Feminismi

[fido]

Jep. Olen ihminen eli eläin, outoa olis jo en olis feministi. Jyrkkä kannatus ja kehotus. Viides aalto, vähintään, tai aina radikaalein aalto mones jo mennään ikinä tieteen kehittynein kärkinuoli.

[Guide-Master]

On sen verran pimeä aate suuntaus, että näiden kanssa ei oikein  konservatiivinen mies pärjää laisinkaan, eli yleisesti näitä kouluttaa Humanistiset tiedekunnat yliopistoilla

[Lunttu]

∆ Kyllä on ihan teidän miesten syy että feminismille on tarvetta, vaikka patriarkaatti on teillekin haitallinen.

[MisterTChr]

> 1. Oletko feministi? Perustele!
En koe olevani aiheen ekspertti tai edes harrastelija. Näen, että feminismin anti yhteiskunnalle on osoittaa ja auttaa purkamaan yhteiskuntaan vuosituhansien saatossa syntyneitä keinotekoisia valtarakenteita ja väärinymmärryksiä ja nimenomaan keinotekoisesti henkilön sukupuolen pohjalta syntyneitä sellaisia. Kyse on minulle oleellisesti samasta asiasta kuin LGBTQ...-aate joka osoittaa ja purkaa sukupuoliroolin pohjalta syntyneitä keinotekoisia väärinymmärryksiä jne. Feminismi tarjoaa siis yhden viitekehyksen tarkastella strukturoidusti ihmismielen/-ajattelun vinoutumia ja parhaimmillaan tarjoaa myös keinot näiden vinoumien korjaamiseen siellä missä pelkkä ymmärrys ei riitä. Kyse näissä molemmissa asioissa on lopulta inhimillisyyden ymmärtämisestä ja oppimisesta, näkykulma on vain hieman eri. Olen ihmisoikeuksien puolella ja siten koen olevani myös feministi osaltani.

> 2. Mitä mieltä olet sukupuolistereotypioista?
Ihmisen sukupuoli ja henkilön itsensä tai häntä tarkkailevan ulkopuolisen kokemus siitä, aivan kuten mikä tahansa inhimillinen kokemus tai vielä laajemmin ajateltuna koko ympäröivä reaalimaailma ei ole jaettavissa absoluuttisiin osiin vaan pikemminkin laajalle spektrille. Elämä ja kuolema eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita vaan saman viivan/spektrin eri kohtia (joidenkin mielestä tämäkin viiva on lopulta ympyrä mutta se on jo toinen keskustelu). Sukupuolistereotypiat ovat ihmisen keino yrittää hahmottaa dualistisesti ei-dualistista maailmaa. Ne voivat tarjota jonkin verran ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta mutta samalla ne voivat kahlita mieltä, jos elämän vedenkaltaisuus/sujuvuus ("fluid like" engl.) luonnetta ei muisteta. Niinpä näkisin, että kaikilla stereotypioilla voi olla arvoa ymmärryksen alkutaipaleella mutta todellisuutta ei pitäisi yrittää pakottaa stereotypioihin.

> 3. Koetko että feminismi on ristiriidassa alistumisfantasioiden ja/tai alistumissessioiden kanssa?
Joku täällä jo kommentoi, että "aivoon sattuu [tämän ajatteleminenkin]" ja minä koen aivan samalla tavalla. Minun ymmärrykseni mukaan feminismin ytimessä on ollut naisten voimaannuttaminen eli vapauttaminen ja tämän ainakin pitäisi pitää sisällään myös että nainen voisi kokea myös täyden kirjon erilaisia tunteita, niin seksuaalisia kuin muutenkin ilman, että yhteiskunta sitä millään tavalla arvottaa. Voidaan tietenkin pohtia onko yhteiskunnan pitkä naisia alistava/väheksyvä toiminta ollut osallisena siihen, että nainen kokee tarvetta alistua ja siksi feminismin näkökulmasta naisen tulisi etsi voimaantumista pikemminkin dominointipuolelta? Kuittaan tämän kuitenkin humpuukiksi sillä, että ihmisellä tuntuu olevan näitä alistetuksi tulemisen tarpeita riippumatta ihmisen sukupuolesta. Niinpä en nyt keksi mitään syytä miksi feminismin pitäiis olla ristiriidassa alistumisfantasioiden kanssa. Sanoisin jopa, että tämän kysymyksen hahmottaminen on siksi niin vaikeaa, että nämä ovat kaksi täysin erillistä asiaa joiden keinotekoinen yhdistäminen ja niiden yhdessä analysoiminen on sitä samaa ei-toimivaa laatikkoajattelua mistä puhuin jo kohdassa 2.

