Nuori mies eksyksissä

[Escape6]

Moi

Olen vähän samassa tilanteessa kuin tämän keskustelun AP, mutta vähän eri näkökulmia ja mietteitä.
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=3984.0

 Pyytäisinkin teiltä näkökulmia, koska teillä on varmaan kokemusta enemmän kuin minulla bdsm-seksuaalisuudesta. Niin käytännön kuin ajatusmaailman puolelta. Tästä voi tulla hieman pitkä teksti, mutta pyrin tiivistää.


Olen siis parikymppinen mies, jolle oma seksuaalisuus tuottaa päänvaivaa. Kiihotun kun nainen alistaa miestä, bdsm:stä jne. Kuitenkin ennen murrosikää käsitykseni seksistä oli hyvin vaniljan kaltaiset, en huomannut silloin ainakaan mitään kinkyjä piirteitäni itsessäni (onko joku huomannut?). Noin 11-12v aloitettuani runkkaamisen ja löydettyäni nettipornon kaikki kuitenkin muuttui. Aloitin perus hardcore-mainstream pornosta, mutta pian kaverini näytettyä vahingossa femdom-pornoa, se kiinnosti/kiihotti hyvin paljon. Aloin etsimään lisää femdom-pornoa ja pian en katsonutkaan enää muuta, koska se oli niin kiihottavaa. Se tuntui jotenkin pervolta ja "kielletyltä". Koko murros/teini-ikäni katsoin/runkkailin näille videoille ja eikä siinä sinänsä mitään. Luulin tämän olevan täysin harmitonta. Mutta huomasin lukiossa ihastusten tullessa, että kun yritin fantasioida vaniljaseksistä ihastuksistani niin en tuntenut yhtään kiihotusta. Menin panikkiin ja luulin, että mussa on jotain vikana. Kävin lääkäreillä, mutta kaikki olivat kunnossa. Mietin pitkään surullisena, että mikä on pielessä. Noin puolitoista vuotta sitten, tajusin ongelmani liittyvän seksuaalisuuteeni ja pornoon. Tässä kohtaa tulee vedenjakaja ja kirjoitan kahdesta eri näkökulmasta:


1) 1.5v löysin netistä vastaavia tarinoita muilta miehiltä, heidän ongelmistaan seksissä. Aamuerektioiden katoaminen, heikko libido, kiinnostus oikeaseen seksiin vähäinen, jatkuva tarve saada kiihottavampaa materiaalia jne. Tajusin vastaavat ongelmat itsellänikin! Yksi asia kuitenkin yhdisti kaikkia. Internetporno. Löysin pätevän teorian internetpornon vaikutuksista aivojen dopamiiniratoihin, etenkin murrosikäisten aivoihin. Neurobiologi Gary Wilson esitti Tedx-puheessaan, että nykyajan nopea internetporno, jota on jatkuvasti saatavilla, millon vaan ja missä vaan, on niin super-stimuloiva ärsyke verrattuna luontoon, että aivot turtuvat pornoon. Tieteellisemmin puhuttuna aivot eivät kestä sitä dopamiinimäärää, jolloin defenssimekanismina dopamiinireseptorien määrä vähenee, mikä näkyy heikompana kykynä kokea mielihyvää. Ratkaisuna ongelmiin on siis lopettaa pornon katselu, ja usein myös taukoa runkkaamisesta. Vanhemmilla miehillä palautuminen kestää melko lyhyen aikaa, mutta nuorilla miehillä todella kauan, koska he ovat aloittaneet katsomaan pornoa niin nuorena. Lisäksi heidän täytyy virittää aivonsa "todellisuudelle", koska vuosia katsottua aina vaan rajumpaa materiaalia, perus yhdyntä voi tuntua aika tylsältä.

