Pohjustuksena voisin mainita, että olen viehtynyt suuresti henkiseen dynamiikkaan, sääntöihin, alistuvan osapuolen käyttäytymiseen vaikuttamiseen (konsensuaalisesti) ja protokollaan. Tällaisen tematiikan kokemisessa myös hyvinkin pienet ja hienovaraiset seikat voivat saada aikaan todella vahvoja kokemuksia. (Toki tämä on melko yleismaailmallinen näkemys muutenkin.) Katsekontaktissa joko sen korostaminen tai rajoittaminen tilanteesta riippuen on potentiaalisesti hyvin antoisaa. Katsekontakti voi luonnollisesti vahvistaa läsnäolon tuntemusta sopivissa hetkissä. Sen kieltämisessä sopivissa asiayhteyksissä voi kuitenkin olla molempien osapuolten intressejä palveleva tarkoitus sääntöjen noudattamisen ja tottelevaisuuden myötä. Sama pätee mm. puheeseen ja verbaliikkaan kokonaisuudessaan. Itse näkisin siis katsekontaktin merkityksen oleellisena myös varsinaisen seksin tai kiihkeän hetken ulkopuolella.