> 4. Saako nainen pukeutua miten haluaa?
Kyllä. Kuten taide syntyy katsojan silmissä (mielessä), henkilö ei lopulta pysty pukeutumisellaan säätelemään miten katsoja hänen pukeutumiseensa reagoi. Oletuksen tulisi olla, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset ihmisoikeudet ja ihmisiä tulisi kohdella inhimillisesti ja myötätuntoisesti riippumatta miten he pukeutuvat mutta valitettavasti ihmiskunta ei vielä ole näin valveutunut. Eli vaikka ihminen saa pukeutua miten haluaa, pukeutumiseen (tai pukeutumatta jättämiseen) liittyy aina myös (kirjaimellisesti) tuntemattomia tekijöitä jotka viisas ihminen pyrkii huomioimaan. Valitettavasti mikään määrä viisautta tai varovaisuutta ei aina riitä.

> 5. Saako nainen todella päättää itse, mitä hän omalle vartalolleen tekee?
Tämä kysymys muuttuu todella kiinnostavaksi vasta, kun nainen kantaa uutta elämää sisällään. Aina siihen saakka vastaus on ehdottomasti kyllä. Oma mielipiteeni on, että naisen tulisi voida keskeyttää oma raskautensa koska tahansa ja hänen tulisi saada tehdä tämä itselleen mahdollisimman turvallisesti. Kuitenkaan ketään raskauden keskeytykseen osallistuvaa ihmistä ei pitäisi pakottaa tekemään keskeytystä, jos tämä henkilö kokee tekevänsä (lapsen/sikiön)murhan eikä häntä pitäisi siitä syyllistää kuten ei saisi syyllistää henkilöä joka hakee raskauden keskeytystä. Tähän on todella vaikea keksiä mitään yleispätevää sääntöjä vaan kyse on kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Pitää löytää henkilö joka suostuu omasta vapaasta tahdostaan tekemään raskauden keskeytyksen toiselle henkilölle joka keskeytystä on hakenut. Entä missä vaiheessa sikiö/lapsi saa ihmisoikeudet joita pitää kunnioittaa tämän kuvion itsenäisenä kolmantena osapuolena? Voidaanko ajatella, että äiti on vuokranantaja joka abortissa purkaa vuokrasuhteen ja heittää vuokralaisen ulos selviytymään? Jos selviydyt ulkona, sitä myöten taistelet itsellesi oikeuden olemassaoloon ja ihmisoikeudet? Eli ainakin sydämen ja keuhkojen tulee jo toimia riittävällä teholla, että sikiöllä olisi mitään mahdollisuutta. Sitten tulee vielä kysymys siitä kuinka paljon meidän tulisi auttaa keskosta selviytymään? Vaikeita rajoja riittää tässä skenaariossa useita piirrettäväksi. Äitinsä kohtuun abortilla tapettu sikiö vs sodassa kuollut aikuinen ihminen jota monet ihmiset ovat rakastaneet vuosikymmeniä. Onko ihmisen arvo siinä potentiaalissa millä häntä olisi voitu rakastaa vai siinä toteumassa jossa häntä rakastettiin elämänsä aikana? Itse kallistuisin toteuman puoleen sillä potentiaali on vain kuvitelmaa. Niinpä voisimme ehkä ensin lopettaa maailmasta sodat jonka jälkeen ehkä sitten olisimme valmiit tekemään viisaita päätöksiä aborteista. Siihen asti voisimme arvottaa pitkälle toteutuneen naisen päättää omasta kehostaan.

> 6. Onko kauneusihanteet täyttävä, meikattu ja kaikin puolin stereotyyppinen nainen häpeäksi koko sukupuolelle ja automaattisesti tyhmä lutka, joka ei voi olla kinky?
Ei kukaan oikein voi valita minkä näköiseksi syntyy tai mistä tekemisestä tykkää. Tai minkälaista meikkiä tykkää käyttää. Lähtöarvoisesti ketään ei pitäisi syyllistää asioista joihin hänellä itsellään ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Eikä pitäisi syyllistää ihmisiä myöskään sen takia mistä ihmiset pitävät niin kauan kunhan eivät siinä tekemisessään vahingoita toisia.

[Fluid]

Aika pahasti karsastan kaikkia ismejä, mutta jos nyt jonkun koen omakseni, niin tämän. En tosin ole taaskaan asiaan sen kummemmin perehtynyt, mutta jos ja käsittääkseni kun feminismin lähtökohtana on pyrkiä karsimaan yhteiskunnissa esiintyvää epätasa-arvoa, niin bring it on. Mistään eri aalloista tai oppisuunnista en sen enempää osaa sanoa.