[LISÄTIETOA]
Tässä vaiheessa joillakin voi soida skeptiset hälytyskellot ja pitää tätä ihan huuhaa tieteenä, mutta aiheeseen perehtyneenä olen huomannut, että tämä alkaa olla jo pelottavan totta. Monet aivotutkimukset alkavat tukea yhä vankemmin tätä teoriaa ja onhan se myös järkeenkäyvä. Esim. arvostettu saksalainen Max Planck instituutin tutkimuksessa huomattiin paljon pornoa katsovilla miehillä olevan vähemmän harmaata ainetta aivojen alueissa, jotka vaikuttivat motivaation/limbiseen järjestelmään (yhteydessä seksuaaliseen driveen). Lisäksi netistä löytyy tuhansia tarinoita kuinka pornon lopettamalla heidän ongelmansa ovat hävinneet, kunhan he ovat sinnikkäästi pysyneet tavoitteissaan. Olen huomannut, että pornoteoriasta on käyty yhteiskunnassa, kuten täälläkin, kiivaita keskusteluja sen puolesta että vastaan. Mutta mitä aiheeseen perehtyy, niin huomaa kuinka palaset loksahti omalla kohdalla. Haluan painottaa, että mikään muu ei ole selittänyt ongelmiani paremmin kuin tämä! Minulla on siis tosiaan vastaavia oireita eli ei ole aamuerektioita, heikko libido, tavallinen yhdyntä ei kiihota (en siis edes pystyisi harrastaa vaniljaseksiä). Lisäksi yksikään tieteellisesti pätevä tutkimus ei ole kumonnut pornoteoriaa, vaikka niin on esitettykin mediassa. Ko tutkimus huomattiin 5 eri vertaisarvioissa puuttelliseksi ja johtopäätökset virheellisiksi. Ironista oli että tutkimus itseasiassa tuki pornoteoriaa
[\LISÄTIETOA]


2) Toinen näkökulma, on ehkä aiheesta mistä teillä on luultavasti enemmän kokemusta. Ehkä osaisitte antaa jonkinlaista näkökulmaa seksuaalisuutensa kanssa painivalle, joka mahdollisesti poikkeaa valtavirrasta. On sinänsä totta että ehkä mun kannattaa lopettaa pornon katsominen kun se tuottaa nykyään vain ahdistusta ja luultavasti olen jonkin sortin pornoaddikti. Sen kyllä huomaa kun runkkaaminen on jotenkin pakonomaista, en koe enää nautinnollisia orgasmeja vaan melko lievää tyydytystä, joka ei lopulta tee onnelliseksi. Kyse on juuri toleranssin kasvusta, tarvitsee aina vaan kiihottavampaa, että sais saman nautinnon kuin ennenkin. Ehkä siis pornon katsominen ei oo mulle hyväks, oli pornoteoriasta mitä mieltä tahansa. Vaikka toisaalta teoria pornosta on pätevä, niin mietin kuinka paljon nämä mieltymykset ovat oikeasti itseäni ja kuinka paljon olen "ehdollistunut" pornosta. Toisaalta aloitin femdom-pornon hyvin nuorena ja se kiinnosti luonnostaan, joten sinänsä ihan järkevää olettaa että on taipumusta seksuaaliseen alistumiseen ihan luonnostaan. Ei siinä sinänsä mitää pahaa/väärää ole, ei ollenkaan mutta kuitenkin koen ongelmaksi muutamia asioita, jotka tuottaa ahdistusta ja masennusta.

-Kumppanin löytäminen. Se taitaa olla vaan fakta, että D/s -suhdanne on aika huono subimiehille. Domme-naisista on pula ja subimiehistä valtava ylitarjonta. Mieltymysten reaaliteetit tuottaa siis ongelmia. Tuntuu että ikäisiäni nuoria naisia harvemmin kiinnostaa samat mieltymykset. Mistä sellasen edes voisi löytää? Ja sitten kun sellasen onnistus löytää niin pitäs klikata muillakin elämän osa-alueilla. Lisäks sellanen mutu fiilis että bdsm-piireissä polysuhteet on yleisempää kuin perus parisuhde. Kumppanin löytäminen olis siis äärettömän hankalaa.

-Koska olen seksuaalisesti kokematon (neitsyt) ja seksuaalisuuteni on koostunut vain femdom-pornosta/näistä fantasioista niin en pysty yhtään sanoo mitä oikeasti olen. En tiedä yhtään tykkäisinkö oikeasti bdsm:stä. Olen huomannut kun olen yrittänyt lopettaa pornon katsomista niin mieltymykset on lähentyny paljon lievempää alistumista, ehkä vaniljaakin mutta kuitenkin ei ainakaan alistaminen sytytä yhtään. Joskus masentaa kun suurin osa naisista haluaa alistavan miehen sängyssä jne mutta se ei oikein nappaa (ainakaan nyt) ja alistuva mies tuntuu olevan turn-off suurimmalle osalle naisista. Entä mieltä olette siitä kun puhutaan, että mies on luonnostaan maskuliinen ja alistava sukupuoli ja nainen taas enemmän alistuvampaa sorttia? Onhan sillä perää biologiassakin ja valtaosalla ihmisistäkin on näin, mutta yleispätevää se ei todellakaan ole.

