Annan toisen henkilökohtaisen kuvauksen, siitä miten allekirjoittaneen ylivirittynyt eli traumahistorian värittämät nepsy-aivot sekä elimistön triggeröityminen tapahtui muinoin eräissä seksibileissä (kontekstina swingerklubi).
Neuropiirteinen olen mm lievän lukivaikeuden sekä eri mt-haasteiden myötä. Todennäköisesti minulla on myös hahmottamisen haasteita sekä tarkkaamattomuuden piirteitä.
Jos haluaa lisää ymmärrystä asian tiimoilta ja validia traumatietoisuutta voi kuunnella/ lukea täältä
https://traumainformoitu.fi/lyhyt-johdatus-traumatietoisuuteen/Myös polyvagaalinen teoria voi lisätä ymmärrystä kaikille neuropiirteisille omasta vireystilan säätelystä.
Minulla on siis traumahistorian myötä hyvin reaktiivinen autonominen hermosto, jolloin toimintaani ohjautuu usein aivojen hälytysvalmiudesta käsin. Eli niin sanotuista matelija-aivoista käsin. Tälloin reagoin vahvasti tiedostamattani automaatio-ohjauksella sekä ulkoisiin että sisäisiin ärsykkeisiin taistele-pakene, jähmety, lamaannu (valekuolema) reaktioilla ha toimintatavoilla. Ulkoisia ärsykkeitä voi miulla olla valot, hajut ja liika häly sekä sosiaalinen ähky. Sisäisiä on muun muassa nälkä, väsymys, omat ajatukset, tunteet sekä jopa uskomukset itsestään kuten riittävyys, kelpaamattomuus jne jne.
Olin liikenteessä kumppanin kanssa ja käynyt jo usein yksin sekä yhdessä ko.bilepaikassa. Tällä kertaa ei ollut mitään kinky dynaamiikkaa, eikä teemaa, ihan vain puhtaasti seksuaalisen ilottelun ilta.
Minussa on siis vahvasti voyeristin että ekshibitionistia ja siksi olen hakeutunut em paikkoihin ihan omista fetisseistäni käsin. Touhuiltiin siinä alkuillasta kahdestaan keskellä tilaa patjoilla ja jokunen muukin pari siinä touhuili omiaan. Tämä kaikki sujui mainiosti ja oikein tyydyttävästi vaikka onhan se todellakin jännittävää nussia muiden silmien edessä, vaikka omassa turvallisessa kuplassaan kumppanin kanssa sitä siinä onkin.
Ilta jatkui niin, että minä aloin kuitenkin väsähtää kaikesta mahdollisesta aisti- ja ruumiin kiihotuksesta. Kumppani ei tätä huomannut ensi alkuun ja kun kerroin tästä hän oli selkeästi pettynyt ja toivoi että olisimme vielä tovin. Tsemppasin siis itseäni ja toimin kumppanin mieliksi. En kuunnellut riittävästi omaa kehoani sekä sen viestejä
sillä minä olin jo tässä vaiheessa kokenut vireystilan laskun oli tipahtanut ylivireydesta (esillä olo ) alas alivireyteen eli väsymykseen ja hiljentymisen tarpeeseen. Mielyttäminen (fawn) on itsellä vahvasti yhteydessä traumareaktiivisuuteen. Ohitan äärimmäisen helposti omat tarpeet, jotta en tuottaisi toiselle esim vaikeita tunteita. Heikentynyt keho-mieliyhteys (interoseptio) tekee minulle myös sen etten aina kuuntele omia kehon viestejä.
Illan jatkuessa miun olo vain huononi fyysisesti yhä enemmän. Huimasi, ällötti, ja lopulta pyörryin. Eli seurasi jähmety reaktio ns opossumin valekuolema, drop dead, elimistö tilttasi. Olen siis pyörtyillyt satoja kertoja elämässäni ja nimenomaan herkistyneen autonomisen stressireaktion tähden. Psykosomaattinen kuormitus on ollut tällöin liikaa omalla jaksamiselle sekä voimavaroille.
Onneksi olin liikenteessä kumppanin kanssa, joka viimein ymmärsi todella uupumukseni tason ja malttoi ajatella muullakin kuin kullillaan (lue: sarkasmia). Kävimme tästä jälkikäteen paljon keskusteluita siittä, mistä toisen pyyntö päästä jo lähtemään bileistä todellakin tarkoittaa miun tapauksessa. Hän kun oli ensin tulkinnut sen minun tylsistymisreaktioksi.
Ja jälleen tämä on yksilötason kertomus plus kaikki mahdolliset disclaimerit. Tavoitteena herättää pohdiskeluita traumojen, erilaisten aistikuormitus seikkojen, nepsypiirteiden, mielenterveyden sekä kaiken sen vaikutusta siihen kuinka ylikuormitus voi olla näkyvää tai hyvin näkymätöntä.