Ollut jo pitkään suunnitelmissa lukea joku alan peruskirja, mutta on mulla näitä suunnitelmia paljon muitakin odottelemassa parempia aikoja. Jos joku osaa kuitenkin jotain suositella, niin korvan taakse panen. Mieluummin tutkimustietoon kuin kokemuksiin pohjaava teos hakusessa.

[toysnstuff]

Tiede & Edistys -lehden julkaisu 1/2023 oli teemanumero feminismistä. Barbien ja Jordan B. Petersonin nostattamia ajankohtaisia feminismi- ja anti-feminismipöhinöitä syvemmälle päästiin Salla Aldrin Salskovin artikkelissa Tule hyvä feminismi, älä tule paha feminismi - Ajatuksia akateemisen feminismin episteemisistä tavoista. Siinä kirjoittaja kyseenalaistaa ja toppuuttelee feminististä analyysia ja diskurssia tuottavia sekä ylläpitäviä toimijoita tuoden esille, kuinka nämä lankeavat samaiseen toimintatapaan, josta syyttävät muita ja jota pyrkivät kritiikillään poistamaan maailmasta. Tätä lukiessa tuli olo, että aika moni mies kritisoi samasta asiasta feministejä ja juuri tästä syystä näyttävät vieraantuvan koko aatteesta, pitäen sitä luotaantyöntävänä. Paradoksaalista, miten 'kuplan' sisällä asiaa ei kyetä näkemään, vaikka kirjoittajat joita käytetään esimerkkeinä on ilmeisen 'isoja nimiä' feminismiskenen sisällä. Toivottavasti artikkelissa esiin tuotu kriittinen ja tiedostava ajattelutapa leviää Suomessa laajemmaltikin feminismin piirissä. Näin voisi pelastaa sen, mitä vielä pelastettavissa on. Feminismin pahimmat vastustajat taitaa olla liikkeen sisällä.

[Ilmatar]

Hyvää keskustelua aiheesta, josta pidän. Voin kompata hyvin pitkälti MisterTchr:n tekstiä, jossa varsin kattavasti on avattu feminismin tärkeintä olemusta. Kaikki ismit ja liikkeet sekä suuntaukset pitävät sisällään omat äärilaitansa. Kuitenkin feminismin syvin tavoite on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikilla sukupuolilla käyttämättä mitään sukupuolta ponnahduslautana, eikä ketään saisi nostaa toisen kustannuksella. Tämä on tietysti ihanne, joka ei toimi ihan kaikkien kohdalla, mutta mikä sitten toimii kaikkien kohdalla?
Naisvihaa, sukupuolista syrjintää sekä eriarvoisuutta on edelleen todella paljon. Itse naisena joudun edelleen pelkäämään jos kuljen baarista yksin yöllä kotiin. Edelleen saan kuulla alentavia kommentteja ja ahdistelua silloin, kun en niitä itse halua. Yhdenvertaisuustyö on pahasti kesken, mutta eihän tehdä sitä vihapuheella muita kohtaan, se ei edistä mitään.
Peace and love 

[oPoika]

Siinä kirjoittaja kyseenalaistaa ja toppuuttelee feminististä analyysia ja diskurssia tuottavia sekä ylläpitäviä toimijoita tuoden esille, kuinka nämä lankeavat samaiseen toimintatapaan, josta syyttävät muita ja jota pyrkivät kritiikillään poistamaan maailmasta.

Feminismi on pienkulttuurinen performanssi, jossa on etukäteen kirjoitetut vuorosanat. Jotta saisi äänensä kuuluviin feminismin kentällä, täytyy noudattaa performanssin sääntöjä, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei feministisellä kentällä voi puhua sitä, mitä ajattelee.

[PuolivilliNaaras]