-Lisäks oon tällänen väliinputoaja eli mielestäni liian vanilja kinkypiireihin ja liian kinky vaniljapiireihin. Jos jotain konkreettista haluatte niin aina perus alistaminen, nöyryyttäminen kiihottaa. Facesitting, pussy/ass worship, peppuleikit, pegging, sitomisleikit, piskaaminen jne. En sit tiiä kuinka kinkyä (varmaa aika laimeeta) tää on täällä mutta tuntuu et suurin osa naisista ei kyllä syttys vaan aina pitäs ottaa rajusti alistaen tai hellsäti rakastellen jne. No onneks meitä on moneen lähtöön mut koen ongelmaks sen etten ees varmaa kiihottus fysiologisesti vaniljasta. Ainakaan tällä hetkellä. Tiedä sitten tulevaisuudessa kun antaa tarpeeks aikaa.

Lisäksi on tuntunut jotenkin ristiriitaselta kun olen toisaalta tällänen romantiikasta haaveileva nuori mies, joka haluis pitää naista hyvänä, olla se "prinssi" joka on naisen turvana, olla "se miehinen mies" mutta toisaalta haluisin että sitten tää nainen alistaisi ihan huolella mua sängyssä. En tiiä miks nään tän jotenkin ristiriitasena. En koskaan ajatellut murrosikäsenä että mun parisuhteessa tulis ikinä olee bdsm vaikka sellasta pornoa katoinkin. Aattelin et se on sellasta harmitonta hupia, jota kaikki tekee eikä se voi aiheuttaa mitään ongelmia. No enää en ole niin varma. Mut takasin asiaan niin en ei mulla koskaa ollu ihastuksistani tälläsiä mieltymyksiä. Jotenkin ei tuntunut "sopivalta" ajatella ihanista ihastuksista vähän pervompaa

Ärsyttää lisäksi kun en pääsee elää sellasta villiä nuoruutta, opiskelijaelämää kuten moni nuori eli paljon irtoseksiä monen kanssa. Toisaalta se voi olla yliarvostettua, mutta vielä enemmän harmittaa kun en oikein uskalla lähestyä ketään mun ongelmieni takia. Mulle nää identiteetti/porno ongelmat on aiheuttanu ahdistusta ja masennusta  Haaveilen parisuhteesta, nautinnollisesta seksielämästä, läheisyydestä ja perheen perustamisesta jotka on itsestäänselvyyksiä monille mut mulle nää tuntuu kaukasilta haaveilta Lisäks mua huolettaa jos tolla pornolla on oikeesti jopa peruuttamatonta/pitkäaikasta vaikutusta aivoihin niin sekin masentaa. Ja olis elämä jotenkin helppoa kun olis vaa "normaali", tai jos oisin alistava mies niin kysyntääkin riittäs...

Pahoittelut pitkästä tekstistä, mutta toivon että teiltä voisi saada jotain vinkkejä ja näkökulmia tilanteeseeni. Lisäks pahoittelut jos mun tekstistä välittyy jotenkin vanhanaikanen kuva itestä, ei se oo tarkotus. Eikä oo todellakaa tarkotus et suhtautuisin mihinkään/kehenkään tuomitsevasti. Suhtaudun muihin aika ymmärtäväisesti, kuhan se ei oo laitonta tai ketään ei pakoteta jne. En sit tiiä miks suhtaudun itteeni niin kielteisesti vaikka oon jollakin tasolla, ehkä lievästi sellanen subimies vaikka veikkaan et oon monen silmissä täällä melko vanilja tapaus... Koen jotenkin jääväni paitsi monesta asiasta tämän takia ja siksi se ahdistaa/masentaa älyttömästi. Parisuhteen muodostaminen/seksielämä on jäänyt aika hiljaiseksi tämän asian takia

