Etäsuhteen spacet ja dropit...?

[Unikko_64]

Olen ihan vasta äskettäin löytänyt itsestäni dominoivan Mamin ja äskettäin myös tutustunut (aivan upeaan 😍) subipoikaan,  joka asuu kauempana. Viikonloppu viestiteltiin tiiviisti, rooleissa, intensiivisesti. Vielä tänä aamunakin arkeni alkoi siksi hymy huulilla.

Mutta päivän mittaan, kun hän oli töissä eikä ehtinyt viestitellä, koin että mielialani tipahti. Tavoitin hänet alkuillasta ja hän kuvaili jotain samansuuntaista: kyseli jopa, olenkohan minä pettynyt häneen jne. Vakuutin hänelle, että en: hän on minulle jo nyt muodostunut tosi tärkeäksi, hän on minulle aarre.

Olen switch ja subina piiskaleikkien jälkeen tapaan dropata. Nyt vasta aloin kuulostella, että meidän tämän päivän tuntemuksethan kuulostaa ihan siltä, että kumpikin on intensiivisen viestittelymme jälkeen tänään tahollaan dropannut! Voisiko tämä olla mahdollista? Viikonlopun leikki ja yhteys siinä oli ainakin minulle, ja aivan ilmeisesti kummallekin, jotain todella poikkeuksellista. Domspace? En ole niissä vähissä aiemmissa kokemuksissani D:nä tuntenut vastaavaa. No, roolikaan ei ole ollut se itselle luontevin silloin. Nyt vain ihmettelen, voiko etäleikissä, kirjoittaen ja kuvia lähetellen, tosiaan päästä näin pitkälle..? 😳

[Pip]

Kun on jotain suurta huumaa ja toiminta on erittäin hyvää ja siitä nauttii, niin mielihyvähormonit kuluu sitä myöten loppuun ja niillä kestää kasautua taas takaisin x -määrä aikaa.

[Floora]

Mun kokemuksen mukaan ehdottomasti mahdollista. Elin itse jonkinkin aikaa etäsuhteessa missä ei päästy tapaamaan suhteen aikana ollenkaan. Subspace ja subdrop oli ihan yhtä läsniä etänä kun ne on ollut nyt myöhemmin eri ihmisten kanssa livenä. Livenä ehkä vahvempia kylläkin.

[Lovemachine]

Kyllä etäsuhteessa voi droppailla ihan samalla tavalla kuin lähisuhteessa. Välillä tuntuu että niitä tulee enemmänkin etäsuhteessa. Toiseen ei saa välttämättä niin hyvää yhteyttä ja ei pysty aistimaan tunteita kehon pienien tahdottomien liikkeitten tai ihan feromonimaisen aistimusten kautta. Lähes kaikki tapahtuu mielessä ja alistuva osapuoleen voi vain vaikuttaa kommunikoiden, puheella, tehtävillä, kuvilla, fyysistä otetta ei hänestä oikein saa. Tekniset apuvälineet toki tässäkin voivat vähän auttaa.

Etäsuhteissa luonnollisesti kommunikointi on erityisen suuressa osassa, myös jälkihoidossa. Välillä itsestäni tuntuu epävarmalta ja mielessä pyörii monenlaiset asiat. Pystyinkö ilmaisemaan itseäni riittävän hyvin? Ymmärsinkö toisen kertomisia/viestejä oikein? Osasinko ottaa myös kontaktia oikealla tavalla? Luottamus on aina D/s-suhteissa ensiarvoisen tärkeää ja etäsuhteissa se vain korostuu. Välillä voi tuntua, että onko toisella kaikki hyvin? Miksei enään tule samaa tunnetta, jne. Muutenkin etäsuhteet ovat välillä hyvin raskaita henkisesti ja itselleni ainakin tästä voi helposti tulla jälkikäteen tyhjää, onttoa, oloa.

Aikaa myöten tietysti syntyy omassa suhteessa ja kumppaniin, se kuuluisa, oma yhteys, kieli sekä tavat. Tällöin yhteiset etäsessiot muuttuvat intensiivisemmäksi sekä myös jälkihoito paranee ja dropit toivottavasti vähenee ja tulevat lievempinä.

