Kysely: millainen kinky olet

[IlonaSinulle]

Ei yksikaan niistä, ei se oo elämäntapaa tai leikki/rooli. Se vaan on osa minusta, sanottaanko siis että synnynperäinen talentti.

Hyvin sanottu!

[Fia]

En mäkään oikein pysty noista vaihtoehdoista valitseen. "Elämäntapa" kuulostaa musta aika paljon laajemmalta ja "raskaammalta" kuin miten tän jutun omalla kohdalla koen... kinkyilyt on mulle enemmän osa elämää kuin elämäntapa.

Toisaalta... en tiiä oonko (enää) ihan vaan makkarikinkykään. Tai haluanko olla. Kyse on... kuitenkin osasta mun persoonaa, jotain osaa osasta ihmissuhteista... Koen, että vaikka kinkyilyt käytännössä tapahtuis pääosin makkarissa, se kuitenkin vaikuttaa elämään muutenkin. Viimeistään siinä kohtaa kun esim. myös osa tärkeimmistä ystävyyssuhteista alkaa olla skenen kautta muodostuneita, kyse epäilemättä on jo jostain muustakin kuin ihan vaan makkarihommista.

Itse asiassa tää on musta vähän kuin kysyttäis, että ootko makkarihomo vai elämäntapahomo. 🙂 Että onko se sit elämäntapa kun sitä on muulloinkin kuin makkarissa? Mutta entäs jos samaan aikaan se on kuitenkin lopulta vaan yks osa elämää, ehkä korkeintaan 20-50% kaikesta mitä ihmisenä on?

[emeritus]

Kuten Henuli sanoo:"Vaihtoehdot on miusta vähän huonot".
Jotakin sinne päin menevää mietettä on mulla kanssa(anteeksi ketjun aloittaja)päässä. Mietin-ihan oikeesti-omassa päässäni, niinku, että!

Aikani alusta asti, ehkä vähän ykstotista, joskin tiukkaa menoa oli. Sinänsä toki k u n n i o i t e t t a v a s s a  5:n vuoden iässä istuin niin sanoakseni omaan lokerooni piiloutuneena ja - kirjaimellinen - naapurintyttö Virve olikin jo mulla poikittain polville-perusasentoon asettuna
ja niin sai Vikke paljaalle pyllyllensä 3-5 vitsan kimpusta..., Itse autuaan tietämättömänä moisesta käsittelystään, muutoin kiva kaveri pihan
leikeissä...
TIEDÄN syyt moiseen, joskaan en pitkästi ala psykologisoimaan. Enkä lainkaan!
    Tietämättä/ymmärtämättä vielä - mistään ihme SEKSI-asoista hölyn pölyäkään, niin aikuisten katseilta ikään kuin PIILOSSA täytyi, tietysti,
tämän fantasiajutun pyöriä pikkupojan päässä, kas kun se - jotenkin "luvattomalla" tavalla teki jotain aivan ennen kokemattomalla tavalla
niin hillittömän kutaa... ei mitään lumisotaa, futista yms...
Mun iho ikäänkuin kupli...     Sitten myöhemmin ekat sessioinnit TOISEN naapurintytön, oikein onnesta halullisen Maritan kanssa, konkreettisesti
piilossa alakerran hyljättyjen polkupyörien ja huonekalujen sivuhuoneessa, sitä Ankara Opettaja/tuhma koulutyttö-leikkiä, oltiin 8-9-vuotiaita...
Epäilemättä Marita, niinku OIKEESTI oli kiltti ja tunnollinen pikkukoululainen, mutta LEIKISTI, vielä muistan , nuori neiti HEHKUI...jotain noin Historiallis-ajallisessa raameissa olevaa piiskaa pyllylle-leikkiä kun me - LAPSET - leikittiin

HUOM! ERITYSEN TÄRKEÄÄ: ettei syntyis KAUHEASTI VÄÄRISTYNYTTÄ,JÄRKYTTTÄVÄÄ!! kuvaa... Lapset ON lapsia! Lapseen ei kohdistaa
moista! Lainsäädännöstä vähät, mutta muuten se olisi/ON moraalitonta. Tietysti: ali-moraalista.