Mitä näkökulmia teillä on tilanteeseeni? Miten ihmeessä uskallan edes ottaa tälläsiä asioita esille mahdolliselle seurustelukumppanille? Koen ongelmaks pelkän naisten lähestymisen näiden asioiden takia. Seurustelukumppanin löytäminen ei ole muutenkaan mikää itsestäänselvyys edes vanilja ihmisille niin saatika sit mun tilanteessa. Ehkä jotain hyvää on mussa se et oon omasta mielestäni urheilullinen, fiksu, ihan komee, ainakin hyvä itseluottamus ulkonäön suhteen (muun suhteen ei sitten niinkään mut kyl sekin parantus ajan kans, tää on sitä vaan laskenu). Tuntus ihan älyttömän pelottavalta ottaa puheeks tälläset asiat jonkun perus tytyn kanssa. Toisaalta tuntus älyttömän pelottavalta oikeesti lähestyä jotain alistavaa naista jossain fetlifes/täällä. Tuntus jotenkin ihanteelliselta et tapaisin yhtäkkiä kaiken puolin itseäni kiinnostavan tytön jolla sattumoisin olis samanlaisia mieltymyksiä mut hänkin ois yhtä epävarma kuin minä ja lähtis tutkii mun kans mistä tykätää. Siihen päälle vielä kaikki rakastumiset ja onnelliset iltakävelyt auringon laskussa käsikädessä jne. Taitaa olla vaa utopiaa tollanen

[Lady Whip]

Tervetuloa mielenkiintoiseen Bdsm-maailmaan. Ehkä joku päivä vielä toivot, kunpa en olisi sittenkään raottanut tätä ovea.

Lue, etsi tietoa. Tällä foorumilla on monia henkilökohtaisia kirjoituksia seuranetsinnästä ja sen vaikeudesta, omasta seksuaalisuudesta, kysymyksiä ja vastauksia, hämmennyneitä ihmisiä, oman tiensä löytäneitä ja edelleen etsijöitä. Plus paljon muuta.

Suoria vastauksia ei ole. Jokainen on joutunut etsimään kokeilujen kautta. Moni elää vain ajatuksissa tätä maailmaa. Vaikeinta varmaankin on ylittää raja jossa siirrytään haaveista eteenpäin etsimään toteutusta haaveilleen.

Jos halu on polttava eikä sitä ihmistä löydy kenen kanssa lähteä ensiaskeleille Bdsm:n kokeiluihin, suosittelen hyvänä vaihtoehtona ammattilaisen käyttämistä.

[MariaAndromeda]

Tervetuloa! Kiva että olet löytänyt tiesi tänne Baarin puolelle. Kannattaa osallistua rohkeasti itseäsi kiinnostaviin keskusteluihin, niin vähitellen tutustut uusiin ihmisiin täälläkin. Ehtiessäsi voisit myös kirjoittaa pienen esittelyn esittelyketjuun ja omaan profiiliisi, jotta muut oppisivat tuntemaan sinua paremmin. Lämpimästi suosittelen edelleen sitä tiivistämisen harjoittelua, foorumeilla postaukset on hyvä pitää suhteellisen lyhyinä ja napakoina.

Mun on vaikea uskoa, että (netti)porno on ainoa syy kokemaasi epävarmuuteen. On epäilemättä kuitenkin järkevää vähentää tai lopettaa sen katsominen ainakin toistaiseksi, jos se tuntuu aiheuttavan ahdistusta. Mitä jos keskittyisit sen sijaan tekemään ja kokemaan asioita, jotka antavat aidosti energiaa ja hyvää oloa? Aloita vaikka jokin uusi harrastus ja selvitä, mikä kaikki sinua viehättääkään. Tai lähde mukaan järjestötoimintaan, vaihtoehtoja on älyttömän paljon, jos vaikka ainejärjestöhommat eivät kiinnostaisikaan. Elämästä nauttivat ihmiset ovat mielenkiintoisia.

Ei alistuvan ihmisen tarvitse olla alistuva kaikilla elämän osa-alueilla. Aivan hyvin voit nauttia subin roolista sessioissa (joita ei joka seksikerran tarvitse edes olla, btw), ja olla se prinssi rohkea niiden ulkopuolella.