[Unikko_64]

Kiitos hyvistä vastauksista. Tämä meidän juttu on vielä kovin alussa ja varmaan siksikin tulee kyllä tosiaan noita epävarmuuden ja etäisyyden tunteita. Kerkesin jo kertaalleen huolestua, että hän haluaa lopettaa, kun hänestä ei kuulunut  - luottamus on siis selvästi hakusessa. Mutta nyt tuntuu, että tässä on kuitenkin paljon hyviä aineksia, intensiivisyys ei suinkaan niistä vähäisimpänä. Joten pitääpä jatkaa tutustumista ja keskusteluja. Ja toivoa, että etäsessioiden lisäksi päästäisiin myös lähelle... 🤭

[Floora]

Musta ainakin itestä tuntuu, että etäsuhteet vaatii enemmän rakentamista. Mulla itellä oli ekat 2kk tossa suhteessa suuria droppeja ja vasta kolmannen kuukauden aikana pystyin rentoutumaan ja speissaamaan. Se oli tosi raskasta ku tuntu, että usein yhteisen etäsession jälkeen oli raskas olla. Olo oli yleensä hyvä sen aikana, mut sit tuli enemmän tai vähemmän paha olla. Mutta kyllä se ainakin omalla kohdalla sitten helpotti. Onnea teille suhteen aloitukseen!

[Unikko_64]

Kiitos Floora  Kävi miten kävi (tällä hetkellä taas päällä massiivinen epävarmuus, epäluottamuskin 🙄), olen löytänyt jotain hyvin tärkeää itsestäni, omasta D-puolestani, ja se on joka tapauksessa jotain mikä minulla pysyy, vaikkei suhde pysyisikään. 😐

[sarasimova]

Oman kumppanin kanssa nyt reilu vuosi yhdessä oloa takana joka alusta alkaen ollut etäsuhde. Välillä näkeminen hyvinkin intensiivistä, mutta kuukauden erossa oleminen joka taitaa olla meillä maksimi aika erossa on aina kuluttavaa, mutta siihen niinkuin kaikkeen tottuu. Tosin tarve toisen lähelle fyysisesti erossa olon aikana vaihtelee itsellä mihin vaikuttaa eniten oman arjen hektisyys ja edelliskerran näkemisen tekemiset, kuten jos tekeminen on painottunut kinkyilyyn varsinkin köysittelyyn tai kipusessiointiin on droppi edelleen aika kestämätön seuraavan viikon melkein kokonaan ja halu ja tarve toisen lähelle on todella iso.
Kaikki on yksilöitä ja tarve saada omaa rakasta domia, subia etc.on yksilöllistä johon ajattelen vaikuttavan suhteen syvyys , oma persoona kuin myös toisen osapuolen. Tarve ihmisiin ja yksinoloon vaikuttaa ehkä miten kestää/sietää suhteessa elämistä pääsääntöisesti yksin.

Kinky space sen sijaan on itselle syntynyt vahvemmaksi, kun aikaa kulunut ja tutustuttu paremmin ja tilaan menen nopeasti, kun ei ole sellasta varsinaista sessiointia vaan asiat tapahtuu tai niitä voidaan suunnitella välillä hieman. Mutta, kun kyse ei sellasesta bdsm sessiosuhteesta missä nähdään sessiointi mielessä puhtaasti josta myös kokemusta itsellä menneisyydessä mikä toimi siinä ajassa ja tietyn masterin kanssa hyvin ja tilaan asettui aika välittömästi alusta asti, koska asennoituminen jotenkin helpompaa.


Äh toivottavasti ei liian ympäripyöreä vastaus tämä, kun oman kokemuksen perusteella pystyn asiaa kommentoimaan 

[Pikkupöllö]

Mulle etäsuhteessa oli hirveän tärkeää se, että viestiteltiin päivän mittaan paljon. Hyvän huomenen toivotuksista siihen, että illalla mut "peiteltiin" sänkyyn. Se autto sitä läheisyyden rakentamista.

Samassa kaupungissa, kun päästään ihan iholle, on helpompi jaksaa vähän etäisyyttäkin. Mutta silti totesin jo ihan alkuun, että kyllä mun tarttee päivittäin saada kuulla toisesta. Parempi jos useammankin kerran, mutta hyvän yön toivotukset on minimi.

Mutta tässä suhteessa voi olla eroja, joten kommunikoinnista kommunikointikin on tärkeää (pun very much intended).

[pikkunen]

Mä droppailen etäsuhteessa. Suhdemuoto on mulle hyvin toimiva, mutta joskus mennään niin intensiivisesti ja ihon alle, että se on mulle ainakin hyvin samanlainen kokemus kuin fyysisesti alistua.

Korostan myös sitä yhteydenpidon merkitystä. Ainakin, jos on halukas rakentamaan muutakin kuin vaan sessiosuhteen, niin viestit/puhelut/videopuhelut on hurjan tärkeitä. Samoin kuvat ja videot toiselle lähetettynä. Joskus se määrä tietty vaihtelee minkä verran pystyy olemaan yhteydessä, mutta päivittäin on itelle ainakin tärkeää. Ja myös nimenomaan siitä tavallisesta arjesta.

Tsemppiä! Etäsuhteilu on tosi antoisaa, vaikka vaatiikin myös panostamista vähän eri tavalla