Tiede & Edistys -lehden julkaisu 1/2023 oli teemanumero feminismistä. Barbien ja Jordan B. Petersonin nostattamia ajankohtaisia feminismi- ja anti-feminismipöhinöitä syvemmälle päästiin Salla Aldrin Salskovin artikkelissa Tule hyvä feminismi, älä tule paha feminismi - Ajatuksia akateemisen feminismin episteemisistä tavoista. Siinä kirjoittaja kyseenalaistaa ja toppuuttelee feminististä analyysia ja diskurssia tuottavia sekä ylläpitäviä toimijoita tuoden esille, kuinka nämä lankeavat samaiseen toimintatapaan, josta syyttävät muita ja jota pyrkivät kritiikillään poistamaan maailmasta. Tätä lukiessa tuli olo, että aika moni mies kritisoi samasta asiasta feministejä ja juuri tästä syystä näyttävät vieraantuvan koko aatteesta, pitäen sitä luotaantyöntävänä. Paradoksaalista, miten 'kuplan' sisällä asiaa ei kyetä näkemään, vaikka kirjoittajat joita käytetään esimerkkeinä on ilmeisen 'isoja nimiä' feminismiskenen sisällä. Toivottavasti artikkelissa esiin tuotu kriittinen ja tiedostava ajattelutapa leviää Suomessa laajemmaltikin feminismin piirissä. Näin voisi pelastaa sen, mitä vielä pelastettavissa on. Feminismin pahimmat vastustajat taitaa olla liikkeen sisällä.

Hyvin kirjoitettu. Ongelma taitaa tiivistyä tuohon feministiskeneen. Jos puhutaan yleisestä tasa-arvosta ja tiedostavuudesta, ei se voi olla yksin minkään eriytyneen kuplassaan elävän skenen asia. Jokainen osallistuu omalta osaltaan siihen miten yhteiskunta pyörii ja on osa sitä keskustelua, kuinka yhteiskuntaa tulisi pyörittää. Pienet piirit pyörittävät lähinnä itseään, eikä sitäkään kovin onnistuneesti.

PS: Feministiseen keskusteluun kriittisesti suhtautuvat eivät ole vain miehiä.

[toysnstuff]

Feminismin ja nykyään myös trans-aktivismin osalta on hämmentävä huomata, kuinka se pienen porukan ajatusmaailma on yhtäkkiä levitetty ainakin jenkeissä ja Suomessa (muista en tiedä mitään) jossain määrin yleisesti toistetuksi normiksi - pyrkien siihen normatiivisuuden asemaan, mihin feminismissä on suhtauduttu kriittisesti. Meinaan sitä, että mikä aikoinaan oli yliopisto-opetukseen kuuluvaa puhetta, on nyt yleistynyt yliopistokurssien ulkopuolelle. Tämä tapahtuu muissakin asioissa (yliopistojen funktio on ollut tuottaa tietoa yhteiskunnalle, on se sitten totta tai ei), joten siinä ei ole itsessään mitään uutta. Feministinen näkökanta ei kuitenkaan perustu millekään muulle kuin teoretisoinnille, jossa yhdistetään pahimmillaan tilkkutäkkimallilla (mutta kieltämättä älykkäästi) erilaisten teoreetikkojen ajatuksia tavalla, jonka katsotaan edesajavan feministiksi identifioituvan ryhmän etua. Harmillisesti nuo omaksutut ajatukset eivät vaan aina vastaa sitä, mitä itse ajattelija on niillä tarkoittanut (esim. Judith Butler ja tämän Lacan-luenta). Joten voi olla niin, että ainoa asia mitä feministinen teoria ajaa, on oma kuviteltu etunsa. Ei se, että puhuttaisiin totuudesta - eli todellisuudesta, siinä määrin kuin sitä voitaisiin saavuttaa kuvauksissa.

oPojan kommenttiin reflektoiden näyttää siltä, että tuo performanssi on ajanut itsensä läpi ja se on melkein saavuttanut McDonaldsin aseman. Onnistuuko se vakiinnuttamaan tämän, jää nähtäväksi. Sisäänrakennetut ongelmat voivat olla tuhon siemen, kuten Marx aikoinaan kirjoitti.

[oPoika]

oPojan kommenttiin reflektoiden näyttää siltä, että tuo performanssi on ajanut itsensä läpi ja se on melkein saavuttanut McDonaldsin aseman. Onnistuuko se vakiinnuttamaan tämän, jää nähtäväksi.

En usko. Feminismin pyrkimys tehdä näkyväksi ja purkaa alistavia ja rajaavia rakenteita, on hyvä, mutta nyt on päädytty tilanteeseen, jossa feminismi yrittää omia vallan ja kertoa, missä ja millaisia rakenteet ovat ja kuka niitä luo ja pitää yllä. Sen sijaan että liike pyrkisi avoimeen dialogiin, jossa on vähintään yhtä paljon kysymyksiä kuin vastauksia, se pyrkii vallankäyttöön.

Ihmiset eivät pitemmän päälle hyväksy ylhäältä päin tulevaa holhoamista. Vielä vähemmän, jos sille ei ole yksiselitteisiä perusteita. Ilmastonmuutoksen julistaminenkin herättää närää, vaikka sille on faktuaaliset perusteet.