Kuten Lady Whipkin ehdotti, etsi tietoa lisää. Lue (check Fetlife ja BDSM-aapinen), mieti ja juttele toisten kanssa. Jos omassa kaveripiirissä tuntuu olevan vaikeaa ottaa kinkkejä puheeksi, tutustu toisiin pervoihin - miitit ja bileet eivät ole ainoa mahdollisuus tähän. Hyvistä tyypeistä voi tulla kavereita, ja jonkun kanssa voi lopulta muodostua oikea parisuhdekin. Kukaan ei kuitenkaan osaa mielihalujasi arvailla, jos et niitä osaa selkeästi tuoda toiselle esiin. Niistä vaan on opeteltava puhumaan.

[Ansku]

Voi muru, älä ole niin kovin kriittinen itseäsi kohtaan. Säästyt paljolta. Pari juttua. Ei ole liian vanilijaa tapaa olla kinky. Olet hyvä juuri noin. Kaikki ei tykkää samoista jutuista, mutta sillä mistä sinä pidät, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, jos joku haluaa saada nahkansa verille. Joten jätä sellainen epävarmuus hevosten huoleksi. Niiden on hyvä murehtia, kun niillä on isot päät.
Toinen juttu on sun ikäsi. Tää on klisee, mutta Ai että kun elämä helpottuu, kun on vähän vanhempi. Älä siis vaivu synkkyyteen. Tuossa iässä KAIKKI esittää itsevarmuutta. Oikeasti jokainen kelaa samoja juttuja. Oonko hyvä, kelpaanko, kuinka lähestyä jne. Se kuuluu prosessiin, joten anna itsellesi aikaa, ok?
Kolmas juttu. Tosi super, hyper mahtavaa, että löysit tiesi tänne jo nyt! Itseäni olisi varmasti helpottanut, jos olisin piirteeni tunnistanut nuorempana. Olisin ehkä säästynyt paljolta, kun olisin ymmärtänyt, että dominoiva perusluonteeni kaipaa myös alistumista.
Ymmärrän, mitä tarkoitat, kun sanot, että et voi olla varma, onko tää sun juttu. En minäkään ole, mutta olen utelias. Seuran löytyminen ei ole helppoa ja vaatii kärsivällisyyttä. Juttele ihmisten kanssa ja käy miiteissä. Ei tarvitse olla yksin. Sä saitkin pornoon liittyen jo hyviä neuvoja. Kaikkea hyvää sulle!

[vanDaali]

"Lisäks oon tällänen väliinputoaja eli mielestäni liian vanilja kinkypiireihin ja liian kinky vaniljapiireihin"

Tässä on varmaan ihan yleinen kuvitelma siitä että kaikki muut harrastaa joka päivä jotain ihan hard-core kinkyilyä.
Eivät harrasta ja varmaan suurimmalla osalla palstan lukijoista on varmaan ollut se vaihe jolloin on epäillyt ettei jotenkin ole riittävästi jotain. Kyllä se menee jossain vaiheessa ohi kun huomaa että suuri(n) osa porukasta on kuitenkin aika tavallisia.

"Lisäksi on tuntunut jotenkin ristiriitaselta kun olen toisaalta tällänen romantiikasta haaveileva nuori mies, joka haluis pitää naista hyvänä, olla se "prinssi" joka on naisen turvana, olla "se miehinen mies" mutta toisaalta haluisin että sitten tää nainen alistaisi ihan huolella mua sängyssä."

Ristiriitakin on aika tavallista.

Olen joskus jollain muulla deittipalstalla törmännyt vastaaviin naisiin jotka muuten ovat hyvinkin dominoivia ja jossain päättävässä asemassa olevia uranaisia, mutta kotona ja sängyssä haluavat tulla alistetuiksi. Samoin jos olen käsittänyt oikein niin ammattidominoiden asiakaskunnassa on myös jonkunmoinen siivu muuten melko dominoivassa asemassa tyyliiin poliitikkona tai yritysjohtajana toimivia jotka sitten haluavat päätyä alistetuiksi. Toisaalta tuossa on kyllä myös mahdollisuus, kun kaupallista tarjontaa on olemassa voi buukata ajan dominalle vaikka vain kahdenkeskistä keskustelua varten ja kokeilla miltä tuntuu vaikka olla naisen piiskaamana. Domina-sessionit ei kai noin yleensä sisällä varsinaista seksiä jos se epäilyttää tai pelottaa.

