Nöyrin Palvelijanne Ranska 2003

[FreyasValkyrie]

A Belgian woman looks back on her year at a Japanese corporation in Tokyo in 1990. She is Amélie, born in Japan, living there until age 5. After college graduation, she returns with a one-year contract as an interpreter. The vice president and section leader, both men, are boors, but her immediate supervisor, Ms. Mori, is beautiful and trustworthy. Amélie's downfall begins when she speaks perfect Japanese to clients. She compounds her failure by writing an excellent report for an enterprising colleague. The person she least expects to stab her in the back exposes her work. Thus begins her humiliations. What can become of her and of her relationship with Ms. Mori and with Japan?

Hyvin kaunis ja Subbarin näkökulmasta tehty dramatisointi. Suosittelen katsomaan elokuvan ja lukemaan kirjan.
Enjoy!

https://www.youtube.com/watch?v=Wmqnae5Jb-E

[Kettu vinossa]

Hyvin kaunis ja Subbarin näkökulmasta tehty dramatisointi.

Muistan nähneeni tämän elokuvan sen ilmestymisen tienoilla, enkä muista että tässä olisi ollut mitään subi-asetelmaa. Belgialaisnainen menee töihin japanilaiseen firmaan ja siitä seuraa monenlaista komiikkaa pottumaisten työntekijöiden kanssa. Nöyrin palvelijanne oli enemmänkin "nöyrin palvelijanne", sillä Amelie ei suostunut jatkuvasti (subin lailla) nöyrtymään huonoon kohteluunsa, muistaakseni häntä harmitti kaikki hänelle nakitetut huonot hommat, kuten vessojen siivous.

Saatan toki muistaa väärinkin. Pitää etsiä joskus elokuva uudelleen katsottavaksi. Hyvä elokuva joka tapauksessa. 

[surusilmat_hki]

Minusta elokuva oli surkea. Japanilainen kulttuuri on pitkäaikainen kiinnostuksenkohteeni ja vaikka tavallaan ymmärränkin, mitä elokuvassa tahdottiin siitä sanoa, enemmän minua ärsytti päähenkilön kyvyttömyys sopeutua ja tarve tuoda itseään jatkuvasti esille. Amelie ei osannut olla hiljaa eikä tahtonut oppia japanilaista työetikettiä vaan kiukutteli kuin teini-ikäinen läpi elokuvan. Minulle jäi lähinnä fiilis, että elokuva yritti shokeerata Japanin "erilaisuudella" vrt. länsimaat.

[svc]

Hankala sanoa, mikä on tarinassa on totta, mikä keksittyä ja mikä liioiteltua, mutta elokuva perustuu siis samannimiseen kirjaan, jonka belgialainen kirjailija Amélie Nothomb kirjoitti omista kokemuksistaan japanin työelämässä noin 1980-1990 -lukujen vaihteessa. Täytyy ehkä joskus lukea kirja ihan yleisestä mielenkiinnosta tähän vieraaseen kulttuuriin. Kirja on julkaistu 1999. Alkuperäinen nimi Stupeur et tremblements muistaakseni tarkoittaa tapaa, miten japanissa hallitsijoita piti lähestyä, eli hämmästellen (loistoa) ja täristen. Tämä kerrotaan muistaakseni heti elokuvan alussa. Elokuvan suomenkielinen nimi jääköön omaan arvoonsa.