MINULLE, aikuisena KINKYNÄ sitten tämä naiselle selekäsauna-asia jäi!  Minkä minä sille mahdoin, helev...  JO NIINKIN AJAN ALUSSA selkärankaani kun kiinni jäänyttä on...   
Sori alituiseen tekemistäni kielioppikukkasista ym virheistä:  Eli siis-mm: Lapseen, lapsiin Ei saa kohdistaa ruumiillista väkivaltaa. Eikä henkistä myöskään.  Jos taikka kun sitä - epähuomiossa - voi tapahtua, se pitää sitten myöhemmin sitten havaita itse itsestään.

[Koios]

Ympäristö vaikuttaa ja sen vaikutuksesta katsoin olevani makuuhuonekinky. Saattaisin olla enemmänkin jos olisi seuraa joka olisi enemmän, ruokkisimme toinen toisiamme, mutten ole niin kinky että pystyisin sitä ylläpitämään yksinäni. Arjessa ja töissä olen jotain ihan muuta kuin mitä voi kinky-asteikolla mitata. En vastusta lokerointia tai leimojen lyömistä tai määritelmiä, ne auttavat hahmottamaan maailmaa itsessämme ja ympärillämme, mutta luokitukset eivät aina ole mitenkään relevantteja tai mahdollisia, kuten "oletko kinky kun olet töissä?".

[Proxima Centauri]

Makkari-kinky olen ihan selkeästi. Itselläni kinkyjutut liittyvät seksiin, enkä seksin ulkopuolella ole alistuva. En myöskään kaipaa parisuhteeseeni seksin ulkopuolelle mitään D/s-dynamiikkaa. Voihan se kinkyys toki seksin ulkopuolella näkyä keskinäisissä inside-jutuissa, flirtissä, yms. mutta lasken tämän vielä makkari-kinkyyteen kuuluvaksi, kun sekin nimenomaan liittyy seksuaaliseen jännitteeseen.

[Latexslut]

Sessio kinky itse. En halua just julkisessa elämässäni että näkyy mikään kinkyys. Vaan sitten makkarissa, dungeonissa yms voin laittaa kumit päälle ja olla kumilutka.

Jotenki ihanaa että on ns kaksi puolta. En itse jatkuvaa 24/7 ds suhdetta halua ku haluan nauttia elämästä, käydä syömässä kavereiden kanssa yms. Mutta sitten ku on sessio nii silloin voin olla mitä tahdon tai dom tahtoo.

[sadisti]

Aika vaikea kysymys vastata kategorisesti, koska tämähän ei ole vain itsestä kiinni eikä se oikeastaan ole ollenkaan oma valinta. Se riippuu kulloistenkin suhteideni laadusta ja syvyydestä, koska en voi olla elämäntapakinky yksinäni.

Näin rankoilla fetisseillä kuin minulla on, en voi vain yksin päättää olevani elämäntapasadisti. En voi vain viillellä kaduilla rändömejä ihmisiä saati vangita heitä orjakseni. Ainakaan kovin pitkään ilman laillisia seurauksia.

Aito elämäntapakinkyys ei siis ole kaikilla fetisseillä realistisesti mahdollista. Tätä ei oteta tässä lainkaan huomioon. Voinko olla elämäntapakinky, vaikka en todellisuudessa pääsisi koskaan olemaan sellainen?