Yleisesti valitettavasti joutuu tuottamaan jonkunmoisen pettymyksen, et ehkä nyt kuitenkaan ole ihan erikoinen tapaus kuin mitä itse kuvittelet..

[Nvriih]

Ristiriitojahan riittää!  Ei kannata pitää outona erilaisia käyttäytymismalleja tai niiden toiveita. Esim. moni täälläkin oleva dom on hellä ja hyvä isä, mutta makuuhuoneessa heiluu ruoska kohti toisten pyllyjä. Ei se tee heistä outoja vaan omanlaisiaan ihmisiä, joilla on roolit tunnistettuna ja tasapainossa.

Ihminen ei ole aina vain jotain yhtä sorttia, vaan rooleja voi olla monenlaisia. Ne pitää vaan hyväksyä osana itseä.

Tsemppiterveisin: työelämässä dominoiva hellä äitishenkilö, joka makuuhuoneessa ja muutenkin kotikuvioissa alistuu.

[Raippa]

Mietin tuossa, että kun sanoit, että "et ennen murrosikää..." . En minäkään ennen murrosikää tuntenut mieltymystä pukea sukkahousuja jotenkin kiihottavana. Tai kun usein nukkumaan mennessä pohdin että millaisia kivoja pikku vaatekappaleita voisi joskus kehitellä, joilla saan naiseni sidotuksi niin ettei sitä päällepäin huomaa, mutta hän on puolustuskyvytön. Eli fetissit ja sadistisuus nostivat päätään seksin kiihokkeina. Itse en juurikaan lueskellut pornolehtiä, joten kaikki oli omaa mielikuvitusta. Kun sitten hiukan vartuin ja alin tutustumaan syvemmin aiheeseen, sille löytyi nimikin: Sadomasokismi. En kuitenkaan koskaan miettinyt sitä siitä näkökulmasta, että onko sellaista naista joka sellaiseen pystyy vastaamaan. Mulle kaikki kuvitelmieni naiset ja ensimmäiset kiinnostuksen kohteet oli potentiaalisia alistujia tahtooni. No niin ei sitten tosielämässä käynyt kunnolla koskaan ja nyt olen eronnut. Toki se ei ole ainoa syy erooni. Ei kukaan minkään yhden syyn takia parisuhdetta hajoita. Se on kärsimysten malja joka vuotaa yli.

Kirjoituksestasi kuvastaa, myös se nuoruus. Silloin pitäisi saada kaikki ja heti ja sata lasissa. Ei sekään onnistu kaikilta. Rohkeutta vaan ei ole riittävästi. Ja se uhkarohkeus puuttuu monilta kokonaan. Poikien puheet on lopulta aika paljon suurempia kuin totuus. Ja hyvä niin. Sitä vasten on toki hyvä peilata omaa minuuttaan, mutta siihen peiliin ei saa upota. Parisuhteen saaminen on jokseenkin yhtä vaikeaa kuin ensimmäisen työpaikan löytäminen. Kun karistaa kaikki ennakkoluulot ja kerää ne rohkeuden rippeet jotka on vuosien saatossa karisseet maantielle, ja tekee sen maailman rohkeimman aloitteen, voi sen helmen löytää. Mitä pinnallisemman näköinen tyttö, sen haavoittuvampi on ulkokuori. Mitättömimmän näköiset saattaa olla paljon lähempänä sitä unelmaa, kuin kukaan uskoo. Useimmiten myös ne hiljaisimmat on niitä dominoivimpia, koska ne oikeesti tietää mitä tahtoo, reikä tarvitse esittää. Ei ne ehkä kaikkea osaa. Mutta et sinäkään. Silloin opetellaan yhdessä. Siitä se lähtee ja ajatus ja kondomit mukaan. Onnea.

[Morgul]

Ei ole olemassa mitään kinkyilyn kenttäohjesääntöä.

Kunhan muistaa, että kaikkien pitää olla suostuvaisia,  kaikilla pitää olla kivaa ja suojaikärajat on jees. 

