pisteessä kansantaloudessa, että sopeutetaan ja tehdään säästölistoja. Tilanteen on kuitenkin aiheuttanut jo edellinen/edelliset hallitus/halitukset ja taantunut maailmantalous. Pieni talous kääntyy ketterämmin kun huomataan, että rahat ei riitä, mutta ison talouden kääntämiseen menee vuosia ja sotketun talouden korjaamiseen yksi sukupolvi.
Säästäminen ja sopeuttaminen on siitä ikäviä asioita, että ne sattuu aina johonkin. Senpä takia se kipu pitäisi jakaa kollektiivisesti kaikille. En ymmärrä miksi me makuutamma ihmisiä työttöminä ja etenkin nuoria ihmisiä. Kyllä työtä on, mutta se ei välttämättä ole just ihan sitä mitä haluaisi tehdä tai että siinä olisi just niin hyvä liksa kuin haluaisi sen olevan. Se, että meillä on niitä virolaisia, puolalaisia ja venäläisiä voi johtua toki siitä, että heille maksetaan huonompaa liksaa, mutta tiedän oman ammattini kautta, että heitä palkataan myös siksi (etenkin virolaisia), että he ovat valmiita tekemään töitä. Ne taas joilla on niin kyllä heidän pitää sitä jakaa yhteiseen hyvään (verot).
Terveydenhoito on oma sarkansa, mutta ainakin omassa kotikunnassani se toimii hyvin. Terveydenhoitokulut nousee koska väki elää pitempään, mutta taas toisaalta senkin takia, että ihmiset eivät pidä itsestään huolto. Viinan kulutus nousee, tupakointi taitaa sentään olla laskusuunnassa, ihmiset liikkuu liian vähän ja sitten nämä kansantaudit. Ja tässä kohdassa voin sanoa, että kuulun itse just tähän sakkiin, että pitäisi pitää parempaa huolta kunnostaan, jotta en sitten aikanaan kuormita yhteiskunnan yhteistä kukkaroa.
Homekoulut on ihan puhtaasti huonoa rakentamista/suunnittelemista ja se ongelma jatkuu edelleen. Tehdään vaan rakennuksista ilmatiiviitä pulloja ja kytketään säästösyistä ilmanvaihto viikonlopuksi pois. Tehdään kattoihin hirvittävästi kaikkia kivoja vinkkeleitä ja tuhansia läpivientejä. Katostahan se vesi aika usein sisään tulee. Omat tyttäreni ovat oppilaana tämän kylän huonokuntoisimmassa koulussa, mutta se on koko kaupungin ainut koulu, jossa ei ole sisäilmaongelmia ja sekä opettajat, että oppilaat voi hyvin. Ainut mikä vähän haittaa on se, että talvella on kylmä ja vetoista, mutta ilma kiertää.
Ja sitten ne vanhukset. Kyllä - minuakin huolestuttaa vanhusten asema tässä yhteiskunnassa. Näen omassa ammatissani paljon 80 - 90 vuotiaita vanhuksia, jotka asuu edelleen omassa kodissaan ja ovat teräviä kuin mitkä ja hoitavat omat asiansa ja vähän muidenkin. Tiedän, että on paljon vanhuksia, jotka nököttävät kotonaan yksin. Kysyn kuitenkin, että jos on vielä liikuntakyky tallella niin miksi. Vanhuksille on ainakin tässä kaupungissa todella paljon kaikenlaista aktiviteettia, myös ilmaisia. Sitten on tietenkin vanhuksia, jotka tarvitsevat oikeasti yhteiskunnan apua ja minun mielestä meidän kuuluu pystyä se hoitamaan heille.
Yksi ryhmä joka minua myös huolestuttaa on mielenterveyden kanssa kamppailevat. He tarvitsevat monenlaista apua ja sitä kuuluu saada. Olen aika varma, että siinä olisi paljonkin kohennettavaa. Olen itse joutunut toteamaan pariin kertaan esim. sellaisen tilanteen, että talossa asuu skitsofreenikko (ollut kummallakin kerralla), joka jättää lääkkeet pois syystä tai toisesta. Sitten hän alkaa esim. jakamaan lääkkeitään pihamaalla naapureille, raijaamaan omaisuuttaan rappukäytävään, ja tekemään kaikenlaista muutakin. Kun heille yritetään saada apua, niin todetaan, että heillä ei ole sukulaisia tai heitä ei pystytä tavoittamaan tai he eivät välitä. Kun soitat terveydenhuoltoon niin ei ole tahoa, joka ottaisi näitä hoitaakseen. Apua sai vasta kun soitti poliisille, että lapset saa käsiinsä kovia psykoosilääkkeitä, niin rupesi tapahtumaan. Miksi näin?
Poliisi on myös sellainen instanssi josta olen huolissani. Heitä ei meinaa nimittäin kohta enää saada paikalle vaikka olisi isokin hätä. Suht isossa kaupungissa voi olla lauantai-iltana vain neljä partiota. Hekin partioivat aluetta joka on päästä päähän 100 km. Tämä on tilanne etelä-Suomessa ja pohjoisessahan poliiseja ei taida kohta enää ollakaan. Toivottavasti rikostilastot kaunistuu edelleen. Tiedän, että heissäkin säästetään, mutta ihmettelen kuitenkin, että miksi heitä käytetään juoppokuskeina - sen voisi varmaan tehdä joku muukin taho.
Tulipahan kirjoitettua paljon potaskaa ja todennäköisesti olen pahoittanut jonkun mielenkin. Nämä on kuitenkin asioita joita olen ajatellut pienessä päässäni ja ihmetellyt kovin. Yhteiskunta ja talous on mielenkiintoinen aihe ja siitä on paljon mielipiteitä. Keskustelu on aina hyväksi, kun ollaan yhteisen puurokattilan äärellä.