En siis voi yksin päättää olevani elämäntapakinky orjuuttamatta toista väkisin, vaikka olisikin niin, että olisin elämäntapakinky, jos voisin olla. Harmaalla alueella olen toki käynyt ja päässyt pakottamaan, mutta ei siitä sen enempää…

Sadismini ja dominoivuuteni ovat pysyviä ominaisuuksia. Ne eivät oikeasti katoa mihinkään sängyn ulkopuolellakaan, vaikka joutuisin niitä arjessa hillitsemään. Ne näkyvät kaikissa sellaisissa suhteissani, joissa olen seksuaalisesti kiinnostunut toisesta. Parisuhteissa, seksisuhteissa, missä vain, missä on puoleltani seksuaalista kiinnostusta. Ne eivät ole rooleja, jotka otan vain sängyssä, vaan ne näkyvät ihan kaikessa kanssakäymisessäni sellaiseen ihmiseen, josta olen kiinnostunut.

Mutta jos emme ole 24/7-suhteessa, joudun itse rajoittamaan omaa kanssakäymistäni toisen kanssa ja käytännössä pitämään sen vain sessioihin liittyvänä. Se on kuitenkin minulle luonnotonta ja 24/7-suhde olisi paljon luonnollisempaa. Silti sessiointi häiritsee vähemmän kuin välimuodot.

Jos olen seksuaalisen kiinnostuksen LISÄKSI kiinnostunut toisesta syvemminkin ja hän on minusta ja olemme 24/7 d/s-suhteessa, olen elämäntapakinky. Silloin olen sadistinen ja dominoiva koko ajan, koska olen koko ajan tekemisissä kyseisen ihmisen kanssa arjessakin ja omistan hänet täysin.

Löydän kuitenkin harvoin ihmisiä, joiden kanssa haluan olla 24/7-suhteessa ja jotka vieläpä haluavat olla sellaisessa minun kanssani. En ole koskaan löytänyt yhtäkään sellaista ihmistä. Siksi olen sessiokinky ja sadismi jää makuuhuoneeseen. Yhteensopivuudesta se on kiinni.

Vastasin kuitenkin olevani elämäntapakinky, koska oikeastaan olen sessiokinky lähinnä olosuhteiden pakosta. En ole koskaan löytänyt sopivaa subia enkä todennäköisesti tule koskaan löytämäänkään, koska en ole löytänyt tähänkään mennessä, vaikka olen etsinyt vuodesta 2008.

Olen aina joko elämäntapakinky tai sessiokinky. Panostan aina joko 100% tai 0% eikä välimuotoja ole. Olen suhteissa, jotka ovat intensiteetiltään joko 100%: monogamisia 24/7/365 tai 0%: ainoastaan sessioihin rajoittuvaa sadistisen vietin tyydytystä. Välimuodot ovat mielestäni ankeita ja epätyydyttäviä eivätkä ne sovi luonteelleni yhtään.

[Meisy]

Living the lifestyle when I can

[Blindfolded]

Elämäntapa ehdottomasti. Oikeastaan koko meidän parisuhde on rakennettu lähes alusta asti BDSM-valtadynamiikan päälle ja tämä on meillä käynnissä 24/7/365. Aikaisemmat parisuhteeni (ja D/s -suhteet) ovat mahdollistaneet vain sessioluontoisia "makuuhuone" Kinkyilyhetkiä joko itsekseen tai kahdestaan mutta vasta nykyisessä parisuhteessa meillä on osunut mieltymykset niin täydellisen hyvin yhteen, että meidän koko parisuhde on rakennettu kokonaan BDSM-valtasuhteeksi joten siksi valitsin elämäntapa kinkyn. Elän siis omistetun orjan arkea ja palvelen Kuningatartani 24/7/365 enkä enää edes osaisi kuvitella mitään muuta "tasa-arvoista" parisuhdetta tai ajoittaista sessiointia. Ajoittain pysähdymme miettimään että onko koko Kinky sanana jotenkin meidän kohdalla väljähtynyt koska kaikki kahlehtimiset, piiskaukset yms ovat niin normi osa arkea ettei niitä enää edes muuna ajattele kuin meidän tapana elää ja olla... 

Elämäntapa, elämäntapa & elämäntapa