Itse olen edelleen vaniljan perään vaikka miellän itseni kipulutkaksi ja switch äiäksi.
Ja olen arkielämässäni melko tylsä nörtti,  joka keittää keskinkertaista kahvia.

Mutta joo, sain sellaisen käsityksen että sua ahdistaa sun tilanteesi ja me kaikki olemme velkaa sen itsellemme, että ahdistusta pitäisi koettaa lievittää. Jos haluat purkaa tuntojasi yksityisviestinä,  voin olla käytettävissä. Ammattiauttajan kanssa keskustelu saattaisi tehdä myös hyvää.  Vastaamolla ainakin on alaan liittyvää terapia-apua: https://vastaamo.fi/psykoterapia/seksuaaliterapia

[Ewwu]

Itellä oli aluks ihan toi sama ongelma, että en oikein tiennyt olenko tarpeeksi kinky pyöriäkseni piireissä ja pitääkseni itseäni kinkynä. Kuitenkin homma kiinnosti paljon enemmän kuin klassinen vaniljatoiminta (eli pelkkäperus yhdyntä ja sitten kanssa mainitsemasi kukasta kukkaan villiä irtoseksiä kaikkien kanssa meno). Suurta ahdistusta aiheutti kysymys "Olenko riittävä?" ja sitä tuskastellessa meni pitkään. Huomasin kuitenkin, että mitä enemmän kokemusta karttui, mitä enemmän kokeilin, testasin, tutkin ja opin niin sitä vakuuttuneempi olin että riitän. Tärkeintä on, että itse koet itsesi kinkyksi, se jo tekee susta kinkyn. Eikä aina tartte olla hc, kuhan kiimattaa korvien välissä niin sekin riittää

Ite kans suosittelisin pornon tilalle jotain aivoja stimuloivaa muuta toimintaa, hanki itelles piiska tai joku vaatekappale jonka yhistät fantasioihis ja kehitä mielessä samanlaisia skenaarioita ku pornossa oli, hapsupiiskat hivelee ihoa aika veikeästi, vaikka niitä liikuttelis itse Vaihda kuvamateriaali omaan mielikuvtuksees, pohdi millaset asiat kiihottaa ja kehitä niistä mieleisiäs fantasioita. Seuranhakuakin se helpottaa kun on mielessä vähän mitä haluis kokeilla ja millasia asioita haluis toteuttaa Seuranhaku taas helpottuu jos käyt tapahtumissa, tapaat niitä ihmisiä, jotka ei oikeesti pelästy jos ehotat niille jotain pervoa joten se ehottamiskynnyskin laskee

Nii ja se että koet olos ristiriitaiseks, se on ihan okei ja en nää mitään syytä mikset vois olla ja haluta monia ristiriitaisia asioita samaan aikaan Se tekee asioista välillä rankempia, varsinki jos et oikein osaa hyväksyä molempia asioita itessäs, mutta niiden kanssa pystyy elämään ja mitä enemmän hyväksyt monet puoles, halus ja kiinnostukses, sitä enemmän sä voit saada

Joten elä karkaa mihinkään vaan tutki juttuja, tutustu ihmisiin ja ajan kanssa homma helpottuu todennäköisesti

[Escape6]

Kiitos teille vastauksista 

Seuran löytämisen vaikeuden koen ahdistavaks. Onko täällä muka ikäisiäni (~20-25v) naisia joita kiinnostaa alistaminen? Jos johonkin sattus törmää niin ahdistaa ajatus että joudun kilpailee monien subimiesten kesken hänestä. Vanilja/alistaja miehillä on vähän enemmän valinnan varaa kuin subimiehillä

Toinen kanssa mikä mietityttää on oikeasti pornon vaikutus. Pidemmän aikaa ollut heikko libido, ei aamuerektioita ja tuntoherkkyys peniksessä heikentynyt. Tuntuu että tarvitsee aina vaan kiihottavampaa/kinkympää bdsm pornoa et saa samanlaiset kiksit kuin ennen. Monilla muilla nuorilla miehillä on ihan vastaavia ongelmia ja pornon lopettamalla monien ongelmat on korjaantunut ja lisäksi seksuaalisuus mennyt kohti vaniljaa. Olen jutellutkin yhellä foorumilla samassa tilanteessa olevan kanssa, joka kerto reilu parikymppisenä yrittäneen harrastaa vaniljaseksiä tytön kaa -> ei kiihottunu/ei seisonu. Myöhemmin lähemmäs 30v hän lopetti femdom-pornon kattomisen ja alko seurustelun kautta vähitellen totutella vaniljaseksiin ja huomas että se alko onnistua sekä alko nauttimaan siitä. Se että kuinka kiihottavaa se on verrattuna siihen että toteuttais fantasioitaan, ei osaa sanoa.

En usko et tota seikkaa voi jättää täysin huomioitta kun miehet jotka katsoo jotain ihan perus jynkkyä nii on ihan vastaavia ongelmia vaikka seksuaalisuus ei askarruttaiskaan. Monet on myös kertonu pornonkäytön eskaloituvan siten, että tarvitsee aina vaan uutta/extreemeä/eri genrejä että saa saman kliimaksin. Ite tosin aina pysyny femdom-genressä mutta huomannu et sen pitää olla parempaa/rajumpaa/uusi fantasia et kiihottuu. Kyse on vaa siitä et porno on superstimuloiva-ärsyke aivoille (etenkin murrosikäsen), jotka vuosien dopamiini "yliannostusten" seurauksena aivot ei tunnista tavallista seksiä enää kiihottavana. Mikään muu ei oo selittäny mun ongelmia niin hyvin kuin pornoteoria. Lisäks tiede tukee tätä vaikka usein saa kuulla päinvastasta... Aivotutkimukset puhuu sen puolesta että pornolla on tosiaan vaikutusta seksuaaliseen nautintokykyyn.

Neurobiologi Gary Wilsonin Tedx -puhe pornoaddiktiosta ja sen vaikutuksista aivoihin
https://www.youtube.com/watch?v=wSF82AwSDiU&t=2s

Ylen julkaisema uutinen kesällä 2016 pornosta
http://yle.fi/uutiset/3-9019894

Tutkimukset puhuu pornoaddiktion ja sen aiheuttamien ongelmien puolesta...
http://www.yourbrainonporn.com/studies-reported-relationships-between-porn-use-or-porn-addictionsex-addiction-and-sexual

Tässä yksi tutkimusraportti esimerkkinä...
http://www.mdpi.com/2076-328X/6/3/17/htm

[Escape6]

Tietysti tähän liittyy paljon vielä mysteereitä, esimerkiksi miksi joillakin tulee pornosta ongelmia ja joillekin ei. Mutta vaikee on pitää asiaa huuhaana jos kerran ihmisten havainnot ja tiede puhuu asian puolesta ja itsekin huomannut olevan joitain vaikutuksia kun jättänyt pornon.

Mietin myös sitä että monet miehet kerto eskaloitumisesta, itse kuitenkin pysyin samoissa genreissä, mutta huomasin kyllä sen tarpeen saada kiihottavampaa materiaalia... Joskus sitä toivoo ettei olis ikinä nähny pornoa tai olisi edes vaniljaihmisiä niin olis elämä huomattavasti helpompaa...

Kokeilen pornon lopettamista kokonaan ja runkkutaukoa niistä pornofantasioista ja kokeilen seurustelua/vaniljaseksiä. Jos se ei kerta kaikkiaan onnistu ajan kanssa niin mulla on aina vaihtoehto hyväksyä erilaiset mieltymykseni ja yrittää ettiä kumppania sen perusteella vaikka se tuntuukin kyllä aika mahdottomalta löytää mieluista sen perusteella. Tein mitä hyvänsä niin ainakaan en halua olla yksin ja haluan nautinnollisen seksielämän, todellisuudesta. On se porno kiihottavaa mutta se ei rakasta takaisin ja tekee elämästä yksinäistä. En ainakaan koe vielä ammattidominaa vaihtoehdoksi kun köyhä opiskelija olen ja mulle seksi ois tärkeetä + kokisin sen varmaa aika pelottavaks kun haluisin tutustua johonkin ihmiseen ennen kun sellasta lähtis kokeilee. On myös mahdollista etten kokis sitä hienoks kokemukseks jos kyse onkin vaan pornosta. Lisäks haluisin parisuhteen, mulle ei ehkä sovi polysuhteet.